Hyppää sisältöön
Media

Uusi raportti pohtii, miten Suomi voi kirittää kestävää kulutusta ja tuotantoa

ympäristöministeriö
Julkaisuajankohta 14.11.2017 9.39
Uutinen

Mitä Suomessa pitäisi seuraavaksi tehdä, jotta saavuttaisimme muun muassa YK:n kestävän kehityksen tavoitteet, erityisesti kestävän kulutuksen ja tuotannon tavoitteen? Suomen ympäristökeskuksen ja Demos Helsingin tuoreessa raportissa on hahmoteltu, miten julkishallinto voisi kirittää muutosta. 

Ilmastopäästöt ja luonnonvarojen kulutus uhkaavat maapallon kantokykyä ja yhteiskuntia. Aurinkoenergian määrän tulisi kasvaa Suomessa 150 000-kertaiseksi vuoteen 2030 mennessä, lihan kulutuksen vähentyä 40 prosenttia nykytasosta ja sähköautojen lukumäärän kasvaa nykyisestä parista tuhannesta 250 000 autoon. Tämä on mittava järjestelmätason haaste, jossa kuluttajilla on keskeinen rooli: me ostamme aurinkopaneelit asuintaloihin ja sähköautot, vähennämme lihan käyttöä ja alamme tehdä uusia kasvisproteiinipohjaisia ruokia.

Suomen ympäristökeskuksen ja Demos Helsingin raportti on laadittu yhteistyössä runsaan 40 asiantuntijan kanssa. Tutkijaryhmä ehdottaa kestävää syömistä tukevien uusien palveluiden kehittämistä. Ruokatalouden toimijat tulee tuoda yhteen innovoimaan palveluita ja toimia, joiden avulla kestävä ruoka ja syöminen tehdään helpoksi, hauskaksi ja yhteisön hyvinvointia edistäväksi. Kasvis-, kala- ja hyönteisproteiinin tuotannon ja kulutuksen lisääminen vaatii monipuolisia toimia läpi koko ruokaketjun niin tukipolitiikassa, tuotekehityksessä kuin ruokakasvatuksessa.

Energialoikan aikaansaamiseksi muun muassa isännöintisopimuksiin tarvitaan kannustinmalli, joka innostaa kiinteistöjä panostamaan energiatehokkuuteen ja asiakastyytyväisyyteen. Kotitalousvähennyksen ulottaminen energiaremonttien suunnitteluun kasvattaisi asuntojen energiatehokkuutta.

Liikenteeseen tutkijaryhmä ehdottaa sähkö- ja biokaasuajoneuvojen määräaikaisia verohelpotuksia. Viestintä vähäpäästöisten ajoneuvojen rahallisista eduista ja ympäristöhyödyistä edistävää uusien teknologioiden valtavirtaistumista. Lisäksi tarvitaan lisää yhteiskäyttöautoja ja -pyöriä, kimppakyytiratkaisuja sekä liikkuminen palveluna -ratkaisuja, jotka mahdollistavat riippumattomuuden autosta kaupungeissa. Työpaikkojen matkustussääntöjen tulee kannustaa julkisen sektorin työntekijöitä uusien liikennepalvelujen edelläkävijöiksi.