Esteettömyysmääräysten lieventämisestä asuntojen pinta-alassa saavutettu hyöty on oletettua pienempi

Esteetön rakentaminen on ollut esillä julkisessa keskustelussa usean vuoden ajan. Esteettömyysmääräysten väitetään kasvattavan erityisesti asuntojen wc- ja pesutiloja kohtuuttomasti. Tampereen teknillisen yliopiston diplomityössä opiskelija-asunnoista havaitaan, että esteettömyysmääräysten lieventämisestä asuntojen pinta-alassa saavutettu hyöty on oletettua pienempi.

Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta (JYY) on osallistunut ympäristöministeriön kokeiluun esteettömyysmääräysten lieventämisen vaikutusten selvittämiseksi. Kokeilussa annettiin lupa poiketa esteettömyysmääräysten mukaisista wc- ja pesutilan ja ovileveyden mitoituksista. Ehtona oli, että asunnoissa pystyy vierailemaan esteettömästi, joten kohteisiin rakennettiin yhteisiä esteettömiä wc-tiloja. Myös Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiölle (KOAS) on myönnetty lievennys kylpyhuoneen mitoituksesta.

Tarkasteluun valittiin JYY:lta ja KOAS:ltä yhteensä kuusi asuinkohdetta. Haastatellut rakennuttajat ja suunnittelijat kertoivat tavoitteekseen pienentää wc- ja pesutilan pinta-alaa kokeilun avulla 1,5 m2 – 2,0 m2 ja siirtää säästetty pinta-ala asuinhuoneen puolelle. Tämän he arvioivat parantavan asunnon kalustettavuutta ja asuttavuutta.

Tarkasteltujen asuntojen wc- ja pesutilojen keskipinta-ala oli 3,5 m2. Vertailun vuoksi laskettujen JYY:n ja KOAS:n esteettömyysmääräysten mukaisten asuntojen wc- ja pesutilojen keskipinta-ala oli 4,0 m2. Lievempien määräysten mukaan tehdyt wc- ja pesutilat olivat täten keskimäärin 0,5 m2 pienemmät kuin normaalikohteissa.

Asuntoihin laadittiin myös vaihtoehtoiset esteettömät suunnitelmat kasvattamatta kokonaispinta-alaa. Niissä wc- ja pesutila sekä eteinen kasvoivat hieman, ja asuinhuone vastaavasti pieneni keskimäärin 0,4 m2. Asuntojen asuttavuutta ja kalustettavuutta pystyttiin kuitenkin samalla parantamaan huolellisella suunnittelulla.

Esteettömyysmääräyksiä lieventämällä ei siis saavutettu merkittäviä säästöjä wc- ja pesutilojen pinta-alassa, vaan odotukset asuinhuoneen pinta-alan kasvusta olivat ylimitoitettuja. Lisäksi suunnitteluun panostamalla olisi esimerkkikohteissa pystytty toteuttamaan myös esteettömät ratkaisut ilman, että se olisi vaikuttanut merkittävästi asuntojen kokonaispinta-alaan tai rakentamiskustannuksiin. Kehitettyjä esteettömiä wc- ja pesutilaratkaisuja voidaan hyödyntää myös normaalissa asuntotuotannossa.

Lievennettyjen esteettömyysmääräysten vaikutuksia selvitti ympäristöministeriön toimeksiannosta tekniikan kandidaatti Kalle Tuomola osana Tampereen teknillisen yliopiston Arkkitehtuurin laitokselle tekemäänsä diplomityötä. 

• Esteettömyysmääräysten soveltaminen opiskelija-asuntorakentamisessa (Tampereen teknillinen yliopisto)

Lisätietoja

Yliarkkitehti Erja Väyrynen, ympäristöministeriö, p. 0295 250 326, [email protected]

Professori Markku Hedman, Tampereen teknillinen yliopisto, Arkkitehtuurin laitos,  
p. 040 702 4884, [email protected]

Arkkitehti Kalle Tuomola, HIMLA arkkitehdit, p. 040 706 7906, [email protected]