Uusien kerrostalojen ääniolosuhteisiin ollaan tyytyväisiä
Rakennusten ääneneristystä ja meluntorjuntaa koskevat määräykset uusittiin vuosituhannen vaihteessa. Määräysten muututtua ympäristöministeriö, eräät urakoitsijat ja rakennuttajat näkivät tarpeellisena selvittää uusittujen määräysten vaikuttavuutta rakentamiseen ja koota asukkaiden kokemuksia äänioloista. Pekka Sipari, Esa Nykänen ja Reijo Heinonen tutkivat betonikerrostalojen ääneneristystasoa ja asukkaiden kokemuksia uusissa asuntokohteissa verrattuna vanhoihin kerrostaloihin.
Tutkimus rajattiin vuoden 2000 jälkeen valmistuneisiin taloihin, joiden rakentamisessa oli käytetty uusia rakentamismääräyksiä. Tutkimuksessa tehtiin ääniolojen mittaukset viidessä kerrostalokohteessa. Talojen asukkaille suunnattiin kysely, johon vastasi 118 henkilöä. Lisäksi toteutettiin kysely rakentamisen ammattilaisille, johon vastasi 50 henkilöä.
Asukkaat valmiita maksamaan paremmasta ääneneristyksestä
Asukaskyselyn mukaan nykyisiin äänioloihin tyytyväisiä ilmoitti olevansa hieman yli 90 % vastaajista. Tyytymättömiä oli kaikkiaan 7 %. Vastaajista yli 70 % piti äänioloja parempina kuin aiemmassa asunnossa ja noin 11 % asukkaista koki ääniolot huonommiksi.
Asukaskyselyssä haluttiin selvittää myös asukkaiden valmiutta maksaa nykyistä paremmista äänioloista. Valtaosa vastaajista oli valmis maksamaan enintään 50 euroa /m2 lisää. Hieman yli 10 % asukkaista olisi valmiita maksamaan paremmista äänioloista 50-100 euroa /m2. Tätä enempää maksuhalukkuutta ei juuri ollut.
Melun kuulumisen ohella asukasta pyydettiin nimeämään myös tärkeysjärjestyksessä kolme häiritsevintä ääntä. Asukkaiden mielestä selvästi häiritsevintä oli liikennemelu, jota hieman yli neljäsosa vastanneista piti häiritsevimpänä. Seuraavina olivat muut äänet ulkoa, äänet asunnon ilmanvaihdosta, kopinat naapurista, puhe ja musiikki rakenteiden läpi, lemmikkieläinten äänet ja askeläänet.
Ammattilaisten mielestä ääniolot ovat kehittyneet parempaan suuntaan
Vastaajista noin kolmannes oli sitä mieltä, että ääniolot ovat jopa paljon paremmat kuin 1970-1990-luvun kerrostaloissa. Ammattilaisten enemmistön mielestä myös asukkaiden elintapojen ja -tottumusten muuttuminen on vaikuttanut äänioloihin. Puolet ammattilaisista oli sitä mieltä, että vain alle neljännes äänioloja koskevista valituksista on aiheellisia.
Rakennusalan ammattilaisilta kysyttiin sekä omaa näkemystä että valitusten perusteella syntynyttä näkemystä asuntojen äänioloista. Rakennusalan ammattilaisten mielestä häiritsevintä oli puhe ja musiikki rakenteiden läpi, jota vajaa neljäsosa piti häiritsevimpänä. Seuraavina olivat viemäriäänet, liikennemelu, hissimelu, äänet asunnon ilmanvaihdosta ja lemmikkieläinten äänet. Ammattilaiset nostivat esiin myös kopinat naapurista, askeläänet ja äänet kanavistojen kautta. Asukasvalituksien perusteella heille oli muodostunut lähes vastaava näkemys.
Liikennemelun osalta asukkaiden ja asiantuntijoiden näkemykset eroavat toisistaan. Tämä saattaa johtua siitä, etteivät asukkaat valita liikennemelusta. Ammattilaisten mielestä rakenteiden läpi kantautuva puhe- ja musiikki olisi häiritsevintä, mutta nyt saaduissa vastauksissa tämä ei heijastunut asukkaiden vastauksissa. Toisaalta ne asukkaat, jotka olivat maininneet sen häiritsevimmäksi, tiesivät siihen myös syyn. Myöskään viemäri- ja hissimelu eivät saaneet asukaskyselyssä sitä painoarvoa kuin mitä sillä oli ammattilaisten vastauksissa. Voi olla, että meluherkimmät asukkaat kokevat nämä melulajit erittäin häiritsevinä, mikä heijastuu valituksien kautta rakentamisen ja kiinteistönhoidon ammattilaisille.
Tutkimus osoitti selkeästi, että betonirunkoisissa kerrostaloissa, joissa huoneistojen väliseinät ja välipohjat ovat raskasrakenteisia, päästään ääneneristävyyden ja ääniolojen osalta määräysten mukaiseen vaatimustasoon. Myös asukkaat ovat äänioloihin varsin tyytyväisiä. Tämän perusteella viranomaisvaatimusten yleiseen tiukentamiseen ei ole aihetta. Toisaalta uudessa asuntotuotannossakin saattaa esiintyä lähinnä talotekniikkaan liittyviä meluongelmia tai puutteita, joihin hyvällä suunnittelulla, huolellisella työnsuorituksella, valvonnalla ja tarkistusmittauksilla voidaan vaikuttaa.
Lisätietoja
Pekka Sipari, VTT, puh: 020 722 6931, [email protected]
Yli-insinööri Anja Leinonen, ympäristöministeriö, puh. (09) 1603 9665, [email protected]