Unescon maailmanperintökomitea nimesi uusia kohteita ja korosti kohteiden suojelua
Opetus- ja kulttuuriministeriö, ulkoasiainministeriö ja ympäristöministeriö tiedottavat
Unescon maailmanperintökomitean 39. istunto on meneillään Bonnissa, Saksassa, 28. kesäkuuta - 8. heinäkuuta. Komitea on nimennyt maailmanperintöluetteloon 24 uutta kohdetta, joista 23 edustaa kulttuuriperintöä ja yksi kohde sekä kulttuuri- että luonnonperintöä. Maailmanperintökohteiden kokonaismäärä on päätösten jälkeen 1031.
Maailmanperintökomitea päättää vuosittain uusien kohteiden nimeämisestä maailmanperintöluetteloon. Maailmanperintösopimuksen jäsenvaltioita on 191, joista 21 muodostaa maailmanperintökomitean. Suomi on komitean jäsen vuosina 2014 - 2017.
Runsasta keskustelua tänä vuonna aiheutti Australian Iso valliriutta, joka on nimetty maailmanperintökohteeksi vuonna 1981. Kansalaisyhteiskunnalla on ollut merkittävä rooli huomion kiinnittämisessä valliriutan tilaan ja suojelun turvaamiseen. Komitea velvoitti Australiaa raportoimaan vuoden 2016 aikana komitean edellyttämistä suojelutoimista.
Suurta huomiota herätti myös Japanin Meiji-teollisuuskohteiden sarjan nimeäminen luetteloon. Japani ja Etelä-Korea muokkasivat pitkään yhteistä näkemystä teollisuuskohteiden koko historian huomioon ottamisesta nimeämisen yhteydessä, mukaan lukien II maailmansodan ajanjakso.
Muina uusina maailmanperintökohteina hyväksyttiin muun muassa Champagnen ja Burgundin viinialueet Ranskassa, Christiansfeldin kaupunki ja Pohjois-Jyllannin historiallinen metsästysalue Tanskassa, Rjukan Notoddenin teollisuuskeskus Norjassa ja San Antonion katoliset lähetysasemat USA:ssa. Singaporen kasvitieteellinen puutarha ja Jamaikan Blue and John Crow Mountains olivat kyseisten maiden ensimmäiset kohteet. Molempien kohteiden korkeaa laatua kiitettiin. Komitea hyväksyi myös laajennuksia jo olemassa oleviin kohteisiin, kuten Etelä-Afrikan Cape Floralin luonnonsuojelualueeseen.
Tärkeänä osana työtä komitea seuraa aiemmin maailmanperintöluetteloon liitettyjen kohteiden tilaa ja tarvittaessa siirtää kohteita uhanalaisten kohteiden luetteloon. Uhkina voivat olla esimerkiksi luonnonkatastrofit, kuten Nepalissa, ja sodat, kuten Irakissa ja Syyriassa. Istunnossa esiteltiin Unescon aloittama #Unite4Heritage -kampanja kulttuuriomaisuuden tahallisen tuhoamisen ehkäisemiseksi.
Uhanalaisilla kohteilla on mahdollisuus anoa tukea maailmanperintörahastosta kohteen hoitoon ja suojeluun. Myönteistä on, että uhanalaisten luettelosta pystyttiin tällä kerralla palauttamaan maailmanperintöluetteloon Kolumbiassa sijaitseva Los Katiosin kansallispuisto. Kohteiden poistaminen uhanalaisten luettelosta on harvinaisempaa kuin kohteiden lisääminen siihen.
Komitea hyväksyi myös maailmanperintörahaston kaksivuotisen budjetin ja keskusteli maailmanperintötoiminnan rahoituspohjan vahvistamisesta sekä voimavarojen kohdentamisesta nykyistä enemmän kohteiden suojelutyöhön.
Suomen valtuuskuntaa johtaa suurlähettiläs Okko-Pekka Salmimies Suomen Unesco-edustustosta Pariisista ja pääasiantuntijoina toimivat Museoviraston pääjohtaja Juhani Kostet ja Metsähallituksen luontopalvelujohtaja Rauno Väisänen. Ministerineuvos Anne Huhtamäki Suomen Unesco-edustustosta valittiin komitean budjettityöryhmän puheenjohtajaksi.
Vuonna 2016 komitea kokoontuu Istanbulissa, Turkissa.
Lisätietoja:Suurlähettiläs Okko-Pekka Salmimies, +33 6 2558 7140, [email protected]
Museoviraston pääjohtaja Juhani Kostet, +358 40 128 6001, [email protected] (kulttuurikohteet)
Luontopalvelujen johtaja Rauno Väisänen, +358 400 459 574, [email protected] (luonnonperintökohteet)
Ministerineuvos Anne Huhtamäki, +33 6 2558 6949, [email protected]