Kohti monikeskuksista Suomea

"Lähitulevaisuudessa fyysiset kuntarajat tulevat Oulun seudulla häviämään. Seutuistuminen tulee jatkumaan yhä tiiviimpänä; muodostuu yhtenäinen yhdyskuntarakenne, seudulliset palvelut sekä infrastruktuuri ", ennustaa Oulun kaupunginjohtaja Kari Nenonen. Nenosen mukaan kaikkien on yhteistyön onnistumiseksi sitouduttava vakavasti seudun kehittämiseen. Yhteistyö täytyy myös saada toimimaan nykyistä keveämmällä organisaatiolla ja pienemmillä resursseilla. "Erimielisyyteen tai vapaamatkustajiin ei ole varaa."

Nenonen puhui tänään Oulussa tilaisuudessa, jossa keskusteltiin Suomen aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittämisestä. Aiheen tilaisuudelle antoi ympäristöministeriön uunituore julkaisu Kilpailukykyä, hyvinvointia ja ekotehokkuutta.

Oulun seutu on hyvä esimerkki ympäristöministeriön tavoittelemasta aluerakenteesta, jonka yhtenä seurauksena Suomessa olisi tulevaisuudessa eri puolilla maata valtakunnallisesti ja kansainvälisesti vahvoja, vetovoimaisia ja rakenteeltaan eheitä kaupunkiseutuja. Nämä seudut toimisivat myös eräänlaisina aluerakenteen "solmuina" ja vaikutusalueidensa moottoreina.

Ympäristöministeriön vision mukaan Suomen menestyminen maapalloistuneessa taloudessa edellyttää kaupunkiseutujen verkottumista keskenään sekä Suomen aluerakenteen nykyistä vahvempaa kytkemistä osaksi Euroopan ja lähialueiden kehitystä. Itämeren mahdollisuudet on saatava täysipainoisesti käyttöön ja on edistettävä rajat ylittävien yhteistyövyöhykkeiden syntymistä.

Pohjois-Pohjanmaan liiton suunnittelujohtaja Tuomo Palokankaan mukaan ministeriön tavoittelema Suomen aluerakenne vastaa hyvin Pohjois-Pohjanmaan näkemyksiä ja voi tarjota hyvät lähtökohdat koko maan tasapainoiselle kehittämiselle.

Ehtona on Palokankaan mukaan kuitenkin se, että monien keskusten ajatukseen sitoudutaan laajasti ja erilaisia verkosto- ja yhteistyömalleja kehitetään kärsivällisesti. Keskusten syrjäisestä sijoittumisesta johtuvia haittoja on kompensoitava kansainvälisiä liikenneyhteyksiä ja logistiikkaa kehittämällä. Asukkaiden ja yritysten näkökulmat olisi pystyttävä sovittamaan yhteen siten, että syntyy hyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristö.

Rokuan kuntokeskuksen toimitusjohtaja Tapani Turpeisen mukaan Oulu ja muut Pohjois-Suomen keskukset toistensa tuella kehittävät pohjoisimman Euroopan tärkeintä huippuosaamisen, tuotannon ja väestön aluetta.

"Maaseudun näkökulmasta säteilyvaikutus jää kuitenkin kovin kapeaksi. Seutuistumiskehitystä tuleekin ohjata niin, että syntyy yhdyskuntarakenteeltaan eheitä sekä ympäristöltään ja elinkeinoelämän kannalta vetovoimaisia aluekokonaisuuksia, mikä raportissa hyvin todetaan. Julkinen päätöksenteko tuntuu olevan näinä aikoina melko jäykkää, liian pieniä ympyröitä ja suuntia hakevaa", Turpeinen kuitenkin arvioi.

Suomen aluerakenteen ja alueidenkäytön kehityskuva -julkaisu on tehty tiiviissä vuorovaikutuksessa keskeisten sidosryhmien kanssa. Kehityskuvalla halutaan tukea maakuntien liittojen ja valtionhallinnon kehittämistyötä, mutta herättää myös laajemmin keskustelua aluerakenteen ja alueidenkäytön merkityksestä Suomen menestymiselle kilpailukykyisenä, hyvinvoivana ja ekotehokkaana maana.

Lisätietoja:

Yli-insinööri Timo Turunen, ympäristöministeriö, puh. (09) 1603 9541, 0400 143 941

Aluesuunnitteluneuvos Ulla Koski, ympäristöministeriö, puh. (09) 1603 9359, 050 300 6358