Kansliapäällikkö Hannele Pokka: Kosteus- ja hometalkoiden päätöstilaisuus 13.1.2016

Ennen Suomessa talot rakennettiin talkoilla, vilja kerättiin talkoilla, heinäpellollekin tarvittiin talkooväkeä. Ja kun talkooväki oli työnsä tehnyt, pidettiin juhlat.

Teillä, kosteus- ja hometalkoiden väellä on nyt juhlan aika. Talkoot ovat päättyneet.

Varmasti ajattelette, että eihän työ ole vielä valmis. Vielä on paljon tekemistä.

Näin on, mutta yhdessä asiassa uskallan sanoa, että olette jo saaneet valmista aikaan: sisäilman parantaminen ja rakennusten parempi kosteudenhallinta otetaan tänä päivänä erittäin vakavasti. Sitä ei enää lakaista maton alle.

Kosteus- ja homeasiat otetaan vakavasti eduskunnassa. Eduskunta on jo vaalikauden seurannut tiiviisti aikaansaannoksiamme. Ja tulee seuraamaan jatkossakin. Kunnat ja kaupungit ovat tarttuneet oikealla tavalla asiaan. Meillä alkaa olla jo hyviä käytäntöjä; otan esimerkiksi Oulun kaupungin ja myös Helsingin rakennusvalvonnan. Asuntojen omistajat ja vuokralaiset ottavat asian vakavasti.

Näissä talkoissa kävi hyvä tuuri, kun saimme vetäjäksi tohtori Juhani Pirisen, joka on osoittanut tässä työssä poikkeuksellista kyvykkyyttä ja peräänantamattomuutta. Eihän tämä työ ole helppoa ollut. Kosteus- ja homeongelmista oli ennen talkoita puhuttu vuosikausia. Kosteusvaurioisten talojen korjauslasku oli paisunut ällistyttävän suureksi. Puhumattakaan siitä, millaisia seuraamuksia kosteusvauroista ja huonosta sisäilmasta oli seurannut ihmisten terveydelle. Oli alusta asti selvää, ettei kaikkea huonoa rakennuskantaa saada heti kuntoon. Juhani Pirinen käytännön ihmisenä linjasikin, että kunhan saataisiin edes tieto siitä, missä ne rakennuksen kosteudelle hankalat kohdat ovat ja miten tulee korjata, että ne tulisi korjattua oikein.

Jossain talkoiden puolivälissä kysyin Piriseltä, mitä talkoot ovat saaneet aikaan Olin jo vähän huolissanikin, sillä keskustelu kosteus- ja homeasioista kävi kuumana lehtien palstoilla ja sosiaalisessa mediassa. Ihmeteltiin, eikä asuntoasioista vastaavasta ministeriöstä ole mihinkään. Kysymykseeni, mitä on saatu aikaan, Pirinen vastasi, että kun katselet ympärillesi kaupungilla, huomaat, että korjauskohteet ymmärretään huputtaa, niin että ne eivät ole säiden armoilla. Menin ulos kadulle kävelemään ja totesin, että näin oli tapahtunut.

Paljon olette saaneet aikaan. Tämä huputtaminen eli sääsuojaus on vain yksi esimerkki. Otan muutaman esimerkin toimistanne:

Olette vaikuttaneet siihen, että valtion avustusjärjestelmien ehtoja uudistettiin. Edellytyksenä valtion avustuksen saamiselle kosteus- ja sisäilmaongelmien korjaamiseen oppilaitoksissa ja sosiaali- ja terveydenhuollon kunnallisissa toimintayksiköissä on, että kuntotutkimukset on tehty ammattitaidolla ja riittävän huolellisesti. Edellytetään myös, että korjausten onnistuminen varmistetaan asianmukaisella jälkiseurannalla.

Myös Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA on uudistanut rakennuttajaohjeensa ja suunnittelijaoppaansa yhteistyössä talkoiden kanssa. Oppaissa ohjeistetaan ARA-rahoitteisten uudisrakennusten tai peruskorjattavien kohteiden kohdalla mm. laadukkaaseen suunnitteluun, kuntotutkimukseen ja korjaussuunnitteluun ennen korjausta, huolehtimaan työmaan kosteushallinnasta sekä panostamaan laadunvalvontaan koko hankkeen ajan.

