Skip to content
Government and ministries
Media

Helmi-ohjelman ensimmäinen vuosi oli soiden ennallistamisen ja vapaaehtoisen soiden suojelun ennätysvuosi

Ministry of the Environment
16.2.2021 7.30
Tiedote
Vajosuo Kurjenrahkan kansallispuistossa

Vuonna 2020 Helmi-elinympäristöohjelmassa käynnistettiin työt Suomen luonnon tilan parantamiseksi. Ennallistamista ja luonnonhoitoa tehtiin uhanalaisissa elinympäristöissä, joista erityisesti soilla saatiin merkittäviä tuloksia. Soiden vapaaehtoinen suojelu on myös saanut uutta vauhtia Helmi-ohjelmalla. Vuonna 2020 Helmi-ohjelman työt aloitettiin suojelualueilla ja kuntien mailla. Ohjelman toteutuksesta ovat vastanneet ELY-keskukset, Metsähallituksen Luontopalvelut ja kunnat.

”Vastuumme on pysäyttää Suomen luonnon köyhtyminen. Siksi korotimme tuntuvasti luonnonsuojelun rahoitusta ja käynnistimme uuden Helmi-elinympäristöohjelman. Sen avulla suojelemme, kunnostamme ja hoidamme uhanalaistunutta luontoa ja heikentyneitä elinympäristöjä. Helmi-ohjelman ensimmäisenä vuonna erityisesti suoluonnon osalta on edistetty hienosti: suojelimme yli 5500 hehtaaria arvosoita ja soiden ennallistaminen ylsi uuteen ennätykseen. Lisäksi teimme kunnostustöitä muun muassa lintuvesillä ja valkoselkätikkametsissä”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.

Soiden ennallistamisen kokonaismäärä suojelualueilla ylsi ennätykseen. Lähes 3 300 hehtaarin kokonaisuudesta Helmi-ohjelman rahoituksella ennallistettiin 1 620 hehtaaria soita. Pinta-alallisesti soita ennallistettiin eniten Pohjanmaa-Kainuun alueella ja Järvi-Suomessa, mutta myös Etelärannikolla onnistuttiin leudosta talvesta huolimatta.

Myös soiden vapaaehtoinen suojelu sai vauhtia: luonnonsuojelun lisärahoituksella palkattiin väkeä ELY-keskuksiin ja kohdennettiin maanomistajille maksettavia korvauksia myös soidensuojeluun. Kunnianhimoinen 5000 hehtaarin suojelutavoite Helmi-ohjelman ensimmäiselle vuodelle ylitettiin. Kokonaisuudessaan Helmi-ohjelmalla suojeltiin soita 5 578 hehtaaria vuonna 2020. Eniten soita suojeltiin Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa.

Ennallistettuja soita ympäri Suomen

Kalhuaapa Lapin Tervolassa on soidensuojelun täydennysehdotukseen sisältynyt valtion alue, jonka laajuus on 823 hehtaaria. Vuonna 2020 Kalhuaavan soista ennallistettiin 156 hehtaaria täyttämällä koneellisesti suolle 1960-70 –luvuilla kaivetut ojat. Työ jatkuu vielä, kun tehdään käsityönä patoja suon märimmällä osalla sijaitsevalle ojalle, mihin ei pääse koneella. Ennallistamisalue on aapasuota, ja se koostuu sekä letoista että puustoisista rämeistä. Ennallistamisesta hyötyviä lajeja ovat muun muassa uhanalaiset kämmekät, rehevällä suolla viihtyvät lettosammalet ja muut vaateliaat lajit, riekko sekä suon kahlaajalinnut. Kohteen vierestä Metsähallituksen Metsätalous Oy ennallisti yhtä aikaa oman ennallistamiskohteensa.

