Palvelukortteleilla parempia palveluja ja asumisen vaihtoehtoja ikääntyneille
Ikääntyneiden itsenäistä asumista voidaan tukea palvelukortteleissa, kertoo tuore selvitys. Palvelukorttelissa ikääntyneet asuvat kuntien taajamissa ja hyödyntävät korttelin lähipalveluja, kuten ruokailu- ja siivouspalveluja sekä liikunta- ja virkistysmahdollisuuksia. Palvelukorttelit yhdistävät erilaisia asumismuotoja, kuten yhteisöasumista, itsenäistä senioriasumista ja palveluasumista. Palveluntuottajat pystyvät tuottamaan palvelut kustannustehokkaasti suurelle joukolle asiakkaita.
Palvelukortteli-selvityksen (YM:n raportteja 3/2017) on rahoittanut ympäristöministeriön Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017. Sen ovat tehneet Ira Verma, Teemu Kurkela, Pirjo Sanaksenaho, Jarmo Suominen, Jonna Taegen ja Erkki Vauramo Aalto-yliopiston Sotera-instituutista.
Selvityksessä esitellään ikääntyneille suunnattuja palveluja ja eri asumismuotoja yhdistäviä ratkaisuja Ruotsissa, Hollannissa ja Saksassa sekä hyviä käytäntöjä Suomessa. Lisäksi selvitys kertoo ikääntyneiden asumiseen liittyvästä kehitystyöstä Suomessa. Raportti tarkastelee myös palvelukortteleiden sijaintia ja tilojen ja toimintojen suunnittelua.
Iäkkäiden osuus keskustoissa kasvaa
Yli 75-vuotiaiden asukkaiden osuus on kasvanut erityisesti jalankulkuvyöhykkeellä pienten kaupunkien keskustoissa ja suurempien kaupunkien alakeskustoissa. Palvelukorttelin tulisikin sijaita taajaman keskustassa, muiden palvelujen lähellä. Silloin se on helposti saavutettavissa ja suuri määrä asiakkaita voi asua lyhyen kävelymatkan päässä. Korttelin ja lähialueen palvelut ovat sekä korttelin että lähialueen asukkaiden käytettävissä. Syrjäinen sijainti johtaisi siihen, että ikääntyneille täytyy järjestää erilliset palvelut tai kuljetuspalvelut palveluiden äärelle.
Palvelukorttelissa julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijat voivat verkostoitua ja jakaa resursseja. Palvelujen tarjoajien synergiaedut lisäävätkin toiminnan kustannustehokkuutta palvelukorttelissa. Niissä palvelut täydentävät toisiaan ja niitä voidaan toteuttaa joustavasti samoissa tiloissa. Lisäksi korttelin keskeinen sijainti takaa palveluille riittävän kysynnän. Verkostoituminen kuitenkin edellyttää, että joku vastuutaho koordinoi toimintaa ja että tilojen jakamisesta ja teknologisten ratkaisuiden käyttämisestä sovitaan. Palvelukorttelin toiminta vaatiikin toimijoiden vuoropuhelua ja vahvaa sitoutumista.
Palvelukortteli voi olla yksittäinen rakennus tai verkostomainen kortteli. Uudisrakentamisessa on huomioitava rakennuksen elinkaari: asumisratkaisut tulee olla muunneltavissa tulevien asukasryhmien tarpeisiin. Palvelukortteli voi olla myös verkostomainen ratkaisu, jossa hyödynnetään paikallisten toimijoiden palveluita ja olemassa olevaa asuntokantaa.
Selvityksen raportti on julkaistu ympäristöminsiteriön raportteja -sarjassa sähköisenä julkaisuna Valtioneuvoston julkaisuarkisto VALTO:ssa. Voit tutustua julkaisuun seuraavasta linkistä:
Lisätietoa
Raija Hynynen, asuntoneuvos, ympäristöministeriö, p. 02952 50093, [email protected]
Ira Verma, projektipäällikkö, Aalto-yliopisto, p. 050 369 3226, [email protected]