Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt
Media

Oululaisen asukasyhdistyksen hankkeessa selvitetään lähivesistön tilaa yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa
Tutkimuksella työkaluja vesistökunnostukseen Oulussa

Ympäristöministeriö 21.7.2021 8.49
Uutinen
Tutkimuksella työkaluja vesistökunnostukseen Oulussa

Asukasyhdistys Onganranta ja Vahtolanlahti ry on tilannut Oulun yliopistolta tutkimuksen, jolla pyritään selvittämään lähivesistön ja ympäristön tilaa. Tutkimustulosten pohjalta tehtävä raportti esittelee kunnostussuunnitelman eli toimenpiteet, jolla nykyistä kehitystä pystyttäisiin hidastamaan tai tilannetta parantamaan. Viimeisen 50 vuoden aikana Vahtolanlahti on mataloitunut ja rehevöitynyt.

Kolme vuotta sitten perustettu, Oulun kaupungin alueella toimiva yhdistys kehittää seudun viihtyvyyttä toteuttamalla ympäristönhoitoa ja parantamalla vesistöjen kuntoa. Aiemmin sen toimesta on mm. tehty aloite jätevesiverkoston laajenemisesta alueelle, hoidettu uimarantaa, rakennettu laavu luonnossa liikkujien iloksi ja kunnostettu lähistöllä oleva uoma ruoppaamalla. Yhdistykseen kuuluu noin 40 perhettä.

”On todella tärkeää, että alueen lukuisten eläinten elinympäristö säilyy. Tämä on myös meidän elinympäristömme ja vietämme täällä suurimman osa ajastamme”, pohtii Tomi Hoikka Onganranta ja Vahtolanlahti ry:n hallituksesta.

Pro gradu kartoittaa kuormittajia

Tutkimus tehdään pro gradu -tutkielmana. Tekijäksi valikoitui luonnonmaantiedettä opiskeleva Ninni Laukkanen.

”Olen pieneltä kylältä kotoisin ja aina liikkunut luonnossa, joten aihe on minulle hyvin mielekäs”, Laukkanen sanoo.

Yksi tutkimuskysymyksistä on, mikä on vesistön todellinen tila.

”Mittausten ja näytteiden perusteella tutkitaan nykytila ja pohditaan, mikä vesistöä kuormittaa. Lopuksi etsitään keinoja”, Laukkanen hahmottelee. ”Maan kohoamisen seurauksena merestä kohoavia altaita voidaan määritellä fladoiksi tai kluuveiksi. En ole vielä löytänyt Vahtolanlahdelle määritelmää, mutta voi olla, että se tulee ohjaamaan ja rajaamaan toimenpiteitä.”

Matalalla vedellä hajuhaittaa

Aikaisemmin lahdella on ollut merkittävästi enemmän vettä. Se on ollut hyvä kalapaikka ja hauen sekä ahvenen lisääntymisalue.

”Läheinen uoma oli samassa tilassa, mutta hoitotoimien jälkeen siellä on alkanut näkyä jo ahveniakin”, Tomi Hoikka havainnoi. ”Mahdollisia kuormituslähteitä on paljon, ja tutkimuksen lopputulos kertoo todelliset syyt. Tutkimustuloksia hyödyntäen teemme kaiken, mitä talkoovoimin ja luonto edellä voidaan tehdä.”

Lahti on suoraan mereen yhteydessä ja maisema muuttuu sen mukaan: kun vesi on korkealla, näyttää alue hyvinvoivalta, mutta veden laskiessa mutapohja tulee paikoin esiin ja syntyy hajuhaittaa.

”Vesistö rajautuu Kiiminkijoen Natura-alueeseen. Kiiminkijoki taas laskee Perämereen, jonka tilannetta koitetaan parantaa, eli työmme on osa isompaa kokonaisuutta”, Laukkanen kertoo.

Hankkeen tekeminen tuttua

65 % hankkeen rahoituksesta tulee vesiensuojelun tehostamisohjelmasta. Lisäksi Ålandsbankenin Itämeriprojekti myönsi 5 500 € avustuksen, mikä varmisti projektin toteutumisen. Rahoitusta tarvitaan vesi- ja sedimenttinäytteiden analysointiin ja Laukkasen työkorvaukseen. Loput toimenpiteet tehdään talkoilla ja paperityöt hoituvat yhdistyksen hallituksen toimesta.

”Yhdistyksessä on edellisen hankkeen myötä kokemusta, mikä helpotti hankehakemuksen tekoa”, Hoikka kertoo hakuprosessista.

Vesiensuojelun tehostamisohjelma

Ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelman rahoittamilla hankkeilla mm. vähennetään ravinteiden pääsyä vesiin, kunnostetaan vesistöjä, vahvistetaan verkostoja‚ vähennetään haitallisten aineiden päätymistä kaupunkivesiin sekä rahoitetaan tutkimusta ja kehitystyötä.