Martin Forsius kertoo AMAP:sta ja sen puheenjohtajuudesta
SYKEn tutkimusprofessori Martin Forsius työskenteli Arktisen ympäristön seuranta ja arviointiohjelman, eli AMAP:n (Arctic Monitoring and Assessment Programmen), puheenjohtajana Yhdysvaltojen Arktisen neuvoston puheenjohtajuuskaudella 2015–2017. Meneillään olevalla Suomen puheenjohtajuuskaudella Forsius jatkaa nyt AMAP:n varapuheenjohtajana. Mutta mikä on AMAP, mitä se on saanut aikaan 25-vuotisella taipaleellaan, ja mitä sen puheenjohtajalta vaaditaan?
Mikä on taustasi ja miten päädyit Suomen AMAP-edustajaksi?
”Toimin SYKEn luontoympäristökeskuksessa tutkimusprofessorina. Koulutukseltani olen limnologi, eli sisävesien tutkija. Olen tutkinut muun muassa ilmastonmuutoksen biogeokemiallisia vaikutuksia valuma-alueilla ja järviekosysteemeissä.
Olen ollut pitkään mukana AMAP:in toiminnassa sekä kansallisella, että kansainvälisellä tasolla, ja toimin AMAP:n Arktisen alueen happamoitumista käsittelevän raportin tieteellisenä johtajana vuonna 2006. Pyynnön toimia AMAP-työryhmän puheenjohtajana sain ympäristöministeriöltä."
Mitkä ovat työryhmäsi pääteemat, joiden parissa työskentelette?
”AMAP:n päätehtävä on koota tieteellistä tietoa päätöksentekijöille ja ylläpitää havaintoverkostoja arktisella alueella. Pääteemoja AMAP:ssa on kaksi: ilmastonmuutoksen vaikutukset ja ympäristömyrkyt. Se on tuottanut 25-vuotisen historiansa aikana useita raportteja ja niiden tiivistelmiä, joilla on ollut merkittäviä vaikutuksia kansainvälisiin ympäristösopimuksiin ja poliittisiin prosesseihin.”
Mitä pidät kiinnostavimpana työssäsi AMAP:ssa?
”Koska AMAP:lla on laaja toimintakenttä, olen saanut paljon uutta tietoa aiheista, jotka eivät ole olleet minulle aikaisemmin kovin tuttuja, kuten ympäristömyrkyt. Vaikka itse ei voikaan olla jokaisen alueen asiantuntija, puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana on kuitenkin pitänyt olla yleiskäsitys asioista, sillä eri aihealueiden tutkimusten tuloksia joutuu säännöllisesti esittelemään erilaisissa tilaisuuksissa.
AMAP on myös Arktisen neuvoston alainen työryhmä, joten on ollut kiinnostavaa seurata neuvoston ja arktisten suurlähettiläiden työtä ja toimintatapoja.”
Miten Suomen Arktisen neuvoston puheenjohtajuus näkyy työssäsi AMAP:ssa? Onko teillä esimerkiksi tulossa kokouksia Suomeen puheenjohtajuuden myötä?
"Jatkan AMAP:in varapuheenjohtajana Suomen puheenjohtajuuskauden aikana ja olen siten edelleen aktiivisesti mukana AMAP:in toiminnassa. Olen myös jäsen ympäristöministeriön arktisessa taustatiimissä, joka suunnittelee neuvoston ympäristökokouksia ja valmistelee toimintaa ja puheenvuoroja kansainvälisiin sopimuksiin ja kokouksiin liittyen.
Lisäksi Suomi järjestää arktisen ympäristöministerikokouksen syksyllä 2018, ja tähän liittyen suunnitellaan myös AMAP-seminaaria."
Mikä on Arktisen neuvoston suosikkiraporttisi? Miksi?
"AMAP julkaisi Snow, Water, Ice and Permafrost in the Arctic (SWIPA) -ilmastoraportin keväällä 2017. Tämä raportti sai laajaa kansainvälistä huomiota ja sen tuloksia tullaan käyttämään myös ilmastopaneeli IPCC:n työssä. Tämä oli ehdottomasti tärkein raportti, jonka AMAP julkaisi oman puheenjohtajakauteni aikana."
Lisätietoja SWIPA:sta löydät alla olevista linkeistä: Suomenkieliset faktalehdet: