Pieni sanasto-opas rakennetun ympäristön tietojärjestelmään
Mitä Ryhti-hankkeessa rakentuu?

Nyt, kun rakennetun ympäristön tietojärjestelmän perustuksia aletaan valaa, on hyvä hetki tarkastella, mikä tuleva järjestelmä lopulta on, ja miten se muuttaa nykyistä tiedonhallinnan kokonaisuutta. Ryhti-hankkeen pieni sanasto-opas ohjaa yhteisen terminologian pariin.

Miksi rakennetun ympäristön rekisteristä tuli tietovaranto ja -järjestelmä?

Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä pohjautuu hallitusohjelman kirjaukseen: ”Luodaan rakennetun ympäristön valtakunnallinen, digitaalinen rekisteri ja tietoalusta, joihin maankäyttöä ja rakentamista koskevat päätökset ja prosessit tukeutuvat.”  

Hyvin nopeasti työn alettua termistöä piti tarkentaa, sillä rekisterillä tarkoitetaan EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen mukaan ”mitä tahansa jäsenneltyä henkilötietoja sisältävää tietojoukkoa, josta tiedot ovat saatavilla tietyin perustein, oli tietojoukko sitten keskitetty, hajautettu tai toiminnallisin tai maantieteellisin perustein jaettu”. Toki rakennetun ympäristön tiedot voivat olla myös henkilötietoja, mutta käsite on liian suppea tarkoitukseemme.  

Uuden rakennetun ympäristön tietojärjestelmän tarkoituksena on täyttää yhteiskunnan eri toimijoiden tietotarpeet. Jos asiaa katsotaan tiedonhallintalain* mukaan, olemme tekemässä yhteistä tietovarantoa. Sillä tarkoitetaan useiden toimijoiden käyttöön suunniteltua ja ylläpidettyä tietovarantoa, jonka tiedot ovat luovutettavissa ja hyödynnettävissä eri tarkoituksiin. Yhteisen tietovarannon tiedot kerätään vain kerran ja päivitetään tiedon muuttuessa. Tiedot ovat tietopalvelujen ja muiden tietoja hyödyntävien palvelujen käytettävissä. 

Tietojärjestelmällä taas tarkoitetaan tietojenkäsittelylaitteista, ohjelmistoista ja muusta tietojenkäsittelystä koostuvaa kokonaisjärjestelyä. Ryhti-hankkeen viestinnässä käytämme yleistajuista termiä tietojärjestelmä. Sillä tarkoitamme kokonaisuutta, joka tulee muuttamaan rakennetun ympäristön tietojen käyttöä. Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä pitää sisällään kaksi tietovarantoa, joista toinen on rakentamisen tiedoille ja toinen kaavatiedolle. Näitä käytetään tietoalustan kautta.  

Jotta muutos on mahdollinen, tietojen on sovittava yhteen. Oleellinen tekijä kokonaisuudessa on rakennetun ympäristön yhteentoimivuustyö, joka varmistaa tiedon käyttökelpoisuuden. Yhteentoimiva, standardien mukainen ja yhtenäisesti ymmärretty tieto liikkuu vaivatta tietovarantojen ja -järjestelmien välillä. Päällekkäistä käsityötä poistuu, kun koneet voivat siirtää tietoa digitaalisesti.  

*Julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annettu laki 906/2019