Globaali kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030 ja Suomi: kestävää kehitystä ja hyvinvointia – miten se tehdään?

YK:n jäsenmaat hyväksyivät syyskuussa yhteisen kaikkia maita koskevan kestävän kehityksen toimintaohjelman. Ohjelman seitsemäntoista tavoitetta ovat kunnianhimoiset, ne yhdistävät ensimmäisen kerran kaikki kolme kestävän kehityksen ulottuvuutta, talouden, ympäristön sekä ihmisten hyvinvoinnin, yhden toimintaohjelman alle. Suomi on sitoutunut ohjelmaan ja aloittaa toimeenpanon ensi vuoden alusta. Suomi toimeenpanee toimintaohjelmaa monin eri tavoin, mm. Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksella. Toimeenpanon vastuu Suomessa kuuluu hallitukselle.

Miten Suomi ja me suomalaiset voimme edistää hyvinvointia ja kestävää kehitystä niin kotimaassa kuin maailmalla? Miten kestäviä ratkaisuja tehdään käytännössä niin ihmisten hyvinvoinnin, ympäristön kuin talouden näkökulmasta? Siitä keskusteltiin tänään valtioneuvoston kanslian, ulkoministeriön, ympäristöministeriön ja kestävän kehityksen toimikunnan järjestämässä tilaisuudessa.

Valtioneuvoston kanslian ja pääministerin terveiset tilaisuuteen toi valtiosihteeri Paula Lehtomäki. Lehtomäki painotti, että hyvät päätökset on saatava arjen toiminnaksi. Uusi globaali toimintaohjelma on historiallinen, koska se kuuluu kaikille maille. Agenda2030 toteuttamisessa kansalaisyhteiskunnan ja yritysten rooli on olennainen. ”Kestävä kehitys toteutuu yhdessä, se on jokaisen asia”, sanoi valtiosihteeri Paula Lehtomäki.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka sanoi, että tarvitaan lisää tietoa ja ymmärrystä sekä sitoutumisen lisäämistä kestävästä kehityksestä. Suomella on hyvät edellytykset toimintaohjelman toteuttamiseen, mutta hallituksen lihakset eivät tässä yksin riitä. Hän nosti toimeenpanossa esiin kestävän kehityksen sitoumukset, jotka ovat linkki globaalin agendan välille. Ministeri Toivakka korosti politiikkajohdonmukaisuutta: Agendan integroitu luonne – se, että tavoitteet ovat linkittyneet toisiinsa, edellyttää, että niitä kaikkia viedään yhtä aikaa eteenpäin. ”Osa-optimointiin ei saa sortua, kaikki 17 tavoitetta on pidettävä mielessä” sanoi ministeri Toivakka.  

Professori Eeva Furman käytti kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin puheenvuoron. Hän pohti miten Suomesta tulee kestävän kehityksen kärkimaa. Keskeinen haaste on hyvinvoinnin, talouden ja luonnonvarojen kulutuksen kestävä yhdistäminen. Ymmärtämällä yhä paremmin hyvinvoinnin luonnetta ja sen luonnin mahdollisuuksia, voimme tehokkaammin löytää tapoja kasvattaa hyvinvointia myös matalan talouskasvun aikoina ja niukkenevien luonnonvarojen maailmassa. Furman painotti, että tarvitaan keinoja, joilla viedään uutta tietoa ja teknologiaa käytäntöön sekä kokeiluita, joista kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus on hieno esimerkki. ”Kestävä kehitys on menestymistä tulevaisuudessa”, summasi professori Furman.

Kasavuoren yläkoulun oppilaat Iida Ahvenniemi, Thien an Trieu, Markus Jaakkola ja Axel Laine kertoivat omat toiveensa Agenda2030 toteuttamisesta ja mielipiteensä kestävän kehityksen tavoitteista. ”Meidän nuorten pitää saada selkeää tietoa miten voimme vaikuttaa. Meillä on maailmassa resursseja, ihmisiä ja rahaa. Ne saadaan kohtaamaan, mikäli tahtoa on. Kysymys kuuluu onko niitä”, painottivat oppilaat.

Paneelissa eri tahot pohtivat mitä mahdollisuuksia uusi toimintaohjelma antaa eri toimijoille. Vuoden pakolaisnainen Teresa Ngouth nosti toimeenpanossa koskettavasti esiin ihmisten kohtaamisen ja arvokkaan elämän - siitä alkaa kaikki. Kansanedustaja Jani Toivola toi esiin nuorten tärkeän roolin Agenda2030 toteuttamisessa. Kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee lupasi, että ministeriö ottaa tosissaan eri tahojen osallistamisen ja että valtioneuvoston piirissä Agenda2030a käsitellään yhdessä. Kansanedustaja Aila Paloniemi korosti, että pitkäjänteisempi kehitysyhteistyö ja ihmisoikeudet ovat avaimet kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisessa.

Paneelia ja kuulijoita puhutti talous, ja onko kestävä kehitys kallista. Vastuullisuusjohtaja Lea Rankinen S-ryhmästä sanoi, että heidän yrityksessään on varaa panostaa pitkäjänteisesti niihin asioihin, jotka ovat tärkeitä. Toimitusjohtaja Tommi Tervanen korosti, että toimeenpano lähtee yhdestä konkreettisesta teosta. ”Tämä ei ole päämäärä vaan matka”, summasi Tervanen. Rauman kaupunginjohtaja Kari Koski sanoi, että talous ei ole este kestävän kehityksen toteuttamiseen ja otti esimerkiksi ilmastonmuutoksen: ”Ilmastonmuutoksen vastustaminen säästää kuluja. Uudet tavat toimia ovat halvempia kuin nykyinen toiminta”. Antti Joensuu, TEM:n strategiajohtaja linjasi: ”Kestävän kehityksen mukainen toiminta ei ole enää yrityksille kilpailuetu vaan toiminnan edellytys”.

Yleisö keskusteli vilkkaasti uuden kestävän kehityksen toimenpideohjelman toimeenpanosta. Paikalla oli myös iso joukko Kestävän kehityksen toimenpidesitoumuksen tehneitä tahoja, jotka esittelivät omia sitoumuksiaan. Twitter-viestit tilaisuudesta löytyvät tunnuksella #Agenda2030.

• Tilaisuuden kuvat (valtioneuvosto)