Keskisuurten polttolaitosten päästörajoituksista sopu EU:ssa
Jäsenmaat vahvistivat tänään Euroopan parlamentin ja neuvoston välillä viime viikolla saavutetun alustavan sovun keskisuurten polttolaitosten päästöjen rajoittamista koskevasta direktiiviehdotuksesta. Astuakseen voimaan direktiivi tarvitsee vielä neuvoston ja parlamentin virallisen hyväksynnän. Direktiiviehdotuksen tavoitteena on vähentää rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöjä ilmaan sekä päästöistä johtuvia ympäristö- ja terveyshaittoja.
Direktiiviehdotus asettaa olemassa oleville ja uusille 1–50 megawatin polttolaitosten päästöille raja-arvot. Erityisesti pienimpien polttolaitosten hiukkasten päästöraja-arvot kiristyvät selvästi verrattuna Suomen nykylainsäädäntöön, ne ovat jatkossa korkeintaan 50 milligrammaa savukaasukuutiossa. Raja-arvot uusille polttolaitoksille ovat pääosin tiukemmat kuin olemassa oleville laitoksille. Direktiivin piiriin kuuluvia laitoksia on esimerkiksi kaukolämpöyhtiöillä ja kasvihuoneilla sekä sahoilla. Raja-arvoja ei tarvitsisi noudattaa niissä laitoksissa, joiden käyttöaika on alle 500 tuntia vuodessa tai alle 1 000 tuntia vuodessa silloin, kun on kyse erityisen kylmänä aikana käytettävistä olemassa olevista polttolaitoksista.
”Saimme tavoitteemme hyvin läpi. Vaikka päästörajat tiukentuvat nykytilaan verrattuna, ennenaikaisilta investoinneilta vältytään, sillä saimme riittävän pitkät siirtymäajat”, maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen toteaa.
Ehdotuksessa pienille alle 5 megawatin polttolaitoksille annetaan siirtymäaikaa vuoteen 2030 saakka ja tätä suuremmille vuoteen 2025 asti. Merkittävä osa Suomen polttolaitoksista tulee käyttöikänsä päähän siirtymäaikojen kuluessa. Suomi ajoi direktiiviehdotukseen määräaikaisen poikkeuksen biomassaa pääpolttoaineenaan käyttäville kattiloille. Ne saavat siirtymäaikaa vuoteen 2030 saakka, mikäli ne sijaitsevat sellaisilla alueilla, joilla ilmanlaadun raja-arvot eivät ylity. Suomessa poikkeus hyödyttää olemassa olevia 5–10 megawatin laitoksia.
”Biomassaa käyttäville polttolaitoksille lisätty uusi määräaikaispoikkeus oli aktiivisen vaikuttamisemme tulosta. Olen myös tyytyväinen vähän käyvien laitosten poikkeukseen. Tuhannen tunnin keskimääräinen käyttöaika vuodessa talviaikaan takaa mahdollisuuden ylläpitää riittävästi varakapasiteettia muun muassa kaukolämmön tuotannossa ilman turhia kustannuksia. Olemme jatkuvasti painottaneet, että päästöjä tulee vähentää kustannustehokkaasti, ja saavutettu lopputulos on hyvä kompromissi”, maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen toteaa.
Suomessa direktiivi aiheuttaa toimenpiteitä erityisesti pienissä (1–10 MW) polttolaitoksissa, jotka ovat tähän mennessä olleet pääosin kansallisen lainsäädännön soveltamisalan ulkopuolella. Käytännössä direktiivin myötä noin 300 biomassaa polttoaineena käyttävässä polttolaitoksessa olisi uusittava tai tehostettava savukaasujen puhdistuslaitteistoa tai lopetettava laitoksen toiminta vuoteen 2030 mennessä. Kaikkia näitä polttolaitoksia koskisi kuitenkin määräaikainen kaukolämpö- tai biomassapoikkeus vuoteen 2030 asti.
LisätietojaErityisasiantuntija Jaakko Kuisma, ympäristöministeriö, p. 02952 50361, [email protected]
Ministerin erityisavustaja Anne Kettunen, ympäristöministeriö, p. 046 923 5169, [email protected]
Kansainvälisten asiain neuvos Liisi Klobut, ympäristöministeriö, p. 050 301 8212, [email protected]