Hyppää sisältöön
Media

Urheilu- ja liikuntarakennusten nykytilaselvitys on julkaistu

Julkaisuajankohta 27.8.2024 13.19
Uutinen
Kuvituskuvassa urheilurakennuksia ja urheilutiloja urheilupuistossa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) tilaama liikunnan rakennusten nykytilaselvitys julkaistiin kesällä 2024. Selvitys toteutettiin osana Terveet tilat 2028 –ohjelmaa. Töiden toteutuksesta vastasi FCG Finnish Consulting Group Oy.

Selvitystyön tavoitteena oli saada kokonaiskuva liikuntakäytössä olevien rakennusten määrästä, kunnosta, suunnittelua ja ylläpitoa koskevista määräyksistä sekä asiantuntijoiden käsityksistä liikuntapaikkarakentamisen kehittämistarpeista. Lähdeaineistona on hyödynnetty Tilastokeskuksen Rakennettu ympäristö –palvelun vuoden 2021 tietoja sekä Jyväskylän yliopiston liikuntarakennusten LIPAS-tietokantaa, jonka kehittämistä ja ylläpitoa OKM rahoittaa.

Urheilu- ja liikuntarakennuskanta on suhteellisen nuorta; aineistossa vain noin 20 % rakennuksista oli rakennettu ennen vuotta 1980. Aineiston perusteella vain harva rakennuksista on peruskorjattu. Tiedossa on merkittävä koko kuntien rakennuskantaan kohdistuva korjausvelka, joka koskee myös urheilu- ja liikuntarakennuksia. Reilu puolet (55 %) urheilu- ja liikuntarakennuksista on kuntaomisteisia.

Liikunnan rakennuksia ovat muun muassa uimahallit, jäähallit, urheilu- ja palloiluhallit sekä stadionrakennukset. Tilastokeskuksen Rakennetun ympäristön tilastot luokittelevat urheilu- ja liikuntarakennukset rakennuslupahakemuksessa ilmoitetun pääkäyttötarkoituksensa mukaan, joten esimerkiksi koulujen yhteydessä sijaitsevat liikuntasalit sisälly lähdeaineistoon. 

Väestörakenteen muutos ja ilmastonmuutos haasteina nyt ja tulevaisuudessa

Liikuntarakennuksiin on investoitu keskimäärin 423 euroa asukasta kohden vuosien 2013-2022 aikana, mutta maakuntien väliset keskiarvoerot ovat suuria (Etelä-Pohjanmaa 1 049 euroa ja Kainuu 70 euroa asukasta kohden). Kunnat ovat uuden haasteen edessä, kun suuressa osassa Suomea väestö vähenee ja vanhenee kasvukeskusten väestön kasvaessa. On vaarana, että väestörakenteen muutoksen myötä vanhat liikuntarakennukset eivät vastaa asukkaiden käyttötarpeita.

Selvityksessä todetaan, että jo uuden liikuntarakennuksen tai sen korjauksen suunnitteluvaiheessa tulisi huomioida monipuoliset käyttötarpeet. Urheilu- ja liikuntarakennusten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoista käyttöä tulee rakennushankkeissa edistää. Käytännössä tämä tarkoittaisi tilan soveltumista yhä useammalle eri käyttäjäryhmälle ja useampaan eri käyttötarkoitukseen, sekä käyttötarpeiden muuttuessa tilan ketterää muuttamista toiseen käyttötarkoitukseen.

Suuret urheiluun ja liikuntaan tarkoitetut rakennukset ovat perinteisesti melko heikkoja energiatehokkuudeltaan, ja ilmastonmuutos edellyttää merkittävää päästöjen vähennystä. Uusien liikuntarakennusten suunnitteluvaiheessa on siis huomioitava mahdollisimman hyvä energiatehokkuus. Haasteena onkin, miten jo olemassa olevat nykyiset suuret liikuntarakennukset saadaan energiatehokkaiksi. Rakentamislain (2025) uudistus asettaa julkisille palvelurakennuksille myös muita uusia kestävän kehityksen mukaisia vaatimuksia.