Metropolipolitiikkaa kannattaa jatkaa ja vahvistaa

Metropolipolitiikan neuvottelukunta kokoontui tänään hallituskauden viimeiseen kokoukseensa tarkastelemaan metropolipolitiikan tuloksia ja arvioimaan, millaista kumppanuuspohjaista metropolipolitiikkaa jatkossa tarvittaisiin. Pohjana käsittelylle olivat seurantatiedot metropolipolitiikan valittujen keskeisten hankkeiden etenemisestä ja ulkopuolisen arvioitsijan MDI Public Oy:n tekemä selvitys metropolipolitiikan kehittämistarpeista.

Selvitys metropolipolitiikan kehittämistarpeista valmistui

Metropolipolitiikka on myötävaikuttanut Helsingin seudun kehitykseen koko Suomen hyväksi, ja sitä tarvitaan myös jatkossa. Tulevalla hallituskaudella tarvitaan kuitenkin aiempaa tarkemmin määriteltyjä tavoitteita, rajatumpia valintoja, sitovampia sopimuksia, täsmällisempiä välineitä sekä tehokkaampaa organisoitumista, ehdottaa metropolipolitiikkaa ja sen kehittämistarpeita ympäristöministeriön ja valtiovarainministeriön toimeksiannosta arvioinut MDI Public Oy selvityksessään.

Selvitys nostaa onnistumisina esille erityisesti maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) yhteensovittamisen sekä pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman. Sen sijaan yleisesti yhteisiin tavoitteisiin eivät metropolipolitiikan eri toimijat ole olleet vielä riittävän sitoutuneita. 

Selvityksessä ehdotetaan, että metropolipolitiikan ytimeen tulisi nostaa kaksi asiaa: MAL-kysymykset sekä alueen kasvun vahvistaminen, johon liittyy olennaisesti myös kansainvälistyminen. Radikaaleja sisällöllisiä muutoksia ei ole tarve tehdä.

Selvitys korostaa riittävän johtajuuden ja linjaamiskyvyn merkitystä metropolialueen keskeisissä kehittämiskysymyksissä, ja ehdottaa metropolipolitiikalle jatkossa tiiviimpää organisatorista ydintä, jossa on mukana korkein virkamies- ja poliittinen johto.

Ministerit: metropolipolitiikkaa tarvitaan myös jatkossa koko Suomen hyväksi

− Maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittaminen edellyttää pitkäjänteisyyttä ja sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin. Tarvitaan myös kokonaisvaltaista näkökulmaa kaupunkikehittämiseen ja toteutukselle uusia instrumentteja. Asuinalueiden eriarvoistumisen ehkäiseminen, täydennysrakentaminen yhdyskuntarakennetta tiivistävällä tavalla ja asuntojen peruskorjaaminen ovat tulevaisuudessa mittava urakka. On tarpeen selvittää miten valtion asuntorahastoa voitaisiin käyttää hyväksi niin, että se esimerkiksi lainoin ja avustuksin tukisi yhdessä laadittujen kehittämisohjelmien mukaisia investointeja. Jos tällainen kehittäminen otettaisiin osaksi nykyisiä aiesopimuksia valtion ja kuntien kesken, esimerkkiä voitaisiin seurata muillakin kaupunkiseuduilla, sanoo metropolipolitiikan neuvottelukunnan puheenjohtajana toimiva kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen.

− Metropolialueen voimakas kasvu ja kansantaloudellinen merkitys edellyttävät metropolipolitiikan jatkamista ja kehittämistä. Selvitys antaa tähän hyvät lähtökohdat. Valtion, metropolialueen kuntien sekä alueella toimivien yritysten, korkeakoulujen ja kansalaisjärjestöjen on tehtävä jatkossa yhä tiiviimpää yhteistyötä. Vahva, kansainvälisesti kilpailukykyinen ja tehokas metropolialue on koko Suomen etu, painottaa metropolipolitiikan neuvottelukunnan varapuheenjohtaja, liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko.

Tahdommeko kehittää metropolia? Metropolipolitiikan kehittämistarpeet -raportti
 

Lisätietoja:

Neuvotteleva virkamies Olli Maijala, ympäristöministeriö, p. 029 525 0174
Ylitarkastaja Jussi Lammassaari, valtiovarainministeriö, p. 050 373 5384
Ylijohtaja, osastopäällikkö Päivi Laajala, valtiovarainministeriö, p. 0295 530 026
Design Director Janne Antikainen, MDI Public oy, p. 040 764 1829
Ministeri Viitasen erityisavustaja Tanja Sippola-Alho, p. 0295 250 220
Ministeri Risikon erityisavustaja Tuomas Viljamaa, p. 040 723 5821