Asuntopoliittisen ohjelman laadintaa koronan varjossa
Asuntopoliittisen kehittämisohjelman valmistelu on jatkunut koronapandemian aikanakin rivakkaan tahtiin. On valmisteltu tilannekuvaa ja asuntopolitiikan tavoitteita seuraavalle kahdeksalle vuodelle. Ehdotuksen asuntopoliittiseksi ohjelmaksi on tarkoitus valmistua lokakuussa.
Asuntomarkkina näyttää totisesti erilaiselta kuin joulukuussa, kun ohjelman laatiminen alkoi. Ympäristöministeriö julkaisi äskettäin rakentamisen tilannekuvakatsauksen. Raportissa olevat luvut ovat karua luettavaa siitä, mitä alalla on tapahtumassa.
Koronakriisin vaikutukset rakentamismääriin ja työllisyyteen näkyvät viiveellä, sillä ennen kriisiä aloitetut hankkeet pitävät toimeliaisuutta edelleen yllä. Myös ulkomainen vierastyövoima rakennuksilla on pysynyt Suomessa, vaikka Suomen ulkorajat menivät maaliskuussa kiinni ja aukesivat vasta äskettäin.
Rakentaminen oli viime vuoden kiivaasta tahdista jo tämän vuoden alussa hieman hiljentynyt. Nyt arvioidaan rakentamisen volyymin laskevan 5,5 prosentilla ja lasku jatkuisi ensi vuonna. Asuntoaloitukset ovat pudonneet kolmanneksella alkuvuodesta. Jo aloitetut hankkeet viedään loppuun, mutta uusia käynnistetään selvästi aiempaa vähemmän. Merkittävät riskit liittyvät rakentamisessa, kuten muussakin yhteiskunnan toiminnassa, pelkoon kriisin pitkittymisestä tai viruksen toisesta aallosta. Tällä hetkellä kuitenkin koronavirus on hellittänyt otettaan ja rajoituksia on alettu purkaa.
Alkuvuodesta tilanne asuntomarkkinoilla oli vielä hyvä, mutta on selvästi kevään aikana hidastunut. Kuluttajat ovat varovaisia. Maassa on paljon lomautettuja. Oma asunto on niin perheelle kuin yksinasuvalle useimmiten elämän suurin hankinta. Koronan aikana näin suuri päätös panee miettimään.
Asuntokauppamäärät laskivat huhtikuussa 30-50 prosenttiin vuoden takaiseen nähden. Sen sijaan asuntojen hinnoissa ei ole nähtävissä suuria muutoksia. Myös vuokra-asuntoja on runsaasti pääkaupunkiseudullakin tarjolla.
Asuntorakentamisen hidastuminen näkyy vapaarahoitteisessa asuntotuotannossa, jonka osuus on ollut puolet kaikesta uudisrakentamisen määrästä ja yli 80 prosenttia asuntotuotannosta. Sen sijaan ARA:n rahoittaman asuntotuotannon aloitukset kasvavat tänä vuonna.
Suurta asuntojen hintojen laskua 1990-luvun laman tapaan ei asuntokaupassa ole nähty. Paljon riippuu koronapandemian kestosta, milloin asuntomarkkinat palaavat entiselleen.
Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimukset liikahtivat vihdoin eteenpäin, kun hallitus tällä viikolla sai aikaan neuvottelutuloksen Helsingin, Turun, Tampereen ja Oulun kaupunkiseutujen kanssa. Hallituksen neljännestä lisäbudjettiesityksestä selviää sopimuksiin suunnattavan valtion rahan määrä. Sopimuksilla edistetään liikennehankkeita reilulla 750 miljoonalla eurolla. Hankkeiden kustannukset jakautuisivat usealle vuodelle (2020-2031). Lisäksi valtio varaa 180 miljoonaa kunnallistekniikka-avustuksiin ja valtion tukeman asuntotuotannon käynnistysavustuksiin. Sopimusten voimaantulo odottaa nyt kaupunkien ja valtioneuvoston päätöksiä. Toivottavasti neuvottelut uusien kaupunkiseutujen mukaan tulosta MAL-sopimuksiin päästään myös pian aloittamaan.
Kriiseissä ja talouslaman aikoina valtion rooli kasvaa. Koronakriisissä Suomen ja maailman talous pysähtyi kuin seinään. Meillä kuten muuallakin valtion massiivisella velkarahoituksella pyritään estämään konkursseja ja saamaan talouden pyörät taas pyörimään.
Valtion roolista keskustellaan varmasti myös asuntopoliittisessa työryhmässä. Mikä on valtiolle sopiva rooli koronan jälkeisessä maailmassa. Riittävätkö vanhastaan käytössä olevat keinot, jotta kaikilla olisi mahdollisuus terveelliseen ja turvalliseen asumiseen? Mihin vanhat keinot riittävät? Tarvitaanko jotain uutta?
Asuntopoliittisella työryhmällä on sparraajana aktiivinen parlamentaarikkoryhmä. Ensi viikolla kokoonnumme taas yhdessä keskustelemaan, mihin suuntaan Suomen asuntopolitiikkaa tulisi viedä.
Hannele Pokka
Kirjoittaja on ympäristöministeriön entinen kansliapäällikkö ja asuntopoliittista ohjelmaa valmistelevan työryhmän puheenjohtaja.