Globaalin kestävän kehityksen toimintaohjelman toimeenpano alkaa Suomessa
Kestävän kehityksen toimikunnan työtä uudistetaan, linjasi pääministeri Juha Sipilä
Kestävän kehityksen toimikunta kokoontui tänään ensi kertaa uuden puheenjohtajistonsa vetämänä. Toimikunta käsitteli uutta globaalia kestävän kehityksen toimintaohjelmaa (Agenda 2030) ja sen toteuttamista Suomessa.
”Syyskuussa YK:ssa hyväksytty kestävän kehityksen toimintaohjelma pakottaa meidät uudistumaan – se yhdistää ensi kertaa maailman historiassa globaalin kehityspolitiikan, ympäristötavoitteet ja kestävän kasvun. Hallitus on päättänyt, että kestävän kehityksen toimintaohjelman toimeenpanosta tehdään kansallinen suunnitelma. Myös kestävän kehityksen toimikunnan kokoonpanoa ja työmuotoja uudistetaan ensi vuoden alussa”, toimikunnan puheenjohtaja, pääministeri Juha Sipilä sanoi.
”Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus on toimikunnan luoma timantti, joka pitää saada loistamaan”, pääministeri Sipilä korosti. Hän lupasi viedä sitoumuksen Keskustan puoluehallitukseen ja haastoi kaikki toimikunnan jäsenet hankkimaan vähintään kaksi sitoumusta lisää.
Toimikunnan jäsen, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka kertoi, että hallitus laatii parhaillaan kehityspoliittista linjausta, joka määrittää konkreettisesti Suomen kehitysyhteistyön painopisteitä. Hän myös korosti, että kestävän kehityksen agenda muodostaa viitekehyksen, jossa Suomenkin kehityspolitiikkaa ja yhteistyötä seuraavina 15 vuotena tehdään. Ministeri Toivakka nosti esiin erityisesti yksityissektorin merkityksen ja korosti kansalaisyhteiskunnan ja elinkeinoelämän yhteistyötä, mikä on keskeinen osa uutta kehitysajattelua.
Toimikunnan varapuheenjohtaja, maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen korosti, että Suomen mahdollisuudet toteuttaa globaaleja kestävän kehityksen tavoitteita ovat erittäin hyvät.
”Suomella on jo useita olemassa olevia mekanismeja, joiden avulla päästään nopeasti konkreettiseen toimeenpanoon. Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus on näistä yksi erinomainen esimerkki. Hallitusohjelman kautta voidaan toteuttaa useita Agenda 2030:n tavoitteita ja ottaa edistysaskeleita mm. uusiutuvan energian, puhtaiden ratkaisujen ja kiertotalouden saralla”, sanoi Tiilikainen.
Ulkoministeri Soinin valtiosihteeri Samuli Virtanen painotti, että kestävän kehityksen globaalit haasteet, esimerkiksi ilmastonmuutos tai eriarvoisuuden lisääntyminen maiden sisällä ja välillä, ovat Suomelle paitsi kehityskysymyksiä, myös turvallisuuskysymyksiä. Ilmastonmuutoksen myötä myös pakolaisuus tulee vain lisääntymään.
”On tärkeää, että Agendan toimeenpano tehdään yhteiskuntaa laaja-alaisesti osallistaen. Jos toteuttaminen jää vain valtionhallinnon tehtäväksi, tavoitteita ei tulla saavuttamaan”, Virtanen muotoili.
Kestävän kehityksen toimikunnan jäsenet evästivät hallitusta toimeenpanossa
Toimikunnan jäsenet esittivät terveisensä hallitukselle ja hallinnolle Agenda 2030:n toteuttamisesta.
”Uusi kestävän kehityksen agenda perustuu kaikkien maiden yhteiselle ponnistukselle ja vastuulle niiden voimavarojen mukaan. Ihmiset ja planeettamme nousevat keskiöön. Maiden välisen ja niiden sisäisen epätasa-arvon kitkeminen sekä sukupuolten välisen tasa-arvon saavuttaminen ovat tärkein sosiaalinen tavoite”, sanoi järjestöjen puheenvuoron pitänyt Jouni Nissinen Kepasta.
Tytti Pantsar ja Hanna Lämsä liikunta, opetus- ja kasvatus- sekä kuluttajajärjestöjen puolesta painottivat, että toimintaohjelma tulee juurruttaa kansalaisyhteiskuntaan ja muuttaa toiminnaksi sekä teoiksi. Järjestöt voivat toimia kansalaisyhteiskunnan näkökulmasta tiedon tuottajina, uudenlaisia malleja hahmottavina ja erityisesti dialogia ja oppimista luovina.
Elinkeinon puheenvuoron pitänyt EK:n Tuuli Mäkelä korosti suomalaisyritysten mahdollisuuksia tarjota ratkaisuja kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseen käytännössä.
”Suomen valtio voi edesauttaa näiden ratkaisujen käyttöönottoa globaalisti ja olla näin kokoaan suurempi toimija tavoitteiden toimeenpanossa.”
Leila Kurki STTK:sta piti Agenda 2030:a merkittävänä mahdollisuutena Suomelle: toimintaohjelman toteutuminen voisi johtaa mm. oikeudenmukaiseen siirtymään vähähiiliseen yhteiskuntaan.
Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin professorin Eva Heiskasen mukaan Suomen suurimmat haasteet Agenda2030:n toimeenpanossa ovat mahdollisuudet köyhimmän maailman kehityksen tukemiseen ja kestävämmän talousmallin rakentaminen Suomeen.
”Suomen on pystyttävä vähentämään sosiaalista eriarvoistumista ja tekemään tuotannostamme ja kulutuksestamme kestävämpää”, Heiskanen summasi.
Paneelin fasilitaattori Eeva Hellström totesi, että toimikunnalla on erinomainen perusta ja työkalut lähteä viemään kestävää kehitystä käytäntöön. Nyt vaaditaan sitoutumista, omistajuutta, rohkeutta ja tekoja muuttaa toimintatapoja ja tehdä asioita vaikuttavammin. Toimikunta kokoontuu seuraavaksi alkuvuodesta 2016 suunnittelemaan uutta toimintaohjelmaa sekä työn painopisteitä ja tapoja.
Lisätietoja:
Kestävän kehityksen toimikunnan pääsihteeri Annika Lindblom, ympäristöministeriö, p. 0295 250 163, [email protected]
Kestävän kehityksen toimikunnan apulaispääsihteeri Marja Innanen, ympäristöministeriö, p. 040 777 5582, [email protected]