Asumistuen turvin pienituloisetkin asuvat kohtuullisesti

Yleisen asumistuen saajien ja tukea saamattomien asumismenoissa ei ole merkittäviä eroja. Asumistuen saajilla jää kuitenkin tulojen pienuuden vuoksi asumismenojen jälkeen muuhun kulutukseen selvästi vähemmän varoja kuin muilla, vaikka asumistuki alentaa heidän asumismenoja keskimäärin 40 prosenttia. Niin asumistukea saavat kuin tukea saamattomatkin lapsiperheet asuvat muuta väestöä ahtaammin. Tiedot perustuvat Asumistuen toimivuus -työryhmän tänään julkistettuun raporttiin.

Selvityksen mukaan yleinen asumistuki näyttää toimivan sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Pienituloisetkin pystyvät asumistuen turvin asumaan kohtuullisesti. Toisaalta asumistukijärjestelmän monimutkaisuus on ongelma.

Ympäristöministeriön johdolla toiminut työryhmä selvitti hallituksen asuntopoliittisen ohjelman mukaisesti yleisen asumistuen toimivuutta ja kehittämistarpeita. Työryhmässä oli lisäksi edustajat sosiaali- ja terveysministeriöstä ja Kansaneläkelaitoksesta.

Lapsiperheet asuvat Suomessa ahtaimmin

Yleisen asumistuensaajien asumisväljyys on melko lähellä tukea saamattomien asumisväljyyttä. Asumistukea saaneiden asuntojen keskipinta-ala on keskimäärin 5,4 neliömetriä pienempi kuin tukea saamattomilla.

Selvityksen mukaan lapsiperheet asuvat ahtaammin kuin muu väestö. Asumistukea saa-vista perheistä 65 prosenttia ja tukea saamattomista perheistä 51 prosenttia asuu ahtaasti. Suomessa ahtaasti asuviksi luokitellaan ne kotitaloudet, joissa on enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohden, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun.

Työryhmän arvion mukaan yleinen asumistuki toimii huonoiten juuri lapsiperheiden kohdalla. Vuonna 2003 oli yhteensä lähes 35 000 ahtaasti vuokra-asunnossa asunutta kahden huoltajan lapsiperhettä, jotka eivät saaneet asumistukea.

Tuki alentaa huomattavasti asumismenoja

Tukea saaneiden ja tukea saamattomien asumismenot olivat ennen tukea yhtä suuret. Asumistuki alentaa tukea saaneiden asumismenoja keskimäärin 40 prosenttia. Ilman yleistä asumistukea asumismenoihin olisi tuensaajien käytettävissä olevista tuloista kulunut keskimäärin 34 prosenttia. Tuen vaikutuksesta osuus pieneni 21 prosenttiin eli lähes samaksi kuin tukea saamattomilla vuokra-asunnoissa asuneilla talouksilla.

Asumistuki ei nosta yleistä vuokratasoa, sillä tukea saamattomat ja tukea saaneet maksavat suunnilleen samantasoista neliövuokraa.

Asumistuen saajat hyvin pienituloisia

Asumistukea saavat kotitaloudet ovat taloudellisesti huomattavasti heikommassa asemassa kuin tukea saamattomat. Tulonsiirtojen merkitys tuensaajatalouksien tuloissa on suuri. Vuonna 2004 yleistä asumistukea saaneiden keskimääräiset käytettävissä olevat tulot taloutta kohden olivat 1 400 euroa kuukaudessa. Tukea saamattomilla vuokra-asunnoissa asuvilla kuukausitulot olivat keskimäärin 2 250 euroa.

Alhaisen tulotason vuoksi asumistukea saaneilla jää muuhun kulutukseen tuen jälkeen varsin vähän varoja. Vuonna 2004 kaikilla yleistä asumistukea saaneilla oli asumismenojen maksamisen jälkeen käytössään muuhun kulutukseen keskimäärin noin 640 euroa kuukaudessa kulutusyksikköä kohden. Tukea saamattomilla vastaava määrä oli 1 320 euroa. Yksin asuvilla tuensaajilla oli kuukautta kohden käytettävissään 520 euroa, mikä on puolet tukea saamattomien määrästä.

Asumistukijärjestelmä on monimutkainen ja työläs

Yleisen asumistuen normit ovat tiukat ja monimutkaiset. Järjestelmä on myös hallinnollisesti työläs ja tuki on usein riittämätöntä. Vaikeaselkoisuus ja monimutkaisuus on osin seurausta tuen tiukasta tarveharkinnasta. Asumistuki on myös koettu tuensaajien asunnon valintaa rajoittavaksi. Tukeen hyväksyttäviin asumismenoihin vaikuttavat asunnon ikä, koko, varustetaso ja sijainti. Tuen määrää rajoittavat asunnon liian korkea neliövuokra ja pinta-ala, vaikka vuokra olisi kokonaisuudessaan kohtuullinen.

Asiaa voitaisiin korjata työryhmän esityksen mukaan esimerkiksi poistamalla nykyisessä asumistukijärjestelmässä asunnon iän vaikutus ja myöntämällä tukea kohtuullisen pinta-alankin ylittävältä osalta silloin, kun vuokra on kokonaisuudessaan halpa.

Työryhmä on esittänyt lisäksi selvitettäväksi, voitaisiinko asumistuen myöntämistä yksinkertaistaa siten, että tukea myönnettäisiin pääasiallisesti verotuksesta saatavien tulotietojen perusteella. Tällöin vältyttäisiin mutkikkaalta pysyvien kuukausitulojen määrittelyltä.

Ympäristöministeriön toimeksiannosta selvitetään vielä erikseen vaihtoehtoa, jossa asumistuen määrä ei olisi tiukasti sidoksissa aina yhteen asuntoon ja asunnosta perittävään vuokraan. Tavoitteena on nykyistä järjestelmää olennaisesti yksinkertaisempi ja nykyistä huomattavasti läpinäkyvämpi tukijärjestelmä.

Lisätietoja:Kehittämisjohtaja Markku Tahvanainen, ympäristöministeriö, puh. (09) 1603 9626, 050-572 6374, sähköposti: [email protected]. Asuntoneuvos Raimo Kärkkäinen, ympäristöministeriö, puh. (09) 1603 9637, 050-572 6381, sähköposti: [email protected]