Digitaalinen rakennettu ympäristö

Suomen julkishallinnossa on käynnissä laajoja tiedon hallintaa ja käyttöä parantavia uudistuksia. Niiden avulla valtion ja kuntien eri rekistereissä olevasta tiedosta tehdään kansainvälisten standardien mukaista sekä aiempaa yhteentoimivampaa ja käytettävämpää. 

Rakennetun ympäristön tiedosta vastaa pääasiassa ympäristöministeriö. Hallinnonalan digitalisaatiota viedään ministeriössä eteenpäin kahden laajan kokonaisuuden alla. Tavoitteena on luoda pohja kiinteistö- ja rakennusalan valtakunnallisille sähköisille palveluille sekä uusille liiketoimintamahdollisuuksille.

Kehitystyön toinen osa-alue on rakennetun ympäristön tiedon yhteentoimivuus, jota edistää laaja yhteistyöryhmä. Toinen kokonaisuus on nelivuotinen Ryhti-hanke, jossa valmistellaan rakennetun ympäristön valtakunnallista tietojärjestelmää.

Työtä viitoittaa parhaillaan uudistuva maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL), jonka päätavoitteita ovat muun muassa rakentamisen laadun parantaminen sekä digitalisaation edistäminen. 

Digitalisaatiota ohjaavia periaatteita

Kiinteistö- ja rakennusala on laatinut itselleen rakennetun ympäristön periaatteet, jotka on johdettu yleisistä valtioneuvoston digitalisoinnin periaatteista.

1. Kehitämme ratkaisut ja palvelut asiakaslähtöisesti​
   Ratkaisut ja palvelut ovat olemassa ennen kaikkea käyttäjää eli asiakasta varten. Kokeilemme, mitä käyttäjät haluavat saada ratkaisulla tai palvelulla aikaiseksi. ​
2. Poistamme turhat vaiheet​
   Yritysten ja yhteisöjen välistä asiointia suoraviivaistetaan ja helpotetaan. Loppuasiakkaalla on ensisijaisesti mahdollisuus käyttää sähköistä palvelua.​
3. Rakennamme helppokäyttöisiä ja turvallisia palveluita​
   Palveluita voidaan käyttää näppärästi ja tietoturvallisesti eri laitteilla. Huomioimme yksilöiden, yritysten ja yhteisöjen tarpeet.​
4. Tuotamme asiakkaalle hyötyä nopeasti​
   Selvitämme, mitkä ovat asiakkaalle arvokkaimmat ominaisuudet ja aloitamme kehityksen niistä. Palvelusta saadaan nopeasti palautetta. Aikaa ja rahaa säästyy. Tekemällä ja kokeilemalla opimme.​
5. Varaudumme häiriö- ja poikkeustilanteisiin
   Viestimme tällaisesta tilanteesta selkeästi​
6. Käytämme jo olemassa olevaa tietoa ja sähköisiä palveluita​
   Pyydämme uutta tietoa vain kerran. Teemme kustannustehokasta palvelukehitystä. Käytämme muun muassa Kansallista Palveluarkkitehtuuria (KaPA). Varmistamme, että palvelumme on muiden hyödynnettävissä.
7. Avaamme tiedon ja rajapinnat yrityksille, yhteisöille ja yksilöille​
   Lähtökohtaisesti avaamme tiedon ja rajapinnat julkisesti saataville, ellei saatavuutta ole syytä erikseen rajata. Annamme tiedon hyödynnettäväksi uudenlaisten palveluiden kehittämiseen. Avoimuus koituu kaikkien eduksi!​
8. Nimeämme tiedolle omistajan​
   Rakennetun ympäristön tiedolla on koko sen elinkaaren ajan nimetty omistaja, joka vastaa tiedon ajantasaisuudesta ja mahdollistaa vuoropuhelun eri tahojen välillä.​
9. Noudatamme kansainvälisiä standardeja​
   Kansainväliset standardit ovat kehittämisen perustana.​
10. Sidomme päätöksen lainvoimaisuuden digiin​
    Esimerkiksi kaava tai päätös saa lainvoiman vasta kun se on julkaistu standardissa muodossa avoimessa rajapinnassa.
11. Kunnioitamme yksilöiden tietosuojaa ja dataoikeuksia
    Omadata-mallin mukaisesti yksilöt hallitsevat itseään koskevia tietoja sekä päättävät niiden jakamisesta, hyödyntämisestä ja siirtämisestä.

Tavoitetila

Tulevaisuuden maankäyttöpäätöksen -hanke määritteli vuonna 2019 suunnan digitalisaation kehittämiselle vuoteen 2030 mennessä. Hankkeen tavoitetila koostuu neljästä laajasta strategisesta tavoitteesta:

1. Osallistuminen ja tiedonsaanti on helppoa yli hallintorajojen
2. Tieto kootaan ja jaetaan yhteentoimivassa muodossa
3. Päätökset perustuvat parhaaseen tietoon
4. Suunnittelu on ymmärrettävää.

Vaiheet tavoitetta kohden etenemisessä ovat

• Määrittely ja pilotointi (vuosina 2019-2022)
• Siirtymävaihe (vuosina 2022-2027)
• Vakiintuminen (vuosina 2027-2030)