Muovimiljoona-hankkeet löysivät käytännön ratkaisuja muoviongelmaan

Muovitiekartan kokeilu- ja pilotointihankkeet päättyivät vuoden 2022 lopussa. Muovimiljoona-hankkeissa esimerkiksi käytettiin vanhoja tuulivoimaloiden lapoja sementin raaka-aineena, innostettiin koululaisia ja opiskelijoita muovin kiertotalouteen ja tarjottiin kahvittelijoille mahdollisuus nauttia juomansa pantillisista take away -kupeista.  

Muovimiljoona-hankerahoitusta haki vuonna 2020 yhteensä 32 hanketta, joista kuudelle myönnettiin rahoitus. Ympäristöministeriö myönsi hankkeille yhteensä miljoona euroa. Hankkeet ovat osa Muovitiekartan toimeenpanoa.

Muovimiljoona-hankkeet summasivat tuloksiaan Muovitiekartan yhteistyöverkostolle 12. ja 13.1.2023.

Vanhat tuulivoimaloiden lavat saivat uuden elämän sementin raaka-aineena

Komposiitista valmistetut tuotteet ovat usein pitkäikäisiä ja suorituskykyisiä. Niiden kierrättäminen on kuitenkin hankalaa, koska kyseessä on muovista ja kuidusta koostuva yhdistelmämateriaali, jonka komponentteja on vaikeaa erottaa toisistaan. Lisäksi kappaleet ovat usein suuria. Muoviteollisuus ry:n vetämä KiMuRa-hanke selvitti muovikomposiittijätteen reitin kierrätetyksi ja murskatuksi raaka-aineeksi sementinvalmistuksen rinnakkaisprosessointiin.

Tavoitteena oli kehittää teknis-taloudellisesti kannattava tapa kierrättää teollisuuden muovikomposiittijätettä. Komposiitin lasikuitu mineralisoidaan sementin raaka-aineeksi ja muoviosuus käytetään fossiilisia polttoaineita korvaavana polttoaineena.

“Harvoin olemme olleet minkään projektin jälkeen niin tyytyväisiä kuin KiMuRan jälkeen! Homma toimii. Hanke sai Tuulivoimateko 2022 -palkinnon. Tulevaisuudessa tavoitteena on muuttaa komposiittimuovin uudelleenkäyttö jokapäiväiseksi toiminnaksi. Sementin raaka-aineeksi sopivat esimerkiksi veneet, säiliöt, putkistot, sauvat ja sukset”, Muoviteollisuus ry:n asiantuntija Pirjo Pietikäinen sanoo.

Rakentamisen muoveja kannattaa kierrättää

Muovipoli Oy:n vetämä RAMPO-hanke tutki ja pilotoi rakentamisen muovien kierrätettävyyttä. Tutkittuihin sivuvirtoihin kuuluivat tietyt pakkauskalvot, hulevesi-, sadevesi- ja viemäriputket sekä eristeet.

Projektin perusteella kalvoja, putkia ja EPS-eristeitä voi kierrättää. Lajittelu keräyspaikalla parantaa kierrätyksen mahdollisuutta. Lisäksi olisi hyvä, jos muovipakkauksissa vältettäisiin etikettien ja liimojen käyttöä tai käytettäisiin muovisia etikettejä ja vesiliukoisia liimoja.

“Tarkastelimme myös rakentamisen muovien kierrätyksen vaikutuksia ilmaston lämpenemiseen, fossiilisten luonnonvarojen ehtymiseen, happamoitumiseen, rehevöitymiseen ja alailmakehän otsonin muodostumiseen. Tulosten mukaan keräysmuovien kierrätys on parempi vaihtoehto kuin poltto kaikkien ympäristövaikutuksen osalta lukuun ottamatta happamoitumista”, Muovipolin toimitusjohtaja Sauli Eerola sanoo.

Espoon koululaiset ja asukkaat innostuivat muovin tarinasta

Espoossa muovi muuttui roskasta uudeksi tuotteeksi. Muovin tarina -hankkeessa kouluissa kerättiin muoviroskaa, josta tehtiin LAB-ammattikorkeakoulun muovilaboratoriossa 3D-tulostaen esimerkiksi kukkaruukkuja ja istuimia. Muovin tarinasta kertoivat myös kiertävä näyttely, verkkoesite, koulujen oppitunnit ja teemaviikot.

Inspiroivien keskustelujen myötä koululaiset oppivat lajittelemaan muoviroskat ja näkemään lajittelun merkityksen. Into kulkeutui koululaisten mukana myös koteihin. LAB-ammattikorkeakoulun opiskelijat puolestaan saivat uutta oppia kierrätysmuovituotteiden suunnittelusta, valmistuksesta ja mahdollisuuksista.

“Hanke lisäsi tietoa, ymmärrystä ja osaamista muovin roolista kiertotaloudessa. Koululaiset oivalsivat, että meillä mahdollisuus kuluttajina osallistua muovin kiertotalouteen. Hanke onnistui viestimään, että suurin osa muovin haasteista on ratkaistavissa muutoksella lineaaritaloudesta kiertotalouteen”, projektipäällikkö Mia Johansson sanoo.

