Soran- ja turpeenottoa sekä luonnonsuojelua Pohjois-Karjalassa yhteen sovittava maakuntakaava vahvistettiin
Ympäristöministeriö vahvisti torstaina Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 2. vaiheen, joka täydentää voimassa olevaa maakuntakaavaa. Kaavalla sovitetaan yhteen maa-ainesten- ja turpeenoton sekä luonnonsuojelun tarpeita. Kaavassa on osoitettu 220 maakunnallisesti tai seudullisesti arvokasta harjualuetta ja 49 valtakunnallisesti arvokasta moreenialuetta. Maakunnallisina soidensuojelualueina on osoitettu 30 suota ja lisäksi 15 muuta suota luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaina alueina.
Vahvistettuun kaavaan sisältyy 66 soran ja 17 rakennuskiviainesten sekä 43 uutta turpeen oton aluetta. Soranotossa otetaan huomioon pohjavesien suojelutarpeet. Turpeenotto pyritään ohjaamaan ojitetuille tai muuten luonnontilansa menettäneille soille ja samalla minimoimaan sen haitallisia vaikutuksia läheisille vesistöille. Kaavalla turvataan maakunnan soran- ja turpeenoton tarpeet noin 15–20 vuodeksi.
Maakuntakaavaan sisältyy myös energiahuollon kannalta tärkeitä alueita, kuten valtakunnalliseen voimansiirtoverkkoon kuuluva Huutokosken ja Kontiolahden välinen 400 kilovoltin voimajohto. Sen sijainti noudattaisi nykyistä 110 kV:n johtolinjaa. Lisäksi kaavassa on osoitettu ampuma-alueiden melualueita ja voimassa olevasta maakuntakaavasta puuttuneita muinaismuistokohteita. Kaavasta ei ole tullut valituksia.
Viisi ottoaluetta jätettiin vahvistamatta
Ympäristöministeriö jätti kaavasta vahvistamatta kaksi soranottoaluetta: Lieksassa sijaitsevan Huosionlammen-Pahavaaran alueen sekä Kiteen Puhoksessa sijaitsevan Koivikonkankaan. Molemmissa tapauksissa syynä olivat riittämättömät selvitykset. Kiteen Koivikonkankaalla soranoton mahdollisuudet on käytännössä jo ratkaistu alueen yleiskaavassa.
Rakennuskiviainesten ottoalueista jätettiin vahvistamatta Ilomantsissa sijaitseva Koidanvaara-Iivanankankaan alue. Ympäristöministeriön mukaan käytettävissä olevat selvitykset eivät tue kiviainesten ottamista kaavan esittämässä laajuudessa.
Uusista turpeenottoalueista ympäristöministeriö jätti vahvistamatta Ilomantsissa sijaitsevan Koivusuon, koska turpeenotto voisi vahingoittaa suon läheisyydessä sijaitsevan Koitajoen Natura-alueen luontoa. Lisäksi jätettiin vahvistamatta Ilomantsin Riihisuo-Selkäsuon turpeenottoalue, joka sijaitsee Koitajoen keskijuoksun välittömässä läheisyydessä. Nykyistä laajamittaisempi turpeenotto alueella saattaisi entisestään vaarantaa uhanalaisen planktonsiian elinmahdollisuuksia.
Lisätietoja
Ympäristöneuvos Harri Pitkäranta, ympäristöministeriö,
puh. 040 506 1170, [email protected]