Aalto yliopistolta kaksi pro gradu -tutkimusta kestävästä kehityksestä
Sidosryhmäviestintä G2B-suhteessa – tutkimuskohteena Suomen kestävän kehityksen toimikunta
Aalto yliopiston kauppakorkeakoulun viestinnän laitoksen opiskelija Nadia Kähkönen on tehnyt pro gradu -tutkimuksen, jonka tavoitteena oli selvittää valtion ja yksityisen sektorin välistä sidosryhmäviestintää kestävän kehityksen kontekstissa. Tutkimuksessa pohdittiin kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen viestintää, kuinka siitä viestittiin yksityiselle sektorille ja kuinka yksityinen sektori puolestaan tulkitsi tämän viestinnän. Tutkimusta varten haastateltiin kahta henkilöä kestävän kehityksen toimikunnan sihteeristöstä ja kymmentä yksityisen sektorin edustajaa.
Tutkimus toi esille muun muassa sen, mitä sitoutuneempi toimija oli viestinnän ajamaan aiheeseen, sitä positiivisemmaksi itse viestintä koettiin. Sidosryhmät näkivät yhteiskuntasitoumuksen vahvemman brändäyksen ja markkinoinnin olevan avainasemassa yhteiskuntasitoumuksen jalkautumisessa. Avainviestien selkiinnyttäminen ja yhteiskuntasitoumuksen konkreettisen arvon näyttäminen koettiin yksityisen sektorin sidosryhmien keskuudessa erittäin keskeiseksi.
Pro gradu -tutkimus kokosi löydösten perusteella yksityiskohtaisen ja aihepiirien mukaan koostetun suunnitelman sitoumusviestinnän tueksi.
Lisätietoja tutkimuksesta:Nadia Kähkönen, nadia.kahkonen (a) gmail.com.
Vapaaehtoiset yhteiskuntasopimukset yritysvastuun ohjauskeinona – Case Sitoumus 2050
Aalto yliopiston opiskelijan Johan Grönforsin pro gradu -tutkimus, työnimeltään "Vapaaehtoiset yhteiskuntasopimukset yritysvastuun ohjauskeinona – Case Sitoumus2050”, pyrkii muun muassa vastaamaan kysymyksiin, miksi yritykset ovat päättäneet lähteä mukaan sitoumukseen ja miten hyvänä kestävän kehityksen ohjauskeinona sitoumus koetaan mukaan lähteneissä yrityksissä sekä kestävän kehityksen toimikunnassa. Lopputyö pyrkii peilaamaan valtiohallinnon ja liike-elämän käsityseroja siitä, miten kestävää kehitystä pitäisi edistää yhteiskunnassa. Toisena tavoitteena on parantaa ymmärrystä siitä, millainen rooli valtionhallinnon tulisi ottaa yritysten vastuullisuuteen liittyvissä asioissa. Tutkimuksessa on haastateltu kolmea yritystä ja kahta kestävän kehityksen toimikunnan jäsentä sekä muita sitoumuksen alkuvaiheessa mukana olleita ihmisiä.
Tässä vaiheessa tutkimusprosessissa on tullut ilmi se, että mukaan lähteneet yritykset näkevät sitoumuksesta mahdollisesti tulevan hyödyn hyvin eri tavoin. Yhdistävä tekijä on kuitenkin se, että valtiohallinnon rooli nähdään ennemminkin kumppanuuden kautta, joka antaa hyvät edellytykset ja työkalut yrityksille toimia vastuullisesti.
Sitoumus2050 on politiikan ohjauskeinona varsin uusi ja erilainen tapa edistää yhteiskunnallista hyvinvointia. Uutuudestaan johtuen on sen yhteiskunnallinen vaikutus vielä tässä vaiheessa heikosti arvioitavissa. Tästä syystä myöskään yritysmaailman suhtautumista sitoumukseen ei osattu varmuudella arvioida, ja yritysten näkökulmaa sitoumuksen kehittämiseen kaivattiin.
Lisätietoja tutkimuksesta:Johan Grönfors, johan.gronfors (a) gmail.com.