Maatalouden ympäristötukijärjestelmää kehitetään seurantatutkimuksen pohjalta
"Ympäristötukeen kehitetään uusia vesiensuojelutoimia. Lounais-Suomessa on aloitettu maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön rahoittama Tehoa maatalouden vesiensuojeluun -hanke, jossa kehitetään, kokeillaan ja toteutetaan näitä toimia yhdessä alueen maatalousyrittäjien kanssa", maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen kertoivat tänään Helsingissä. Ministerit puhuivat tilaisuudessa, jossa esiteltiin maatalouden ympäristötuen vaikuttavuutta selvittäneitä tutkimuksia.
Ympäristötuki on lisännyt viljelijöiden ympäristötietoisuutta ja vaikuttanut myönteisesti viljelykäytäntöihin. Ympäristötuen ehdot on laadittu laajapohjaisissa työryhmissä, jossa ovat olleet hallinnon, neuvonnan ja viljelijöiden lisäksi edustettuina myös tutkimuslaitokset, maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus ja Suomen ympäristökeskus. Myös maatalouden ympäristötuen seurantatutkimuksen tuloksia hyödynnetään tukijärjestelmän kehittämisessä.
Ympäristötuen ansiosta typpilannoitteiden käyttömäärä hehtaaria kohti on vähentynyt yli 25 % ja fosforin määrä 60 % vuodesta 1995 lähtien. Ympäristön tilassa muutoksia ei kuitenkaan tapahdu lyhyessä ajassa. Myös luonnonolojen ja muuttuvien ilmasto-olojen vaikutus maaperästä vesistöihin joutuviin ravinnekuormitusmääriin on suuri.
Kotieläinrakennuksista ja lantaloista aiheutuvat suorat valumat on pitkälti saatu loppumaan rakennuksia ja rakenteita korjaamalla. Myös lannan levitysaikoja, -paikkoja ja -tapoja on muutettu vesiensuojelun ja ravinteiden hyötykäytön parantamiseksi. Peltoviljelyssä keskeisiä toimintatapoja ovat kasvien tarpeet ja peltoympäristön olosuhteet huomioon ottava lannoitus, vesistöjen suojakaistat, pellonmuokkauksen vähentäminen ja kasvipeitteisyyden lisääminen sekä huolellinen ja vain tarpeen mukaan tehtävä kasvinsuojeluaineiden käyttö.
Viime vuonna alkaneessa ympäristötukijärjestelmässä on alennettu kasvien enimmäislannoitusmääriä ja kiristetty lannan lannoituskäyttöön liittyviä ehtoja. Näitä muutoksia myös seurantatutkimuksen tekijät ovat ehdottaneet.
Kehittämistarpeita riittää jatkossakin
"Vuoden 2013 jälkeistä ympäristötukiohjelmaa suunnitellessa pitäisi selvittää, voisiko perusympäristötuki määräytyä tilan yksinkertaisen ravinnetaselaskelman perusteella. Mallissa tiloja palkittaisiin hyvästä ravinteidenkäytön hyötysuhteesta. Erityisympäristötukia tulisi kohdentaa ravinnekuormituksen riskialueille", visioi ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.
Maatalouden ravinnekuormituksesta 80 % on peräisin kaltevilta pelloilta. "Eroosion aiheuttaman huuhtoutuman estämiseksi kalteville pelloille tarvitaan lisää monivuotisia nurmia, joita voidaan hyödyntää esimerkiksi luomuviljelyn kierrossa tai biokaasun tuotannossa. Kaltevilla viljapelloilla taas pitäisi suosia suorakylvöä", Tiilikainen sanoi.
Ministerien mukaan vesiensuojelun kannalta luomuviljelyllä on merkitystä. Tällä hetkellä erityisesti luomuviljan markkinatilanne on hyvä ja uusia luomusopimuksia tehdään tänäkin keväänä.
Lisätietoja:
Ministeri Anttilan erityisavustaja Minna-Mari Kaila, maa- ja metsätalousministeriö, puh. (09) 1605 3302, 040 775 6060, [email protected]
Ylitarkastaja Sini Wallenius, maa- ja metsätalousministeriö,
puh. (09) 1605 4234, [email protected]
Ministeri Tiilikaisen erityisavustaja Hanna Ekman, ympäristöministeriö,
puh. 0400 873 743, [email protected]