Ravinteiden kierrätystä ja vesiensuojelua tehostetaan 13 hankkeen voimin
Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskevan ohjelman hankehaun valinnat on tehty.
Hakuteemoina olivat tällä kertaa muiden kuin lantapohjaisten biomassojen käsittelymenetelmien kehittely ja kokeilu ravinteiden hyödyntämiseksi, elintarvikeketjun ruokahävikin sisältämien ravinteiden käyttöönotto, kansalaisten osallistaminen kierrätystä ja vesiensuojelua yhdistävillä tavoilla ja veneilyjätehuollon tehostaminen. Lisäksi etsittiin uusia tulokulmia tarjoavia hankkeita ravinnehuuhtoutumia vähentävien toimien kohdennukseen ja alueellisen ravinnekiertoon.
Ohjelmaan saatiin runsaasti hyviä hakemuksia. Parhaiksi valikoituivat ne, joissa ravinteiden kierrätystä ja vesiensuojelua lähestytään ratkaisukeskeisesti ja uusia liiketoimintaideoita soveltaen sekä kehitetään monistettavaa teknologiaa. Rahoitusta saavat hankkeet liittyvät jäteveden käsittelyn synnyttämiin lietteisiin, sekä maalla että merellä syntyviin käymäläjätteisiin, ruokahävikkiin ja elintarvikkeiden jalostuksessa syntyviin biomassoihin. Muutaman hankkeen kantavana teemana on kansalaisten aktivointi omatoimiseen ravinnekierrätykseen. Ihmisiä rohkaistaan osallistumaan vesiensuojelutöihin tarjoamalla välineitä ja tietoa.
Hankkeissa yhdistetään hienosti useita hakuteemoja. Esimerkiksi hiilineutraali kunta eli HINKU-konseptin pohjalta kehitetty Kohti ravinneneutraalia kuntaa -hanke (RANKU) tarjoaa ravinnekierrätykseen uuden lähestymistavan, jossa kehiteltävillä keinoilla tavoitellaan kunnan tai laajemmankin alueen ravinnetasapainoa.
Hankkeiden tuloksina odotetaan tietysti ravinnekuormituksen vähentymistä, mutta myös parempia työkaluja ja uutta tietoa siitä, millaisin ratkaisuin Saaristomeren tilaa voidaan tulevaisuudessa parantaa. Tavoitteena on myös uuden liiketoiminnan versominen. On tärkeää, että ravinnekierrätysmenetelmistä kehittyy kannattavia tapoja säästää resursseja ja luonnonvaroja ja samalla kohentaa vesien ja ympäristön tilaa.
Yhteensä rahoitusta myönnettiin noin kolme miljoonaa euroa 13 erilaiselle hankkeelle. Monet valituista hankkeista testaavat ravinnekierrätystä Saaristomeren valuma-alueella, mutta myös muualla Suomessa. Varsinais-Suomen ELY-keskus, Turun yliopisto, Aurajokisäätiö ja Biovakka saavat hankkeidensa toteuttamiseen yhteensä 1,3 miljoonaa euroa. Satakuntaan rahoitusta myönnettiin lähes miljoona euroa ja loput potista menevät Uudellemaalle ja Pirkanmaalle.
Rahoitusta saavat hankkeet:
- Tankkivahti, Turun yliopisto
- Vähemmän jätettä, enemmän kiertoa -hanke (Väki), Turun yliopisto
- VEERA - Vesiensuojelua Varsinais-Suomen suurten jokien valuma-alueilla, Aurajokisäätiö
- BIOUREA - Innovatiivinen lannoitevalmiste suljetun ravinnekierron toteuttamisessa, Pirkanmaan AMK Oy
- Ravinnepankki - ruokahävikin ravinteet hyötykäyttöön -hanke, Porin kaupunki, Ympäristövirasto
- Ravinneneutraali kunta - RANKU, Varsinais-Suomen ELY-keskus
- Ruovikoiden ravinteet peltoon - maaperän rakenne puhtaasti kuntoon, Varsinais-Suomen ELY-keskus
- Kasvissivutuotteiden hyödyntäminen rehuna ja maanparannusaineena - SivuHyöty, MTT
- Jätevesitypen talteenotto ja hyödyntäminen kierrätysravinteena, Biovakka Suomi Oy
- Rejektiveden käsittelyn biologiset ja fysikaaliskemialliset vaihtoehdot, HSY
- Fosforin jälkisaostus ja sen tuomat mahdollisuudet fosforin talteenoton kannalta, HSY
- Lohkon ominaispiirteet huomioivaravinenkuormitusmallinnus ja sen kehittäminen ns. Lohko-hanke, MTK
- Tärkkelysperunan solunesteen ravinteiden kierrätys lannoitevalmisteeksi, Finnamyl/Lapuan peruna
Lisätietoja:
Ylitarkastaja Anni-Kaisa Karhunen, ympäristöministeriö, p. 02952 50376, [email protected]