Usein kysyttyjä kysymyksiä koronaviruksen vaikutuksista ympäristöministeriön hallinnonalalla

Koronaviruksen aiheuttama tilanne on uusi myös rakennusalalla, eikä tyhjentävää tulkintaa vielä voida antaa. On ilmiselvää, etteivät työmaat ole voineet ennakoida näin suurta muutosta. Ympäristöministeriö on asettanut työryhmän, joka seuraa ja pyrkii vähentämään poikkeustilanteen vaikutuksia rakennusalaan, alan yrityksiin ja kansantalouteen.

Eurooppalaisten LVI-järjestöjen -liitto REHVA on julkaissut yhteenvedon toimenpiteistä, joilla koronaviruksen leviämistä rakennuksissa voidaan estää. 

• REHVA: COVID-19 guidance (versio 4.0, englanniksi)

REHVA:n yhteenveto koskee erityisesti ilmavirtausten mukana liikkuvia viruksia, ja siinä ehdotetaan muun muassa seuraavia kiinteistöjen käyttöön liittyviä toimenpiteitä:

• Kiinteistöjen riittävä, ympärivuorokautinen ilmanvaihto vähentää altistusta viruksille.
• Kiinteistöjen ilmanvaihtoon tulee lisätä mahdollisimman paljon ulkoilmaa.
• Ilmanvaihdossa ei tule käyttää palautusilmaa.
• Ikkunatuuletusta voidaan käyttää ilmanvaihdon lisäämiseksi.
• Huoneilman kosteus ei vaikuta virukseen. Kosteus hillitsee virusta vasta suhteellisen kosteuden ylittäessä 80%. Alhainen ilmankosteus kuitenkin heikentää hengitysteiden vastustuskykyä virukselle.
• Huonelämpötila ei vaikuta viruksen leviämiseen. Lämpötila hillitsee virusta vasta yli 30 asteen lämpötiloissa.
• Mahdollisten vuotojen vuoksi kiinteitöjen regeneratiivista lämmöntalteenottoa on vältettävä epidemian aikana.
• Ilmanvaihtokanavien puhdistuksella ei ole merkitystä viruksen leviämisessä (pienet hiukkaset kulkevat ilman mukana, eivätkä tartu pintoihin).
• Ilmanvaihtolaitoksen suodattimilla ei ole merkitystä viruksen leviämisessä.
• Huonekohtaisilla ilmanpuhdistimilla voidaan vaikuttaa viruspitoisuuteen huoneilmassa (edellyttäen että suodatin on HEPA-tasoa).

REHVA:n ohjeistuksesta on olemassa suomennos FINVAC-yhdistyksen verkkosivuilla:

• FINVAC: Suomennos COVID-19 guidance -ohjeesta

FINVACin sivuilta löytyy myös tietoa ohjeen soveltumisesta Suomen oloihin, ja muuta tietoa kiinteistöjen hoidon roolista koronaviruksen leviämisen torjunnassa:

• FINVAC: kiinteistöjen hoito koronaviruksen leviämisen torjunnassa

Maailman terveysjärjestö WHO on julkaissut englanninkielisen oppaan siitä, kuinka rakennusten ilmanvaihdolla voidaan estää viruksen leviämistä:

• WHO: Roadmap to improve and ensure good indoor ventilation in the context of COVID-19

Vesilaitokset ovat ohjeistaneet, kuinka varmistetaan veden laatu silloin, kun kiinteistön vesijärjestelmä on pitkään käyttämättä tai normaalia vähäisemmällä käytöllä.

• Vesilaitosyhdistys VVY: "Varmista käyttämättä olleiden rakennusten hanaveden laatu juoksuttamalla vettä"

Ympäristöministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä Työterveyslaitos ovat yhdessä rakennusalan toimijoiden kanssa laatineet rakennusalalle ohjeen koronatartuntojen riskien arvioinnin tueksi.

Ohjeen mukaan rakennustyömaalla päätoteuttaja on velvollinen laatimaan yleisen riskien arvioinnin. Kaikkien rakennustyömaalla työskentelevien on noudatettava arviointiin perustuvia toimenpiteitä. Työmaan muut työnantajat arvioivat lisäksi oman toimintansa riskit.

Ohjeessa annetaan toimintaohjeita riskien arvioinnin tueksi. Ohje keskittyy työntekijöiden altistumisen ehkäisyyn, ohjeistukseen mahdollisessa altistumisessa tai tartunnassa sekä epäiltäessä ammattitautia. Ohje on tarkoitettu kaikille rakennusalan työpaikoille, joissa työntekijät saattavat altistua koronavirukselle.

