Cancunista kuuluu: Nyt voimme muuttaa luontoa nopeammin kuin koskaan – tiedämmekö mitä teemme?
Meksikon Cancunissa käynnissä olevassa COP13-biodiversiteettikokouksessa on keskusteltu kehitysmaiden ja kehittyneiden maiden kesken luontoon vaikuttavista tekniikoista ja menetelmistä ja siitä, miten niin sanottu varovaisuusperiaate ja riskien arviointi otetaan huomioon. Mielikuvitukselle ei näytä olevan rajoja uusia menetelmiä kehitettäessä. Erityisesti geeniajurit on nostettu esiin. COP13:ssa on keskitytty etsimään keinoja rajata toimintaa niin, ettei luontoa muokattaisi tahallaan tai epähuomiossa tai vaarannettaisi elintärkeitä elinympäristöjä ja lajeja.
Geeniajuriteknologian avulla pystytään muokkaamaan tehokkaasti eliöpopulaatioita ja käytännössä lähes mitä tahansa kohtaa eliön perimässä – nopeasti ja halvalla. Geeniajureita voidaan valmistaa esimerkiksi CRISPR/Cas9-menetelmällä, joka on alun perin osa mikrobien puolustusjärjestelmää viruksia vastaan. CRISPR/Cas9 perustuu tietyn emäsjärjestyksen mukaisen DNA-ketjun tunnistamiseen ja leikkaamiseen niin sanotuilla geenisaksilla. Geeniajuria valmistettaessa tunnistus- ja saksiosiin liitetään lisäksi geeniyhdistelmä, jonka toivotaan yleistyvän populaatiossa.
Geeniajuri lisää todennäköisyyttä sille, että haluttu ominaisuus periytyy jälkeläisille – luonnossa periytymisen todennäköisyys, kun on yleensä 50 %. Geeniajurien avulla voidaan nopeuttaa tietyn geneettisen ominaisuuden leviämistä populaatiossa tai pienentää tai hävittää kohdepopulaatioita – ja peräti kokonaisia lajeja. Tähän voi riittää hyvin pieni määrä muokattuja yksilöitä. Menetelmä voi näin vaikuttaa kokonaisiin ekosysteemeihin.
Parhaillaan tutkitaan CRISPR/Cas9-menetelmän käyttökelpoisuutta esimerkiksi malarian hävittämiseen. Tämä perustuisi joko tautia levittävien hyttyslajien hävittämiseen tai niiden tekemiseen immuuniksi malarialoisille. Tutkimukset ovat jo pitkällä.
Afrikan ryhmä onkin nostanut geeniajurit esille osana synteettistä biologiaa. Bolivia on puolestaan esittänyt geeniajurillisten eliöiden tutkimukselle moratoriota eli määräaikaista lykkäystä, ennen kuin riskit on tutkittu perusteellisesti. Keskustelu aiheesta jatkuu Meksikossa tämän viikon aikana.
Teksti: Marja Ruohonen-Lehto (SYKE), Katileena Lohtander-Buckbee (SYKE), Marina von Weissenberg (YM)
Seuraa Cancunin kokouksen kulkua Twitterissä tunnisteilla #COP13 ja #luontoCOP13