Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt
Media

Tarinoita vesienhoidosta
Rehevöityminen on itseään toteuttava kehä

Ympäristöministeriö 16.6.2021 7.56
Uutinen
Vähempiarvoisen kalan poistaminen parantaa veden laatua ja saaliskalan elinoloja. Kuva: Tatu Partti
Vähempiarvoisen kalan poistaminen parantaa veden laatua ja saaliskalan elinoloja. Kuva: Tatu Partti

Pohjois-Puulaa puhdistetaan liialliseksi paisuneesta särkikalakannasta hoitokalastuksella.

Tarkkailtuaan lähivesiensä kasvavaa särkikalaongelmaa, Pohjois-Puulan osakaskunta päätti puuttua asiaan. Ongelman ratkaisemiseksi laadittiin kolmivuotinen vesienhoitohanke, jossa harjoitetaan hoitokalastusta ja niitetään ruovikoita. Hankkeen kokonaiskustannus on 99 000 euroa, josta ELY-keskuksen rahoitusosuus on 50 %.

Rahoituksella pystytään palkkaamaan kaupallinen kalastaja, joka hoitaa nuottauksen. Projektin pyörittäminen hoituu pitkälti talkoilla.

Kierre kuriin

Puulaveden pohjoisosia kuormittavat hajakuormituslähteet, jätevedenpuhdistamo ja luonnonhuuhtouma. Kun rehevöitymistä vauhdittavaa typpeä ja fosforia valuu taajaman jätevesistä ja maa-, ja metsätaloudesta, särkikalojen kanta kasvaa, ja alkaa viedä petokaloilta elintilaa. Rehevöityminen on kierre, joka kiihdyttää itse itseään:

"Vähempiarvoisen kalan määrän kasvu lisää rehevöitymisen kiertoa, kun pohjaa tonkivat kalat vapauttavat ravinteita. Särkikalaa poistamalla saa tuloksia helposti ja edullisesti – arvokalan saalis ja saaliskalojen keskikoko kasvavat nopeasti", Pohjois-Puulan osakaskunnan puheenjohtaja Teemu Ukkonen kertoo.

Hankkeen tavoitteena on pyytää nuotalla ja rysällä 40 000 kiloa vähempiarvoista kalaa vuodessa. Kolmessa vuodessa tämä tarkoittaisi noin 850 kiloa fosforia ja 3 000 kiloa typpeä pois vesistöstä. Kalansaalis päätyy joko eläinten rehuksi, elintarviketeollisuuteen järvikalamassaksi tai kompostoitavaksi.

Lisäksi umpeenkasvaneilta ruovikoilta niitetään järviruokoa, jota voidaan käyttää maataloudessa sidosaineena.

Yksi tavoitteista on saada entistä useampi paikallinen kalastamaan ja oppimaan saaliin hyötykäyttöä.

"Itserahoittamassamme Lapset kalastaa -hankkeessa lahjoitimme Kangasniemen kuudesluokkalaisille katiskat", Ukkonen kertoo.

Oppeja jaettavaksi

"2010-luvun alussa alueella tehtiin edellinen massiivinen hoitokalastushanke, josta on voitu oppia paljon. Hanke antoi hyviä tuloksia, mutta ne ovat nyt jo lähes nollaantuneet. Siksi nykyisen hankkeen ydinidea on, että saataisiin aikaan luontainen jatkumo ja koolle systemaattisesti hoitokalastukseen sitoutunut porukka", Ukkonen kertoo.

"Toivotaan, että meidän menetelmistämme voitaisiin tehdä toimiva malli muuallakin hyödynnettäväksi."

Hakuapua ELY:ltä

Rahoitushakemuksen ja hankkeen tekeminen ei ollut osakaskunnalle tuttua, mutta työ saatiin maaliin ELY-keskuksen avustuksella. Hakemus täydennettiin yhdessä kysymällä ja tarkentamalla.

"Tämän kokemuksen perusteella uskallan yllyttää kaikkia lähteä hakemaan! Kun talkoilla tehdään, välillä tuntuu, ettei mikään etene, mutta aina kun hankepaperia kirjottaa eteenpäin, se muotoutuu valmiimmaksi."

"Tällä vesistöllä on valtava hyöty- ja virkistyskäyttöpotentiaali. Mitä paremmassa kunnossa se on, sitä paremmin siitä voidaan hyötyä. On kaikkien vesistönkäyttäjien etu, jos sinileväkukinnot ja järvisyyhy vähenee. – Haluaisimme antaa kotijärven jälkipolville paremmassa kunnossa, kuin se on meillä ollut", Ukkonen unelmoi.

Vesiensuojelun tehostamisohjelma

Vesiensuojelun tehostamisohjelmalla vähennetään maa-ja metsätalouden ravinteiden päästöjä vesiin, kunnostetaan vesistöjä ja vahvistetaan asiantuntijoiden ja toimijoiden verkostoja, vähennetään haitallisten aineiden päätymistä kaupunkivesiin, saneerataan Itämeren ympäristölle vaarallisia hylkyjä sekä rahoitetaan tutkimusta ja kehitystyötä.

Olisiko sinun lähialueellasi intoa vesistökunnostukseen?

Katso hakuohjeemme ja vinkit hyvän hakemuksen tekemiseen ja hae hankkeellenne rahoitusta!