Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä

Ryhti-hankkeessa rakennetun ympäristön keskeisimmät tiedot kootaan saataville yhteiseen paikkaan. Tavoitteena on keventää ja selkeyttää tiedonhallintaa: Tiedot luodaan vain yhden kerran, sovitussa muodossa yhteiseen valtakunnalliseen tietojärjestelmään, jossa ne ovat ajantasaisina ja luotettavasti kaikkien järjestelmien saatavilla. Näin helpotetaan tiedon käyttäjien työtä. Käytettävyys on tärkeässä roolissa tietojärjestelmän tekemisessä.

Toteutus koostuu kahdesta tietovarannosta, joista toinen on rakennustiedolle ja toinen kaavoituksen tarpeisiin.

Järjestelmän kehityksestä vastaa Suomen ympäristökeskus SYKE ja sen määrittelytyötä ohjaavat SYKE ja ympäristöministeriö yhdessä. Toteutuksen rajaus ja tekninen toteutustapa hahmottuvat vuoden 2021 aikana. Työtä edistävät konsultti ja tiivis sidosryhmäyhteistyö, jotta mukana on kattava osaaminen rakennetun ympäristön ja tietojärjestelmäkehityksen saralta. Vuonna 2022 hankitaan pääkehittäjä toteuttamaan tietojärjestelmän ensimmäinen versio (MVP).

Työssä hyödynnetään viimeisintä teknologiaa ja jatkuvan kehittämisen menetelmiä. Tietojärjestelmää kehitetään siten, että siihen voidaan myöhemmin lisätä sisältöjä tai luoda uusia rajapintoja muihin järjestelmiin.

Mitä tietoa uuteen järjestelmään tulee?

Kehitettävä järjestelmä tarjoaa hallitun pääsyn maankäyttöä ja rakentamista koskeviin tietoihin. Ensivaiheessa tiedot tulevat olemaan sellaisia, joita julkishallinto käyttää lakisääteisessä toiminnassaan. Uudistuva maankäyttö- ja rakennuslaki määrittelee tiedot, jotka jatkossa on saatava digitaalisessa muodossa.

Tämän hetken valmistelun mukaan rakennetun ympäristön tietojärjestelmään vietäviä tietoja ovat:

Alueidenkäytön suunnittelussa

  • Tieto kaavan laatimisen vaiheesta
  • Kaavaehdotus tietomallina
  • Hyväksytty kaava tietomallina
  • Lainvoimainen kaava tietomallina
  • Kaavaselostus     
  • Tieto rakennuskiellosta
  • Tieto rakentamisrajoituksesta
  • Tieto toimenpiderajoituksesta
  • Tonttijakosuunnitelma
  • Yleisten alueiden suunnitelmat
  • Rakennusjärjestys  
  • Kaupunkiseutusuunnitelma
  • Kunnan maapolitiikan ohjelma ja kunnan maapolitiikan yhteenveto

Rakentamisen luvissa

  • Rakentamislupapäätös
  • Maisematyölupapäätös
  • Purkamislupapäätös
  • Poikkeamislupapäätös
  • Rakentamiskohteen suunnitelmatietomalli  
  • Rakentamiskohteen toteumatietomalli  

Kuka hyötyy uudesta tietojärjestelmästä?

Tieto tallentuu uusiin järjestelmiin erityisesti kuntien kaavoituksessa ja rakentamislupia käsiteltäessä. Jatkossa manuaalinen tiedonkäsittely tulee vähenemään, eikä tietoa tarvitse toimittaa useaan kertaan.  

Alustan kautta eri toimijat saavat tarpeelliset maankäytön ja rakentamisen tiedot ajantasaisina ja luotettavasti, esimerkiksi:

  • Päättäjät saavat tarkempaa tietoa arviointiin ja ennakointiin, joka ohjaa alueiden ja kiinteistöjen käyttöä.  
  • Kunta saa tiedot, joiden avulla voidaan esimerkiksi arvioida lähitulevaisuuden korjaustarpeita kunnan kiinteistöissä.
  • Rakennuksen omistaja saa kohteensa ydintiedot (mm. rakennusoikeus ja lähiympäristön kaavoitus) ja voi pitää yllä esimerkiksi rakennuksen kunnostuksiin liittyvää korjaustietoa.  
  • Pelastuslaitos saa tiedot kohteen erityispiirteistä, kuten vaihtoehtoisista sisäänkäynneistä ja suojelupäätöksistä.  
  • Verottaja saa ajantasaiset tiedot esim. kiinteistöverotukseen.
  • Yritykset saavat tietoja palveluiden kehittämiseen.
  • Rakennusten hiilijalanjäljen ja kädenjäljen laskennassa tarvittavat tiedot ovat saatavilla ilmastotyön ja rakentamisen kiertotalouden tarpeisiin.
     
