Kööpenhaminan ilmastokokoukselta odotetaan kunnianhimoista poliittista sopimusta
Neuvottelut vuonna 2012 päättyvän Kioton pöytäkirjan jatkosta huipentuvat Kööpenhaminassa 7. - 18.12. järjestettävään osapuolikokoukseen. Kööpenhaminassa on edustettuina yli 190 maata ja kokousedustajia arvioidaan olevan paikalla noin 15 000. Suomen valtuuskuntaa Kööpenhaminassa johtaa tasavallan presidentti Tarja Halonen. Varapuheenjohtajia ovat pääministeri Matti Vanhanen, ympäristöministeri Paula Lehtomäki sekä virkamiestason neuvottelujen aikana valtuuskuntaa vetävä pääneuvottelija Sirkka Haunia.
Suomi neuvottelee osana Euroopan unionia, jonka tavoitteena on saavuttaa Kööpenhaminassa poliittinen sopimus. Suomi on kokouksen osapuolimaa ja osallistuu neuvotteluihin myös sen tuomasta roolista.
Hyväksyttävän sopimuksen tulee sisältää kehittyneiden maiden riittävän kunnianhimoiset päästövähennystavoitteet, kehitysmaiden sitoumuksen kansallisesti soveltuviin toimiin päästöjen vähentämiseksi sekä yhteisymmärryksen ilmastotoimien rahoituksesta ja ilmaston kannalta myönteisen teknologian edistämisestä.
Päästövähennystavoitteiden suhteen suurimmat odotukset kohdistuvat eniten kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttaviin maihin, Kiinaan ja Yhdysvaltoihin. EU on ilmoittanut voivansa nostaa jo lupaamansa 20 prosentin päästövähennystavoitteen Kööpenhaminassa 30 prosenttiin, mikäli muut kehittyneet maat sitoutuvat vastaavanlaisiin tavoitteisiin ja taloudellisesti edistyneemmät kehitysmaat riittäviin toimiin omien päästöjensä vähentämiseksi. Viime päivinä on saatu positiivisia viestejä keskeisten maiden kansallisista suunnitelmista ja toimista.
Kovinta vääntöä joudutaan todennäköisesti käymään ilmastotoimien rahoituksesta. EU on arvioinut, että kehitysmaat tarvitsevat kehittyneiden maiden tukea vuosina 2010 - 2012 vuosittain noin 5 - 7 miljardia euroa. Rahoituksella ne kehittävät valmiuksiaan vähentää päästöjään tulevaisuudessa. Lisäksi teollisuusmaiden on sitouduttava rahoittamaan kehitysmaiden ilmastotoimia vuoden 2012 jälkeen. Kööpenhaminassa olisi päästävä sopuun rahoituksen määrästä, sen kokoamisesta ja hallinnoinnista.
Kustannuksia tasoittavat kuitenkin ilmastotoimien positiiviset vaikutukset kilpailukyvylle. Ilmastotalkoot luovat uusia työpaikkoja ja mahdollistavat vihreän teknologian ja viennin edistämisen.
Suomen kannalta tärkeä kysymys Kööpenhaminassa on neuvottelut hiilinielujen laskentatavoista. Suomelle on tärkeää, että luonnontieteellinen nielu ei muutu laskennalliseksi päästöksi. Taloudellista hyötyä nielujen laskentatavoista ei haeta.
Kokous alkaa 7.12. virkamiesvoimin. Ympäristöministerit saapuvat paikalle neuvottelemaan toisen viikon alussa ja valtion päämiesten on tarkoitus sinetöidä poliittinen sopimus 17. - 18.12.
Yhteys suomalaisiin kokousedustajiin Kööpenhaminassa
Tasavallan presidentin haastattelupyynnöt:
Lehdistöpäällikkö Eila Nevalainen, tasavallan presidentin kanslia, puh. 040 350 3830, [email protected] (paikalla 16. - 17.12.)
Pääministerin haastattelupyynnöt:
Viestintäpäällikkö Mikko Norros, valtioneuvoston kanslia, puh. 040 547 6280, [email protected] (paikalla 17. - 18.12.)
Ympäristöministerin haastattelupyynnöt:
Erityisavustaja Hanna Ekman, ympäristöministeriö, puh. 0400 873 743, [email protected] (paikalla 15. - 18.12.)
Virkamiestason neuvottelijoiden haastattelupyynnöt ja yleiset kokouksen viestintään liittyvät asiat:
Tiedottaja Karoliina Kinnunen Mohr, ympäristöministeriö, puh. 050 521 3047, [email protected] [karoliina.kinnunenmohr] (paikalla 9. - 19.12.)