Meksikossa tehostettiin työtä luonnon eteen
Sunnuntaiaamuna 18.12. Suomen aikaa Meksikon Cancunissa päättynyt biodiversiteettisopimuksen osapuolikokous keskittyi toimien tehostamiseen, jotta luonnon köyhtyminen voidaan pysäyttää vuoteen 2020 mennessä. Haaste on, että vain pieni osa sopimuksen strategisen suunnitelman ja toimintaohjelman 2011–2020 toimeenpanoa edistävistä kansallisista suunnitelmista on riittävän kunnianhimoisia, jotta tavoitteeseen voitaisiin päästä. Kokouksen päätöksillä kehitystä voidaan parantaa, sillä muun muassa seurantavälineiden ja kehittyvien maiden toimintavalmiuksien kehittämisestä saatiin päätöksiä. Väliarvion tärkeä viesti kaikille osapuolille on, että lopulta menestys riippuu suuresti kansallisesta sitoutumisesta ja kyvystä sitouttaa koko yhteiskunta luonnon monimuotoisuuden suojeluun ja kestävään käyttöön.
Cancunissa päätettiin lisätä biodiversiteettisopimusten välistä yhteistyötä ja hyödyntää YK:n ympäristöohjelman tehtyjä rohkaisevia päätöksiä. Suomi oli pitkään ajanut tavoitetta. Kokousväki päätti sopimussihteeristöjen välisen, osapuolten ja uuden neuvoa-antavan elimen asettamista kansainvälisen tiekartan vuosille 2017–2020 työnjaosta ja vastuista. Aikataulut ja toimeenpanoa tarkistetaan seuraavassa CBD:n toimeenpanokokouksessa keväällä 2018. Suomi pyrkii jäseneksi uuteen neuvoa-antavaan elimeen. Tiekartalla halutaan lisätä työn vaikuttavuutta ja poistaa päällekkäisyyksiä. Sopimuksen rahoitusmekanismi teki tärkeän päätöksen tukea synergiatyötä kehitysmaissa.
Tehostaminen ja yhteistyön lisääminen tukivat kokouksen pääteemaa, joka oli valtavirtaistaminen eli luonnon monimuotoisuuden huomioiminen laaja-alaisesti yhteiskunnan eri osa-alueilla. Ratkaisun avaimet ovat monissa käsissä: valtioiden ja eri hallinnonalojen lisäksi keskeisiä toimijoita ovat kansalaisjärjestöt, yritykset, maanomistajat sekä alkuperäiskansat ja paikallisyhteisöt. Päätös tukee korkean tason aikana hyväksyttyä Cancun deklaraatiota.
Alkuperäiskansojen perinnetietoa koskevaa asiakohta (artikla 8j) oli hankauksessa koko neuvottelun ajan. Keskustelua herätti vapaaehtoisiin ohjeisiin sisällytettävä termi alkuperäisyhteisöjen ennakkosuostumuksesta. Monilla mailla oli epäilyksiä sen suhteen, miten vapaaehtoiset ohjeet vaikuttaisivat geenivaroja koskevan Nagoyan pöytäkirjan soveltamiseen.
Tiivistä keskustelua käytiin viimeiseen kokouspäivään saakka isoissa ja pienissä kokoonpanoissa. Yhteinen käsitys ohjeiden sisällöstä ja mahdollisista vaikutuksista selkeytyi ja syntyi päätös, joka on sopusoinnussa ihmisoikeuksia ja alkuperäiskansojen asemaa koskevien päätösten ja YK:n suositusten kanssa. Hyväksytty vapaaehtoinen ohje on tärkein päätös tämän aihepiirin osalta sopimuksen piirissä. EU:n ja pohjoismaiden rooli neuvotteluissa oli erittäin tärkeä. Nagoyan pöytäkirja voi käyttää vapaaehtoisia ohjeita omien päätöstensä mukaan sopivalla tavalla turvaamaan yhdenmukaisuus sen toiminnassa.
