Skip to content
Media

YK:n luontokokous saavutti sovun luontokadon pysäyttämisestä vuoteen 2030 mennessä – maailman valtioille 30 prosentin suojelu- ja ennallistamistavoitteet

ympäristöministeriö
Julkaisuajankohta 19.12.2022 11.47
Tiedote
Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo. Kuva: Ulla Ahonen
Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo. Kuva: Ulla Ahonen

YK:n biodiversiteettisopimuksen 15. osapuolikokous päättyy tänään 19. joulukuuta Montrealissa Kanadassa. Lähes 200 valtiota neuvotteli luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämisestä vuoteen 2030 mennessä ja luonnon tilan vahvistamisesta.

YK:n luontokokouksen osapuolet pääsivät sopuun maailmanlaajuisen 30 prosentin suojelutavoitteesta, joka koskee maa-, sisävesi-, rannikko- ja merialueita. Lisäksi osapuolet sopivat siitä, että vähintään 30 prosenttia tilaltaan heikentyneistä maa- ja vesiekosysteemeistä tulee ennallistaa vuoteen 2030 mennessä.

”Kyse on käännekohdasta luontokadon pysäyttämisessä maailmanlaajuisesti, jota voi hyvin verrata Pariisin ilmastokokouksen merkitykseen ilmastokriisin torjunnassa. Myös Suomi on nyt sitoutunut esimerkiksi kunnianhimoisiin suojelu- ja ennallistamistavoitteisiin, jotka edesauttavat luontokadon pysäyttämisessä”, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo sanoo.

”Neljän vuoden uurastus on tullut päätökseen. Näitä tavoitteita pitää alkaa toimeenpanemaan heti huomisesta alkaen”, Suomen pääneuvottelija Marina von Weissenberg toteaa.

Lopullinen neuvottelutulos syntyi kokouksen puheenjohtajamaan Kiinan kompromissiehdotuksen pohjalta. 

”Tein itse töitä kunnianhimoisten ja konkreettisten tavoitteiden puolesta sekä EU:n sisällä että neuvotteluissa muiden maaryhmien kanssa. Vaikka lopputuloksessa olisi ollut vielä parannettavaa, olen tyytyväinen siihen, että yhteisymmärrys löytyi”, Ohisalo korostaa.

Suomi ja EU tavoittelivat Montrealissa vahvaa seurantamekanismia, jotta sopimuksen toimien edistymistä voidaan mitata. Osapuolet sopivat kaikille valtioille yhteisistä mittareista, joita täydennetään lisäksi kansallisesti.

”Maailman maat tulevat kirittämään toisiaan, mutta lopulta tavoitteiden toimeenpano riippuu tietenkin kansallisesta politiikasta. Pidän itsestään selvänä sitä, että Suomi tarttuu tähän työhön tulevina vuosina tosissaan”, Ohisalo toteaa.

Eroon ympäristölle haitallisista tuista

Kokouksen tavoitteiden kunnianhimo ja neuvotteluiden onnistuminen kytkeytyvät vahvasti rahoituspäätöksiin. Luonnon monimuotoisuuden kannalta lajirikkaimmat maat ovat yleensä kehittyviä maita. Luonnon monimuotoisuustoimien rahoittamiseksi päätettiin perustaa uusi rahasto Maailman ympäristörahaston (Global Environment Facility) yhteyteen.

”Rahoituksen osalta pidän tärkeänä sitä, että erityisesti vauraat maat tekevät oman osansa. Sen lisäksi sitouduimme täällä kanavoimaan muutkin käytössä olevat rahavirrat luonnon kannalta myönteiseen toimintaan. Julkisen rahoituksen lisäksi tarvitaan myös yksityistä rahaa. Erityisen tärkeää on se, että ympäristön kannalta haitallisista tuista päästään eroon”, ministeri Maria Ohisalo kertoo.

Montrealissa sovittiin, että luonnolle haitallisia tukia on poistettava asteittain, vähintään 500 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuosittain vuoteen 2030 mennessä. Kokouksessa sitouduttiin myös kasvattamaan luonnon monimuotoisuutta vahvistavaa rahoitusta 200 miljardilla dollarilla vuosittain vuoteen 2030 mennessä.

Kehittyville maille suunnattua luonnon monimuotoisuutta tukevaa rahoitusta kasvatetaan kaikista rahoituslähteistä vähintään 20 miljardiin dollariin vuoteen 2025 mennessä ja vähintään 30 miljardiin vuosittain vuoteen 2030 mennessä. 

Suojelualueiden ulkopuolella turvataan kestävää käyttöä

Vain pieni osa maapallosta on suojeltu, joten luonnon monimuotoisuuden turvaaminen edellyttää luonnon kestävää käyttöä myös suojelualueiden ulkopuolella. Neuvotteluissa sovittiin, että maa-, metsä- ja kalataloudessa sekä vesiviljelyssä tulee ottaa huomioon luonnon monimuotoisuus. Lisäksi tulee varmistaa, että luonnon kestävällä käytöllä turvataan luonnosta eniten riippuvaisten ja haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten toiminta sekä alkuperäiskansojen ja paikallisten yhteisöjen luonnonvarojen kestävä käyttö.

Neuvotteluissa hyväksyttiin myös saasteiden ja vaarallisten kemikaalien määrän vähentäminen vuoteen 2030 mennessä niin, että ne eivät haittaa luonnon monimuotoisuutta ja luonnon tarjoamia ekosysteemipalveluja. Määrälliset tavoitteet koskevat ravinnepäästöjä ja torjunta-aineiden riskejä, jotka tulee puolittaa. Torjunta-aineiden riskien vähentäminen on tärkeää muun muassa pölyttäjille ja maaperälle.

Kokouksessa sovittiin, että valtiot edellyttävät suuria yrityksiä ja rahoituslaitoksia arvioimaan toimintansa vaikutuksia luonnolle sekä tarjoamaan kuluttajille tietoa kestävien kulutustottumusten edistämiseksi. Myös luontokadon juurisyytä eli ylikulutusta halutaan suitsia. Lisäksi jätteen määrää tulee vähentää ja ruokahävikki puolittaa vuoteen 2030 mennessä.

Suomi toteuttaa Montrealissa sovittuja tavoitteita oman kansallisen biodiversiteettistrategian keinoin. Strategia on parhaillaan lausuntokierroksella.

Tiedotetta täydennetty 19.12.2022 klo 11:45.

Lisätietoja

Ministerin haastattelupyynnöt: ministerin erityisavustaja Heikki Isotalo, puh. +358 40 861 7204

Ministerin erityisavustaja Antti Heikkinen, puh. +358 29 5250, [email protected]

Suomen pääneuvottelija, ympäristöneuvos Marina von Weissenberg, [email protected], p. 0295 250 321

Rahoitus ja ilmastoasiat: kansainvälisten asiain neuvos Henna Haapala, [email protected], p. 0295 250 070