Talkoot on toiminnallaan myötävaikuttanut terveydensuojelulain uudistukseen ja sen nojalla annetussa sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa määriteltyihin ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksiin. Asetuksessa on määritetty pätevyysvaatimukset rakennusterveysasiantuntijalle, kosteusvauriokuntotutkijalle sekä sisäilma-asiantuntijalle. Pätevyysvaatimukset mukailevat talkoiden Terveiden talojen erikoisjoukot -hankkeen ehdotuksia henkilöpätevyyksien sisällöstä. Tehtyjen muutosten ansiosta kunnan viranomainen tai tutkimuksen muu tilaaja, kuten kiinteistön omistaja tai isännöitsijä, voi jatkossa tarvittaessa varmistaa asiantuntijan pätevyyden julkisesta tietojärjestelmästä.

Työnne näkyy myös maankäyttö- ja rakennuslain nojalla annetuissa kosteusvauriotyömaan suunnittelijoita ja työnjohtajia koskevissa kelpoisuusvaatimuksissa ja suunnittelutehtäviä koskevissa vaativuusluokissa. Vaativissa ja poikkeuksellisen vaativissa kosteusvaurio- ja sisäilmaongelmakohteissa on tärkeää huomioida kosteus- ja homeongelmiin liittyvät erityistekijät. Rakennusvalvontaviranomainen voi korjausrakennushankkeen laatu ja laajuus huomioon ottaen edellyttää, että rakennuslupahakemukseen liitetään pätevän henkilön laatima selvitys rakennuksen kunnosta. Ympäristöministeriön asetus rakentamista koskevista suunnitelmista ja selvityksistä (216/2015) edellyttää mm., että rakennusten korjaus- tai muutostyön yhteydessä rakennuksen todellinen kunto on selvitetty hankkeen luonne huomioiden riittävällä laajuudella ja selvityksissä huomioidaan myös rakennuksen sisäilmaston terveellisyys. Asetuksessa määritetään myös kosteusvaurion korjaussuunnitelman vähimmäissisältö.

Talkoiden aikana rakentamisaikaisen kosteudenhallinnan roolia on tuotu jatkuvasti esille. Työmaiden sää- ja olosuhdesuojauksella on suuri merkitys rakentamisen hyvän lopputuloksen aikaansaamisessa. Talkoissa on panostettu myös rakennusten elinkaarenaikaiseen huoltoon ja ylläpitoon ja on luotu ohjeistusta suunnitelmallista kiinteistönpitoa varten.

Kosteus- ja hometalkoiden onnistumista on seurattu arviointien kautta. Moni teistä talkoolaisistakin on saanut vastattavakseen arviointikyselyitä näiden vuosien aikana. Viime syksynä toteutettiin talkoiden loppuarviointi ja siinä yhteydessä ohjelman koettiin saavuttaneen tavoitteista parhaiten systemaattisen ja laadukkaan koulutusjärjestelmän rakentamisen kosteus- ja homevaurioalalle sekä sisäilmaongelmien tutkimuksen edistämisen.

Loppuarvioinnin perusteella heikoiten ohjelma saavutti kosteus- ja homeongelmien aiheuttamien terveyshaittojen ja kansantaloudellisten menetysten systemaattiseen vähentämiseen tähtäävän tavoitteen sekä asuntokaupan turvaamisen ja neuvonnan kehittämiseen tähtäävän tavoitteen.

Edellisen tavoitteen osalta voin todeta, että tavoite oli todella kunnianhimoinen ja on ymmärrettävää, että 6-7 vuoden ohjelma-aika on liian lyhyt tavoitteen saavuttamiseksi. Jälkimmäisen tavoitteen ja sen heikon arvosanan taustalla lienee se, että eri tahojen toiveista huolimatta asuntokaupan kuntotarkastajille tai -kuntotutkijoille ei ole saatu luotua lakiin perustuvia pätevyysvaatimuksia. Tästä en voi sanoa muuta kuin sen, että ympäristöministeriön on syytä katsoa peiliin. Meillä on tässä kohtaa parantamisen varaa.

