Itämeren uhanalaisista pyöriäisistä kerätään havaintotietoja – kansalaisten näköhavainnot tärkeässä roolissa

Ympäristöministeriö ja Ahvenanmaan maakuntahallitus keräävät havaintotietoja äärimmäisen uhanalaisista pyöriäisistä. Pyöriäinen on ainoa Itämerellä säännöllisesti esiintyvä valaslaji. Itämeren pääaltaan pyöriäispopulaation kooksi arvioidaan akustisen seurannan perusteella vain noin 500 yksilöä. Akustisen seurannan tueksi kaivataan näköhavaintoja pyöriäisistä.

Vuodesta 2011 lähtien tehdyn akustisen seurannan perusteella pyöriäisiä esiintyy säännöllisesti Ahvenanmaan ja Saaristomeren eteläpuolisella avomerialueella. Lähempänä rannikkoa pyöriäisiä esiintyy näköhavaintojen perusteella satunnaisesti.

Kansalaisten tekemät näköhavainnot pyöriäisistä ovat tärkeitä lisätiedon lähteitä pyöriäisen esiintymisen arvioinnissa. Ympäristöministeriö yhteistyökumppaneineen on vuodesta 2001 alkaen pyytänyt vuosittaisessa pyöriäishavaintokampanjassaan kansalaisilta havaintoja pyöriäisistä Suomen merialueella. Kampanjan avulla halutaan saada lisää arvokasta tietoa uhanalaisesta lajista ja samalla lisätä kansalaisten tietoutta aiheesta.

”Kampanjoiden aikana on saatu yhteensä noin 70 varmistettua havaintoa noin 120 yksilöstä. Kaikki havainnot ovat todella tärkeitä, sillä niiden avulla saamme arvokasta tietoa pyöriäisten esiintymisestä merialueellamme ja sen perusteella voimme arvioida muun muassa suojelu- ja tutkimustarpeitamme”, kertoo neuvotteleva virkamies Penina Blankett ympäristöministeriöstä.

Vielä sata vuotta sitten Itämeressä eli tuhansia pyöriäisiä. Pyöriäiskannan vähenemiseen on useita syitä, joista merkittävimpiä ovat viime vuosikymmeninä olleet ympäristömyrkyt ja kalastuksen tahattomaksi sivusaaliiksi jääminen. Kalanpyydyksiin takertuminen on edelleen vakavin uhka pyöriäiskannan elpymiselle, minkä vuoksi verkkokalastusta tulee välttää alueella, jos pyöriäisistä tehdään havaintoja. Muita pyöriäisiä uhkaavia tekijöitä ovat edellä mainittujen lisäksi elinympäristöjen heikentyminen ja ihmisperäiset häiriöt, kuten meriliikenteen ja vedenalaisen melun kasvanut määrä.

Pyöriäisen tunnistaminen

Pyöriäisen tunnistaa parhaiten matalasta, kolmiomaisesta selkäevästä, joka tulee näkyviin merestä pyöriäisen pintakäynnin aikana. Useimmiten pyöriäinen tekee veden pinnassa nopean pyörähdyksen, josta se on myös saanut suomenkielisen nimensä. Pyöriäisen hengitys ei näy pinnan yläpuolella suihkuna.

Pyöriäinen on noin 145–160 senttimetriä pitkä ja painaa 50–60 kilogrammaa. Muodoltaan pyöriäinen on lyhyt ja pyöreähkö. Sen pää on pieni ja siltä puuttuu monille delfiinilajeille ominainen kuono.

Pyöriäiset liikkuvat yleensä yksittäin tai muutaman yksilön ryhmissä. Ne eivät yleensä hakeudu alusten lähelle, kuten delfiineillä on tapana.

Useimmiten pyöriäinen sekoitetaan merialueellamme huomattavasti runsaampina esiintyviin hylkeisiin.

Pyöriäishavainnosta ilmoittaminen

Pyöriäishavainnoista raportointi onnistuu helpoiten ymparisto.fi-sivuston havainnointilomakkeen kautta. Eläimestä kannattaa ottaa kuvia ja videoita, joiden avulla asiantuntijoiden on helpompi arvioida myös epävarmoja havaintoja.

Verkkoihin takertunut vahingoittumaton pyöriäinen tulee aina vapauttaa varovasti ja sivusaaliiksi jääneestä, kuolleesta pyöriäisestä tulee ilmoittaa Luonnonvarakeskukselle.

• Ilmoita pyöriäishavainto ymparisto.fi-sivuston verkkolomakkeella
• Ilmoita kuolleena löydetystä pyöriäisestä Luonnonvarakeskuksen verkkolomakkeella

Myös Itämerellä vierailevista pullokuonodelfiineistä toivotaan havaintoilmoituksia

Saaristomerellä ja Suomenlahdella on havaittu touko- ja kesäkuussa kolme pullokuonodelfiiniä. Myös pullokuonodelfiineistä toivotaan havaintoilmoituksia.

”Alun perin kolmen yksilön ryhmä on nyt ilmeisesti hajonnut. Kaksi yksilöä, todennäköisesti emo-poikaspari, on havaittu viimeksi Loviisan ja Kotkan edustalla Suomenlahdella. Yksi yksilö havaittiin viimeksi juhannuksen alla Hangon länsipuolella. Hyvälaatuisten kuvien perusteella voidaan tunnistaa eri yksilöt, jos niitä havaitaan esimerkiksi muualla Itämeren alueella”, kertoo erityisasiantuntija Olli Loisa Turun ammattikorkeakoulusta.

Delfiinihavainnot voi ilmoittaa mahdollisten kuvien kanssa sähköpostitse suoraan Olli Loisalle ([email protected]).

Maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön 26.5.2020 antaman tiedotteen mukaisesti verkkokalastusta suositellaan välttämään alueilla, joilla delfiinejä havaitaan. Eläimiä ei myöskään tule häiritä.

Lisätietoja

Neuvotteleva virkamies Penina Blankett, ympäristöministeriö, [email protected], p. 0295 250 058

Erityisasiantuntija Olli Loisa, Turun ammattikorkeakoulu, [email protected], p. 050 598 5743