Monitieteinen tutkijayhteistyö osaksi luonnonsuojelulainsäädännön uudistuksen valmistelua
Luonnonsuojelulainsäädännön uudistuksen tieteellisen taustan vahvistamiseksi on ympäristöministeriön johdolla aloitettu monitieteinen tutkijayhteistyö. Tutkijayhteistyöllä tavoitellaan monipuolista ja kattavaa kokonaiskuvaa uudistuksen vaikutuksista niin luonnon monimuotoisuuteen, ilmastoon, yhteiskuntaan kuin talouteenkin.
Ympäristöministeriössä käynnissä olevan luonnonsuojelulainsäädännön uudistuksen tavoitteena on edistää luonnon monimuotoisuuden suojelua toimivamman lainsäädännön avulla, lisätä luonnonsuojelun hyväksyttävyyttä sekä tehostaa hallinnollisia menettelyjä. Tavoitteena on myös selkeyttää luonnonsuojelulain roolia osana muuta ympäristöä koskevaa lainsäädäntöä ja tarkastella luonnonsuojelulain merkitystä osana ilmastonmuutokseen sopeutumista. Erityisesti lajien ja luontotyyppien heikkenevä tila edellyttää uusien ohjauskeinojen tarkastelua.
Kokeilussa uusi toimintamalli
Toisiinsa tiiviisti kytkeytyvien ympäristöongelmien ja niiden moniulotteisten, luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvien vaikutusten ymmärtäminen vaatii tuekseen tieteellisen tiedon laajaa hyödyntämistä. Nyt kokeilussa on uusi toimintamalli, jossa yhteistyö tutkijoiden kanssa on osa lainvalmisteluprosessia. Ympäristöministeriön ja tiedeneuvontahanke SOFIn kokoaman tieteellisen tukiryhmän työskentely käynnistyi aloitustapaamisella kesäkuussa 2020 ja jatkuu syksyllä 2020 työpajojen muodossa.
”Kompleksisissa ympäristökysymyksissä tarvitaan päätöksenteon tueksi paljon tieteellistä tietoa eri tieteenaloilta, mutta ennen kaikkea tarvitaan jatkuvaa vuorovaikutusta ja tiedon yhteistä tulkintaa. Luonnonsuojelulain tutkijayhteistyö onkin osa laajempaa joukkoa vuorovaikutteisen tietotuen kokeiluja ympäristöministeriössä.”, kertoo tutkimustoiminnan erityisasiantuntija Kirsi-Marja Lonkila ympäristöministeriöstä.
Mukana tutkijoita eri tieteenaloilta
Eri tieteenalojen tutkijoista muodostuva työryhmä keskittyy tunnistamaan ja arvioimaan erityisesti luonnon monimuotoisuuteen, ilmastoon, yhteiskuntaan ja talouteen kohdistuvia luonnonsuojelulain muutosehdotusten vaikutuksia. Mukana ovat Riikka Paloniemi ja Mikael Hildén Suomen ympäristökeskuksesta, Juha Hiedanpää ja Anne Tolvanen Luonnonvarakeskuksesta, Lassi Ahlvik ja Heini Kujala Helsingin yliopistosta, Nina V. Nygren Tampereen yliopistosta ja Jari Kouki Itä-Suomen yliopistosta.
”Monimutkaisen tutkimustiedon ja päätöksenteon yhdistäminen edellyttää oikea-aikaista, ratkaisukeskeistä vuoropuhelua. Työryhmämme aloitustapaamisessa keskustelimme siitä, kuinka luonnonsuojelulaista saadaan vielä parempi, jotta laki pystyy turvaamaan luonnon monimuotoisuutta muuttuvissa olosuhteissa, ja jotta se samaan aikaan hyväksytään yhteiskunnassa. On arvokasta, että ympäristöministeriö ja SOFI ovat lähteneet kehittämään ja kokeilemaan tällaista toimintamallia. Olen kiitollinen, että saan olla mukana tässä monitieteisessä tutkijajoukossa tulkitsemassa tiedeyhteisön ymmärrystä luonnonsuojelun kehittämiseksi”, kommentoi ryhmäpäällikkö, ympäristöpolitiikan dosentti Riikka Paloniemi Suomen ympäristökeskuksesta.
Suunnitelmissa on yhteistyö myös oikeustieteen tutkijoiden kanssa syksyllä 2020.
”Oikeustieteilijöiden kanssa lainvalmistelijat keskustelevat muun muassa perus- ja ihmisoikeuksien kehityksestä, lainsäädännön dynaamisuudesta sekä luonnonsuojelulainsäädännön ja muun ympäristölainsäädännön välisistä rajapinnoista”, täydentää lainsäädäntöneuvos Johanna Korpi ympäristöministeriöstä.
Lisätietoja
erityisasiantuntija Kirsi-Marja Lonkila, ympäristöministeriö, [email protected], p. 0295 250 356