Varsinais-Suomessa hieno esimerkki Helmi-ohjelmalla ennallistetusta suosta on Kurjenrahkan kansallispuiston Vajosuo. Suo on osin ennallistettu Helmi-elinympäristöohjelman rahoilla, osin Hydrologia Lifen rahoilla. Vajosuo on ojitettu 1970-luvulla ja vuonna 2020 suosta ennallistettiin 30,6 hehtaaria, pääosin keidasrämeen ojitettuja laiteita. Ennallistamisesta aiheutuvasta suon vesitalouden ja kasvillisuuden palautumisesta hyötyvät monet uhanalaiset suolinnut ja perhoset.

Helmi-ohjelmassa kunnostetaan ja hoidetaan myös perinnebiotooppeja, lintuvesiä, metsäisiä elinympäristöjä sekä pienvesiä ja rantoja

Ohjelman käynnistämisvuonna aloitettiin työt lisähenkilöstön rekrytoinnilla, luontoinventoinneilla ja toimenpidesuunnittelulla. Lintuvesien kunnostustoimia tehtiin noin 20 kohteella, jonka lisäksi n. 90 kohteella tehtiin linnustoselvityksiä. Metsäisissä elinympäristöissä kunnostettiin muun muassa valkoselkätikkametsiä, lehtoja ja paahderinteitä. Yhteensä toimia tehtiin noin 80 luontokohteella.
Perinnebiotooppien valtakunnallinen inventointi jatkui, ja kunnostustöitä tehtiin Helmi-ohjelmassa noin 420 hehtaarilla.  Pienvesien ja rantojen osalta toiminta kohdentui vielä töiden suunnitteluun ja inventointeihin, mutta puroja kunnostettiin etenkin Kainuussa ja lähteitä Pohjois-Savossa.

Vuonna 2020 järjestettiin myös ensimmäinen Kunta-Helmi erityisavustushaku, jonka kautta kuntien luonnon monimuotoisuustöitä on avustettu noin 2,3 miljoonalla eurolla. Hankkeilla kunnostetaan kaikkia Helmi-ohjelmaan kuuluvia elinympäristöjä: soita, lintuvesiä, perinnebiotooppeja, pienvesiä ja rantaluontoa sekä metsiä.   Ensimmäisen hakukierroksen hyvien kokemusten perusteella Kunta-Helmi jatkuu vuonna 2021, jolloin hakuaika on syksyllä yhdessä muiden valtionavustusten aikataulussa. Samalla käynnistetään Järjestö-Helmi, jonka kautta myös järjestöt, yhdistykset ja säätiöt voivat hakea luonnonhoitohankkeisiinsa avustusta.

Kevään aikana määritellään vuoteen 2030 ulottuvat tavoitteet

Käytännön töiden ohella valmistellaan vuoteen 2030 ulottuvaa ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteistä Helmi-elinympäristöohjelmaa. Vuodesta 2021 Helmi-ohjelman toimijajoukko ja toiminta-alueet laajenevat myös suojelualueiden ulkopuolelle. Laajapohjaisen ohjausryhmän ohjauksessa on valmisteltu pitkän aikavälin Helmi-ohjelmaa, jossa asetetaan vuoteen 2030 ulottuvat laadulliset ja määrälliset tavoitteet soille, lintuvesille ja kosteikoille, perinnebiotoopeille, metsille sekä pienvesille ja rantaluonnolle.

Vuoden vaihteessa ohjelmaluonnos oli avoimesti kommentoitavana Ota kantaa -palvelussa ja asiantuntijaryhmillä. Tavoitteena on, että ohjelma valmistuu maaliskuussa 2021. Tämän jälkeen ympäristöministeriö valmistelee päätöksen Valtioneuvostoon vietäväksi toukokuussa 2021.  

Lisätietoja:

Ohjelmapäällikkö Päivi Gummerus-Rautiainen, p. 029 525 0240, [email protected]

Ministeri Mikkosen erityisavustaja Antti Heikkinen, p. 050 348 1406, [email protected]

Kuvassa: Vajosuo Kurjenrahkan kansallispuistossa Kuvaaja: Johanna Ruusunen, Metsähallitus