  • Kunnille koituvista hyödyistä voit lukea lisää täältä.

Korvaako uusi järjestelmä olemassa olevia tietojärjestelmiä?

Uuteen rakennetun ympäristön tietojärjestelmään tulevia tietoja hyödynnetään vähintään 170 viranomaisprosessissa, joiden tiedonsaanti helpottuu jo uuden tietojärjestelmän ensimmäisessä vaiheessa. Uusi tietojärjestelmä täydentää valtion tiedonhallintakokonaisuutta, joka koostuu mm. kiinteistö-, väestö- ja yritystietojärjestelmästä. Järjestelmä suunnitellaan siten, että se toimii yhteen muiden järjestelmien kanssa, ja ne voivat hakea tietoa toisistaan. Tavoitteena on, että valtion toimijat pyytävät tietoa vain kerran.

Jatkossa tiedot viedään valtakunnalliseen tietovarantoon yhteisesti määritellyssä koneluettavassa muodossa. Tietojen tuottaja, kuten kunta, on vastuussa niiden ylläpitämisestä. Kunta voi halutessaan pitää samat tiedot omissa järjestelmissään ja jakaa niitä esimerkiksi rajapintojen kautta.

Maankäytön ja rakennusten niin sanotut ydintiedot (esimerkiksi käyttötarkoitus, rakennusoikeus) olisivat jatkossa tarjolla vain tässä uudessa järjestelmässä, josta muut valtion tietojärjestelmät tai muut tietoa tarvitsevat organisaatiot ne hakisivat. Uusi tietojärjestelmä puolestaan käyttää esimerkiksi muissa järjestelmissä olevia kiinteistö-, huoneisto-, omistaja-, väylä- ja infratietoja.

Tietojärjestelmää rakennettaessa on selvitetty hyötyjä ja puutteita, joita saadaan tekemällä keskitetty tietojärjestelmä tai hajautettu ratkaisu. Selvitykset päätyivät suosittelemaan keskitettyä mallia. Sen etuina nähtiin muun muassa toimintavarmuus, hyvä digitaalinen turvallisuus ja mahdollisuudet kehittää järjestelmää. Keskitetyn järjestelmän käyttöönotto on koko valtion kannalta edullisin ratkaisu, mutta hyvin suuritöinen. Todennäköistä on, että tulevasta ratkaisusta tulee jonkinlainen yhdistelmä keskitettyä ja hajautettua, jolloin osa tiedoista saadaan ulkopuolisista lähteistä.

Aikataulu

Uutta rakennetun ympäristön tietojärjestelmää määritellään vuonna 2021, jonka lopussa tehdään päätös siitä, mitä sisältöjä tulee mukaan ensimmäisessä vaiheessa. Tekninen toteuttaja ensimmäiselle versiolle valitaan vuoden 2022 alkupuolella, minkä jälkeen alkaa ohjelmointi. Tietojärjestelmä aukeaa vaiheittain siten, että ensimmäisen version ennakoidaan avautuvan vuosien 2023 ja 2024 vaihteessa.

Määrittelytyön kulku vuonna 2021

  • Määrittelytyö alkoi huhtikuun lopulla. Konsultiksi valittiin konsortio Ramboll, Ubigu, Gravicon ja Gofore.

  • Määrittelytyön kick-off webinaarit pidetään 10. ja 12.5.

  • Määrittelytyön työpajoja pidetään 21.5., 31.5. ja 7.6. Jälkimmäisin on kaikille avoin.

  • Käyttäjätapausten keruu sekä työpajan tulosten testauksen kyselyt kesällä 2021.

  • Välitulosten esittely Ryhti-infoissa sekä muissa syksyn tapahtumissa.

  • Tietojärjestelmän ensimmäiseen vaiheen määrittely esitellään 16.12.

Lisätiedot

erityisasiantuntija Tuija Pakkanen, [email protected]i, 050 471 0891
hankepäällikkö Päivi Malmi, [email protected], p. 050 3757 114