Arktisten merialueiden suojelutyö – Suomen edustajan Kristiina Isokallion haastattelu
Ympäristöministeriön kansainvälisten asiain neuvos Kristiina Isokallio työskentelee arktisten meriympäristöjen suojelun parissa PAME (Protection of the Arctic Marine Environment)-työryhmässä. PAMElaiselle syyskuu tulee olemaan kiireinen, koska Suomen Arktisen neuvoston puheenjohtajuuden myötä on luvassa kokousta ja työpajaa meriasioihin liittyen. Haastattelussa Isokallio kertoo muun muassa, mitkä meriasiat ovat tällä hetkellä arktisen työryhmän agendalla.
Mikä on taustasi ja miten päädyit Suomen PAME-edustajaksi?
"Olen työskennellyt jo pitkään ympäristöministeriössä mertensuojeluasioiden parissa. Erityisesti Venäjän ja Itämeren mertensuojeluasioissa olen ollut vahvasti mukana. Erilaisten henkilöjärjestelyjen kautta päädyin kuitenkin hoitamaan myös muita alueellisia mertensuojelukysymyksiä, joista yksi on Arktisen neuvoston työryhmä PAME."
Mitkä ovat työryhmäsi pääteemat, joiden parissa työskentelette?
"Suurin ja tärkein teema tällä hetkellä on arktisen merenkulun ympäristönsuojelu. Tämänhetkisistä käsiteltävistä asioista yli puolet koskee tähän liittyviä asioita. Merenkulun ympäristöasioissa työskentelemme tiiviisti yhdessä Liikenteen turvallisuusviraston kanssa. Tällä hetkellä ajankohtaisia asioita ovat muun muassa raskaan polttoöljyn kuljetukseen ja käyttöön liittyvät riskit ja Kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO:n polaarikoodin toimeenpano. Polaarikoodi on polaarialueita koskeva päätös, joka sisältää turvallisuuteen ja ympäristönsuojeluun liittyviä lisämääräyksiä laivoille, jotka liikkuvat polaarialueilla.
Muita merkittäviä teemoja ovat muun muassa merelliset suojelualueet, muoviroska ja luonnonvarat, erityisesti mannerjalustan luonnonvarat eli öljy ja kaasu. Näihin liittyen on tehty selvityksiä eri maiden käytännöistä ja turvallisuusmääräyksistä. On myös selvitetty, miten turvallisuusasioita olisi mahdollista edistää."
Mitä pidät kiinnostavimpana työssäsi Suomen edustajana PAME-työryhmässä?
"Tämä työ on loistava näköalapaikka mielenkiintoisiin arktisiin aiheisiin. Työssä näkee myös hyvin liittymäkohtia muihin kansainvälisiin ja kansallisiin prosesseihin ja niiden etenemiseen. Kiinnostavaa on ollut myös seurata kuinka hyvin arktiset maat pystyvät tekemään yhteistyötä."
Miten Suomen Arktisen neuvoston puheenjohtajuus näkyy työssäsi?
"Puheenjohtajuus näkyy muun muassa kokousten määrässä. Syyskuussa on tulossa ”superviikko”, jolloin pidetään PAMEn kansainvälinen kokous ympäristöministeriössä ja merellisten suojelualueiden ja ilmastonmuutoksen työpaja Suomen ympäristökeskuksessa. Suomi ja Ruotsi järjestävät työpajan yhteistyössä. Etenkin PAMEn kokoukseen on ilmoittautunut ennätysmäärä, yli 90 osanottajaa kaikista Arktisen neuvoston jäsenmaista. Mukana kokouksessa on myös tarkkailijoita. Puheenjohtajuuskaudella halutaan viedä polaarikoodin toimeenpanoa ja merellisten suojeluasioiden edistämistä ja kehittämistä eteenpäin."
Mikä on Arktisen neuvoston raporteista suosikkisi?
"Suosikkini on Arctic Marine Shipping Assesment, joka on kylläkin jo vuodelta 2009. Tämä raportti on antanut konkreettiset suuntaviivat ja hyvät eväät viedä arktisiin merikuljetuksiin liittyviä asioita johdonmukaisesti eteenpäin."