Ajankohtaista

Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen metsien monimuotoisuuden toimenpideohjelmasta (METSO) vuosille 2026−2040. Ohjelman tavoitteena on parantaa metsäisten luontotyyppien ja metsälajien tilaa. Ohjelma perustuu maanomistajien vapaaehtoisiin suojelu- ja luonnonhoitotoimiin.

Uusi alueidenkäyttölaki sujuvoittaisi kaavoitusta, vahvistaisi maanomistajan asemaa ja selkeyttäisi tuulivoima- ja aurinkovoimarakentamisen sääntöjä. Ilmastonmuutos olisi huomioitava entistä paremmin kaavoituksessa. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2027.

Jatkossa tuotantolaitosten lupamenettelyt vastaavat paremmin maanpuolustukselle tärkeiden kohteiden tarpeisiin. Taustalla ovat muutokset Suomen turvallisuusympäristössä. Muutokset tulevat voimaan 21.4.2026.

Ympäristöministeriön lainsäädäntöjohtajan virkaa haki määräaikaan mennessä seitsemän henkilöä. Virka tulee avoimeksi 1.5.2026, ja se täytetään viiden vuoden määräajaksi.

Ilmastorahoitus on välttämätöntä paitsi ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, myös Suomen kilpailukyvyn, talouden ja turvallisuuden edistämiseksi. Tuore raportti kokoaa yhteen ilmastorahoituksen tilannetta, rahoitusaukkoja, investointihaasteita ja keinoja julkisen ilmastorahoituksen kustannustehokkaaseen kohdentamiseen taakanjakosektorin päästöjen vähentämiseksi.

Vuonna 1988 annettu laki koskee 71 soidensuojelualuetta. Lausuntoja voi antaa 25.5.2026 saakka.

Valkoposkihanhien ja merimetsojen aiheuttamien vahinkojen hallintaan tähtäävät lakimuutokset on lähetetty lausuntokierrokselle. Hallituksen esitys sallisi valkoposkihanhien ja merimetsojen suojametsästyksen ja turvaisi valkoposkihanhen aiheuttamien viljelysvahinkojen korvaukset elinkeinonharjoittajille. Lausuntokierros päättyy 11.5.2026.

Tuoreen raportin mukaan suomalaiset vientituotteet vähentävät päästöjä globaalisti korvaamalla saastuttavampia vaihtoehtoja. Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala korosti hiilikädenjälkeä käsittelevän raportin julkaisutilaisuudessa, että puhtaiden ratkaisujen vienti on Suomelle sekä ilmastoteko että kasvun mahdollisuus.

Maaperän terveyttä ja seurantaa koskeva Euroopan unionin direktiivi tuli voimaan 16.12.2025. Virkamiehistä koostuva työryhmä alkaa valmistella direktiivin toimeenpanoa ja organisointia Suomessa. Kansallinen lainsäädäntö on oltava voimassa 17.12.2028 mennessä.

Lupa- ja valvontavirasto on aloittanut veroluonteisten ympäristövahinkomaksujen keräämisen tuhansilta toiminnanharjoittajilta. Vuosimaksut vaihtelevat 200 eurosta 30 000 euroon. Maksulla pyritään turvaamaan, ettei valtio joudu maksamaan ympäristön pilaantumisen kustannuksia verovaroin.