Biodiversiteetin ja terveyden väliset yhteydet olivat vahvassa myötätuulessa. Suomen sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen ympäristökeskus keskustelivat ympäristöministeriön tuella Maailman terveysjärjestö WHO:n ja biodiversiteettisopimuksen sihteeristön (CBD) kanssa suunnitelmasta järjestää Helsingissä Euroopan laajuinen terveys- ja biodiversiteettikokous syyskuussa 2017. Kokouksen toinen kansainvälinen järjestäjä olisi WHO. Keskusteluissa Suomen katsottiin sopivan erinomaisesti kokouksen isäntämaaksi.
Vieraslajien internet-kauppa ongelma
Cancunissa yhtenä erityisongelmana tunnistettiin haitallisten vieraslajien internetkauppa, josta on muodostumassa vieraslajeille uusi merkittävä leviämisväylä. Suomi on pitänyt aktiivisesti asiaa esillä. Suomi keskusteli Uuden-Seelannin kanssa haitallisia vieraslajeja koskevista yhteistyömahdollisuuksista sekä tietojen ja hyvien käytäntöjen jaosta. Myös Suomen mahdollinen liittyminen vieraslajeja koskevaan sitoumukseen (Honolulu Challenge) oli esillä. Tätä työstetään vuoden 2017 alkupuolella.
Kokouksessa sovittiin uuden, pysyvän tasa-arvoviran perustamisesta biodiversiteettisopimuksen sihteeristöön. Päätös oli Suomelle tärkeä, sillä tasa-arvotyötä on tehty tähän saakka vapaaehtoispohjalta pitkälti Suomen kehitysyhteistyöhankkeen ansiosta.
Kokouksessa hyväksyttiin 77 uutta ekologisesti tai biologisesti merkittävää merialuetta (EBSA). Alueet sijaitsevat Koillis- ja Luoteis-Intian sekä Itä-Aasian merialueilla. Pitkiä keskusteluja käytiin EBSA-alueisiin liittyvästä menetelmäprosessista, jonka kautta päivitetään tietoja nykyisistä merialueista ja kuvaillaan uusia.
Cancunissa järjestettiin myös geenivarojen saatavuutta ja hyötyjen jakoa koskevan Nagoyan pöytäkirjan sekä Cartagenan bioturvallisuuspöytäkirjan osapuolikokoukset. Geenivarojen osalta eniten huomiota sai monenvälinen hyötyjenjakomekanismi, jossa keskeisin jakolinja kulki teollisuusmaiden ja kehitysmaiden välillä. Bioturvallisuudessa neuvoteltiin etenkin riskinarvioinnin ja -hallinnan ohjeistuksesta.
Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen osallistui 2.–3.12. ennen virkamiesneuvotteluja järjestettyyn ministeritason osuuteen, jossa Suomi teki päätöksen lähteä mukaan sitoumuksiin merten muoviroskien vähentämistä sekä pölyttäjien ja niiden elinympäristöjen turvaamisesta. Ministeri Tiilikainen piti myös metsäpaneelissa puheenvuoron kestävästä metsätaloudesta. Rinnan ministeriosuuden kanssa järjestettiin Bisnes ja biodiversiteetti -foorumi, jossa keskityttiin yritysten keinoihin edistää luonnon monimuotoisuuden valtavirtaistamista maa-, metsä- ja kalataloudessa sekä matkailussa.
Seuraava biodiversiteettisopimuksen osapuolikokous järjestetään Egyptissä vuonna 2018.
Lisätietoja:
Neuvotteleva virkamies Marina von Weissenberg, ympäristöministeriö, p. 050 3070 806 [email protected]
Strateginen suunnitelma: luonnonsuojeluvalvoja Ilkka Heikkinen, ympäristöministeriö, p. 040 506 1172, [email protected]
Meret: neuvotteleva virkamies Penina Blankett, ympäristöministeriö, p. 050 463 8196, [email protected]
Vieraslajit: neuvotteleva virkamies Johanna Niemivuo-Lahti, maa- ja metsätalousministeriö, p. 029 516 2259, [email protected]
Biodiversiteetti ja terveys sekä bisnes ja biodiversiteetti: kehittämispäällikkö Jukka-Pekka Jäppinen, Suomen ympäristökeskus, p. 0400 394 932, [email protected]