Asuntorakentamisen laatu tyydyttää - monipuolisuutta kaivataan
Suomalaisen asuntorakentamisen laatua pidetään verrattain hyvänä, mutta asuntotuotantoon kaivataan monipuolisuutta ja asuntoihin muunneltavuutta nykyistä enemmän. Muun muassa nämä seikat käyvät ilmi ympäristöministeriön teettämästä kyselytutkimuksesta, jossa selvitettiin asukkaiden ja rakentamisen ammattilaisten mielipiteitä uudisrakentamisesta.
Asukaskyselyn toteuttivat tutkijat Jukka Hirvonen ja Rikhard Manninen Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksesta postikyselynä. Ammattilaiskysely tehtiin ympäristöministeriössä internet-kyselynä.
Asukaskyselyyn vastasi 710 kahden viime vuoden aikana uuteen asuntoon muuttanutta omistus-, asumisoikeus- tai vuokra-asukasta. Asuntorakentamisen ammattilaisille suunnattuun kyselyyn vastasi 176 henkilöä. Kyselyissä tarkasteltiin ensisijaisesti tuottajamuotoista asuntokantaa, eli omakotitalot oli rajattu kyselyn ulkopuolelle.
Ympäristöministeriö käyttää tutkimusten tuloksia asuntosuunnittelun ja rakentamisen ohjauksen kehittämisessä tulevaisuudessa. Tutkimukset kytkeytyvät myös meneillään olevaan Hyvä asuminen 2010 -kehittämisohjelmaan, jonka tavoitteena on rakentaa Suomesta pitkällä tähtäimellä asumisen mallimaa.
Asukkaat ammattilaisten linjoilla
Kyselyt osoittavat, että asukkaiden ja asuntorakentamisen ammattilaistennäkemykset asuinrakennusten laadusta ovat melko yhtenevät. Ammattilaisten näkemys asuntorakentamisen laadun suhteen on asukkaita jonkin verran kriittisempi. Ammattilaisista kriittisin näkemys asuntorakentamisen laadusta oli arkkitehdeilla.
Asukaskyselyn vastaajista noin puolet painotti asuntovalinnassa ensisijaisesti asunnon ominaisuuksia, puolet asuinympäristön ominaisuuksia. Vastaajien mielestä sillä ei ollut suurta merkitystä, sijaitseeko uusi asunto lähellä edellistä asuntoa. Myöskään työpaikan sijainti ei näytä olevan kovin merkittävä asuntovalintojen selittäjä uusien asuntojen markkinoilla. Käytännössä uudet asunnot hankitaan läheltä edellistä asuntoa, useimmiten samasta kunnasta tai naapurikunnasta.
Asukkaiden tarpeiden huomioiminen on noussut alan keskeiseksi kehitysalueeksi. Asukkaiden mahdollisuudet vaikuttaa suunnittelu- ja toteutusratkaisuihin ovat viime vuosina selvästi parantuneet. Vaikutusmahdollisuudet rajautuvat useimmiten kuitenkin kalustus, varustus- ja pintamateriaalivalintoihin. Tilaratkaisuihin asukas toistaiseksi pääsee vaikuttamaan harvemmin.
Suurimmat ongelmat asukasnäkökulmasta näyttävät liittyvän asuntotarjontaan, jota pidetään vaihtoehdoiltaan suppeana. Asukkaiden tarpeiden ja toiveiden erilaistuminen edellyttäisi nykyistä monipuolisempaa asuntokonseptivalikoimaa mm. tilaratkaisujen, etätyömahdollisuuksien ja asumispalvelujen suhteen.
Muuntojoustoa kaivataan, hinta-laatu-suhteessa parannettavaa
Eri laatuominaisuuksien vertailussa ammattilaiset kokivat heikoimmaksi asuntojen muuntojoustavuuden. Myös asukaskysely osoitti etenkin lapsiperheiden arvostavan asunnon muuntumista eri elämäntilanteisiin. Erityisesti ammattilaiset toivovat suunnittelujouston lisäämistä itse rakentamisprosessiin. Tämä lisäisi mm. asukkaiden mahdollisuutta vaikuttaa rakennusvaiheessa.
Asuntorakentamisen hinnan ja laadun suhde arvioitiin etenkin ammattilaiskyselyssä verrattain huonoksi. Asukaskyselyssä ei kovin kriittistä suhtautumista omaan asuntovalintaan ymmärrettävästi esiintynyt. Etenkin pääkaupunkiseudulla pitkään jatkunut kysynnän ja tarjonnan epäsuhta lienee vähentänyt asukkaiden hinta-laatutietoisuutta.
Asunnon osatekijöistä hyvää tasoa asuntotuotannossa edustavat molempien kyselyjen mukaan sähkö- ja tietotekninen varustetaso, asuntokohtainen sauna sekä kylpyhuonetilat. Laadultaan heikoimpiin osatekijöihin kuuluivat molemmissa kyselyissä asuinhuoneiden koko ja kalustettavuus, asunnon ja kiinteistön säilytystilat sekä asuntojen yhteispiha. Myös kiinteistön yhteistilojen osalla kaivattiin kyselyissä parempaa laatua.
Suunnittelijat tiukoilla
Ammattilaiskyselyssä korostui suunnittelutyön alennustila rakennuttamisprosessissa. 1990-luvun lama ja alalle juurrutetut suunnittelun kilpailuttamiskäytännöt ovat romahduttaneet asuntosuunnittelun palkkiotason. Alhainen palkkiotaso, kilpailuttamismenettelyt ja tiukat suunnitteluaikataulut ovat ammattilaisten mielestä selvimmin heikentäneet rakentamisen laatua.
Asuntosuunnittelun normiohjauksen nähtiin ammattilaiskyselyssä olevan verrattain hyvällä tasolla ja varmistavan asuntotuotannon perustason. Kuitenkin etenkin suunnittelijat kokivat rakentamismääräysten liiaksi kahlitsevan rakentamisen laatua määräysten mukaiselle minimitasolle ja estävän uusien ratkaisujen esille tuloa. Rakentamismääräysten sekä niihin liittyvien ohjeiden ja opastavan materiaalin osalla lieneekin kehittämisen tarvetta.
Päähaaste korjausrakentamisessa
Tarkastelussa olevat kyselytutkimukset kohdistuivat asuntojen uudistuotantoon, joka vuosittain vastaa noin 1%:a Suomen koko asuntokannasta. On selvää, että asuinympäristöjen ja asuntojen laadun parantamisen painopisteen tuleekin sijaita olemassa olevassa asuntokannassa. Korjausrakentamisen menetelmien kehittämistä pidettiinkin ammattilaiskyselyssä tärkeimpänä tulevaisuuden kehittämistarpeena. Tähän haasteeseen vastaa ympäristöministeriössä keväällä käynnistynyt korjausrakentamisen strategiatyö.
Lisätietoja
Asukaskysely: Tutkija Rikhard Manninen, YTK, puh, (09) 451 4095, 040 587 1592
Ammattilaiskysely: Arkkitehti Harri Hakaste, ympäristöministeriö, puh. (09) 1603 9335, 050 4137 673