• TTL.fi: Ohje rakennusalalle COVID-19 riskien arvioinnin tueksi

Työmailla on myös syytä varautua mahdollisiin viivästymisiin ja huolehtia erityisesti työmaa-aikaisesta kosteussuojauksesta.

Ympäristöministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat laatineet ohjeet asuinrakennusten korjaamisesta koronavirusepidemian aikana.

Tarkoituksena on ehkäistä taudin leviämistä korjaushankkeiden yhteydessä sekä suojella työntekijöiden ja rakennuksia käyttävien henkilöiden terveyttä.

Osapuolten täytyy seurata epidemiatilannetta sekä viranomaisten ja asiantuntijalaitosten suosituksia, ohjeita ja määräyksiä sekä niiden perusteella muuttaa toimintaansa tarvittaessa.

Osapuolten on arvioitava, millaisia vaikutuksia voimassa olevilla rajoituksilla on keskeneräisiin korjaushankkeisiin ja voidaanko ei-välttämättömiä korjauksia lykätä.

Korjaushankkeet on toteutettava siten, ettei tartuntoja tapahdu.

Ensisijaisesti taloyhtiöille suunnattua ohjetta voidaan soveltaa myös omakotitalojen korjaushankkeissa.

• Sosiaali- ja terveysministeriön ja ympäristöministeriön ohje asuinrakennusten korjaushankkeisiin COVID-19 -epidemian aikana (19.3.2021)

Asema-, yleis- ja maakuntakaavoista on poikkeusoloissakin kuultava niin, että kaikkien osallisten vaikutusmahdollisuudet säilyvät ja kaikki asiakirjat ovat nähtävillä. Kuntaliitto on ohjeistanut kuntia kaavoituksen hoitamisesta koronatilanteessa. Kuntaliiton ohjeessa esimerkiksi kerrotaan, kuinka kuuluttaminen ja asiakirjojen pitäminen nähtävillä onnistuu, jos kunnantalo on kiinni.

(Lähde: Kuntaliitto: "Koronavirus – usein kysyttyjä kysymyksiä kunnista". Kts. kohdat 10 ja 13)

Koronavirus tarttuu ensisijaisesti pisara- ja kosketustartuntana, kun henkilö yskii tai aivastaa. Koronavirustartunnan saaminen jätteiden välityksellä on asiantuntija-arvioiden mukaan epätodennäköistä, kun noudatetaan normaaleja hyviä jätehuoltokäytäntöjä. Koronaviruksen elin- ja tartuntakyky heikkenee nopeasti, kun se joutuu ihmisen ulkopuolelle, eivätkä virukset pysty lisääntymään jätteissä.

(Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)

Työterveyslaitoksen mukaan jäteastioiden pesuja voidaan tehdä myös koronapandemian aikana, kunhan riittävästä suojautumisesta on huolehdittu. Tarkempia neuvoja jäteastioiden pesemiseen koronapandemian aikana annetaan Työterveyslaitoksen ohjeistuksessa. 

(Lähde: Työterveyslaitos)

Jätteiden purkutapahtuma polttolaitoksen tai muun vastaavan jätteenkäsittelylaitoksen vastaanottohallissa on normaalistikin riskipaikka jätekuljettajille. Purkutapahtumassa ilmaan leviää herkästi kaikenlaisia mikrobeja altistaen työntekijän niille. Tämä on otettava huomioon työsuojeluohjeissa ja työssä on aina tarpeen suojautua asianmukaisesti ja muistaa hyvä hygienia.

Jätteenkuljettajen mahdollisuudesta altistua koronavirukselle kerrotaan tarkemmin Työterveyslaitoksen ohjeistuksessa.

(Lähde: Työterveyslaitos)

Käytetyt kertakäyttöiset kasvomaskit sekä kertakäyttöiset hansikkaat ja muut kertakäyttöiset suojaimet kuuluvat energia- tai sekajätteeseen, josta ne ohjautuvat jätteenpolttoon. Jos energia- tai sekajäteastia ei ole ulottuvilla, maski kannattaa laittaa muovipussiin ja myöhemmin jäteastiaan. Kertakäyttömaskit sisältävät luonnossa hajoamattomia muoveja, joten niitä ei tule heittää kaduille, luontoon eikä myöskään wc-pönttöön, sillä ne voivat tukkia viemärit.

Lisätietoa kasvomaskin käytöstä on saatavilla THL:n suosituksista kasvomaskien käytöstä kansalaisille.