Viestintä on ollut alusta lähtien talkoiden tärkein työkalu ja vaikuttamisen keino. Tietoa kosteus- ja homeongelmista sekä muista sisäilmaongelmista on levitetty eri viestintävälineiden ja tapahtumien avulla. Viestinnän kohderyhmät, teemat ja painopisteet ovat eläneet talkoiden etenemisen mukaan ja viestinnän työkalupakissa on hyödynnetty ennakkoluulottomasti myös uusia keinoja.  Harjakaisen ja Piisisen talkoita seurasi televisiossa yli 2 miljoonaa katsojaa syksyllä 2012. Television lisäksi myös radioaaltoja käytettiin hyväksi kosteus- ja hometeeman esille nostamiseksi. Eri radiokanavilla on ollut useita muutaman viikon radiokampanjoita talkoovuosien aikana.

Kansalaisille suunnattu verkkopalvelu www.hometalkoot.fi on tarjonnut tietoa eri vuosikymmeninä rakennetuista omakoti- ja kerrostaloista. Sivusto sisältää kattavasti käytännönläheistä tietoa talojen huoltamisesta ja riskirakenteista sekä kosteus- ja homevaurioiden ennaltaehkäisystä. On tärkeää, että vaikka talkoot ohjelmana onkin nyt päättynyt, niin talkoiden nettisivusto on edelleen käytettävissä. Joulukuussahan tiedotettiin, että Hengitysliitto ry jatkaa hometalkoot.fi-sivuston ylläpitoa ja kehittämistä.

Kosteus- ja hometalkoot on saavuttanut laajaa mediajulkisuutta koko ohjelman ajan kaikissa mediaryhmissä. Luotettavan, asiallisen tiedon määrä julkisuudessa on lisääntynyt ja talkoiden tuomat ratkaisut ovat ylittäneet uutiskynnyksen. Talkoiden tuloksellinen viestintä on huomioitu myös viestintäalan keskuudessa ja vuonna 2013 Kosteus- ja hometalkoot valittiin MTL Communications Awards 2013 -kilpailussa Vuoden viestintäteoksi ja Yhteiskunnallinen viestintä -kategorian voittajaksi. Edellisenä vuonna 2012 Rakennustietosäätiö RTS:n hallitus myönsi UICB:n rakennustietopalkinnon Kosteus- ja hometalkoot -ohjelmalle sekä hankkeeseen osallistuneelle laajalle talkooväelle tunnustuksena toiminnan tavoitteista maamme rakennuskantaa piinaavien kosteus- ja homeongelmien poistamiseksi.

Kosteus- ja hometalkoiden menestystarinan taustalla on aktiivinen talkooverkosto ja yhdessä tekemisen meininki. Reilut 300 asiantuntijaa yli 60 organisaatiosta on osallistunut talkoiden toteuttamiseen näiden kuuden, seitsemän vuoden aikana. Ilman teitä talkoolaisia ohjelma ei olisi onnistunut näin hyvin.

Talkoolaisten hieno suoritus oli viimesyksyinen päättäjien kuntakiertue, jonka aikana talkoolaiset kävivät liki 30 paikkakunnalla puhumassa kosteus- ja homeongelmien hoidosta kunnissa. Valtuustojen kokousten yhteydessä pidettyjä tietoiskuja pystyttiin järjestämään aina Rovaniemellä, Sodankylässä ja Inarissa asti.

Kiitän vielä kerran lämpimästi teitä kaikkia. Vaikka kosteus- ja hometalkoot ohjelmana päättyi, talkoot ja työ terveiden talojen puolesta jatkuu. On tärkeää, että kuntien ja kaupunkien hyvät käytännöt saadaan kaikkiin kuntiin. Ministeriössä puolestaan jatkamme normien uudistamista terveiden talojen puolesta. Talkoohengessä!