Sisukas perustutkimus loi ymmärrystä kierrätysmuovien käytöstä rotaatiovalussa

Favorit Tuote Oy kehitti menetelmiä, jotka mahdollistavat kierrätysmuovin käytön rotaatiovalussa. Rotaatiovalulla tehdään tyypillisesti suuria kappaleita, joihin kuluu paljon raaka-ainetta: esimerkiksi kaivoja, putkia ja säiliöitä.

Kierrätysmuovin hyödyntäminen rotaatiovalussa on hankalaa. Haastavasta lähtöasetelmasta huolimatta hanke lähti hienosti liikkeelle ja käytännön testeissä päästiin lupaaviin tuloksiin.  Seuraavilla raaka-aine-erillä tulokset kuitenkin heikkenivät dramaattisesti. Syytä etsittiin pitkään, ja lopulta syylliseksi paljastui pieni muutos raaka-ainepohjassa. Favorit ei heittänyt kirvestä kaivoon vaan aloitti kehitystyön alusta.

“Hankkeessa ei saavutettu läpimurtoa, mutta opimme paljon. Kehitystyö jatkuu. Tavoitteena on yhä kehittää kotimainen raaka-aine kierrätysmuovista rotaatiovaluun. Muovimiljoona-rahoitus oli pk-yritykselle äärimmäisen tärkeä. Pystyimme tekemään perustutkimusta, johon ei olisi muuten ollut mahdollisuutta”, toimitusjohtaja Kaj Paavola sanoo.

Kahviloissa kokeiltiin pantillisia take away -kuppeja ensimmäistä kertaa Suomessa

Ravintoloiden ja kahviloiden take away -myynnissä käytetään paljon kertakäyttöisiä pakkauksia ja astioita. Euroopan unioni rajoittaa pian kertakäyttöisten muovituotteiden käyttöä. Kamupak pilotoi uutta toimintatapaa tuomalla panttijärjestelmäänsä uudelleenkäytettävän KamuKupin take away -juomille. Pilotissa oli mukana 16 kahvilaa ja ravintolaa Helsingistä ja Tampereelta.

Tavoitteena oli vähentää kertakäyttökuppien kulutusta, lisätä kuluttajien tietoisuutta ympäristövaikutuksista ja tarjota mahdollisuus valita uudelleenkäytettävä kuppi. Koronapandemia vaikeutti pilottia, ja myyntimäärät jäivät pieniksi. Tietoisuuden lisäämisessä onnistuttiin kuitenkin monipuolisen viestinnän keinoin hyvin, ja KamuKupin tarina jatkuu.

“Kuluttajat ovat kiinnostuneita valitsemaan uudelleenkäytettävän take away -astian, kunhan se on helppoa ja kunhan niitä tarjotaan asiakkaille. Koronatilanteesta huolimatta tulokset olivat rohkaisevia. Säädöksillä ja tukitoimilla tulisi kannustaa ravintoloita ja kuluttajiia ottamaan käyttöön uusia ratkaisuja”, Kamupakin perustaja Iida Miettinen sanoo.

Asukkaat pääsivät testaamaan jätteiden monilokerokeräystä

Itä- ja Länsi-Uudenmaan asukkaiden jätehuollosta vastaava Rosk’n Roll testasi logistisesti optimoitua monilokerokeräystä. Kokeiluun valikoidulla asuinalueella noin 300 pientaloa sai vuodeksi kotipihoilleen keräyksen muoville, kartongille, lasille, metallille sekä biojätteelle. Porkkanana toimi mahdollisuus kokeilla lisäpalveluja ilman jätemaksun korotuksia.

Kokeilu oli menestys. Jätteiden lajittelun esteet poistuivat. Tätä tuki onnistunut viestintä. Vuoden kokeilun jälkeen 60 prosenttia jatkoi lisätyillä keräyspalveluilla. Hanke osoitti, että asukkaiden jätteiden lajittelua tulisi helpottaa. Jos monilokerokeräys pitkillä jäteastioiden tyhjennysväleillä saadaan käyttöön mahdollisimman monille taajamien pientaloille, saadaan kustannukset tälle ympäristöteolle maltillisiksi.

“Saimme asukkailta valtavasti kiitospalautetta siitä, että he saivat osallistua kokeiluun. Lajittelu auttoi hahmottamaan syntyvän jätteen määrän. Näin se vaikutti myös osto- ja kulutustottumuksiin”, erityisasiantuntija Marika Makkonen Rosk’n Rollista sanoo.

Muovimiljoonahankkeiden yhteystiedot

Muoviteollisuus ry: KiMuRa-hanke

Pirjo Pietikäinen, [email protected]

Muovipoli Oy: RAMPO-hanke 

Sauli Eerola, [email protected]

Espoon kaupunki ja LAB-ammattikorkeakoulu: Muovin tarina – roskasta tuotteeksi -hanke 

Mia Johansson, [email protected]

Favorit Tuote Oy: Kierrätysmuovin käytön edistäminen rotaatiovalussa -hanke 

Kaj Paavola, [email protected]

Kamupak Oy: Uudelleenkäytettävien take away kahvikuppien käytön pilotointi helsinkiläisissä kahviloissa ja lounasravintoloissa -hanke 

Iida Miettinen, [email protected]

Rosk’n Roll: Logistisesti optimoitu monilokerokeräys -hanke

Marika Makkonen, [email protected]

• Yksityiskohtaisemmat raportit: Rosk'n Roll. Tutkimus ja kehitys