Vesien- ja merenhoito Suomessa
Vesienhoito
Vesienhoidon tavoitteena on turvata ja saavuttaa pinta- ja pohjavesien vähintään hyvä tila. Vesienhoitoa suunnitellaan ja toteutetaan ELY-keskusten johdolla Manner-Suomen seitsemällä vesienhoitoalueella.
Valtioneuvoston hyväksymissä vesienhoitosuunnitelmissa ja niihin sisältyvissä toimenpideohjelmissa kerrotaan, mitä toimia tarvitaan vesien hyvän tilan saavuttamiseksi. Toimenpideohjelmien toteutumista seurataan myös tiiviisti.
EU:n vesipuitedirektiivi velvoittaa kaikkia EU-valtioita laatimaan alueilleen vesienhoitosuunnitelmat. Vesienhoidon kansainvälistä yhteistyötä tehdään EU-maiden kesken yhteisen toimeenpanostrategian puitteissa. EU-komissio laatii säännöllisesti arviointiraportteja vesipuitedirektiivin toimeenpanon edistymisestä eri EU-maissa.
Kansallisesti vesienhoidosta on säädettylaissa vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (272/2011), valtioneuvoston asetuksessa vesienhoidon järjestämisestä (1040/2006) ja valtioneuvoston asetuksessa vesienhoitoalueista (1303/2004).
Ympäristöministeriö ohjaa vesienhoidon järjestämistä maa- ja metsätalousministeriön kanssa. Alueelliset ELY-keskukset ovat vesienhoidon toimivaltaisia viranomaisia. Vesienhoitoon osallistuu sen lisäksi lukuisia muita viranomaisia ja tutkimuslaitoksia.
Merenhoito
Merenhoidon päämääränä on meriympäristön hyvä tila – sen saavuttaminen ja ylläpitäminen. Meriympäristön hyvälle tilalle on laadittu tarkat määritelmät ja sen saavuttamiseksi on asetettu yleisiä tavoitteita.
Suomi ja kaikki EU:n merenrantavaltiot ovat velvoitettuja laatimaan EU:n meristrategiapuitedirektiiviin (2008/56/EY, EUR-Lex) nojalla merialueilleen merenhoitosuunnitelmat. Suomessa merenhoidosta on säädetty laissa vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (272/2011) ja valtioneuvoston asetuksessa merenhoidon järjestämisestä (980/2011).
Meriympäristön tilaa arvioidaan seuraamalla meriekosysteemiä ja meriympäristöä useilla mittareilla, ja tilasta julkaistaan säännöllisesti arviointiraportteja. Tilan parantamista ja hyvän tilan ylläpitämistä varten on laadittu merenhoidon toimenpideohjelmaa, jonka toteutumista seurataan tiiviisti.
Merenhoitoon liittyvä kansainvälinen yhteistyö Itämeren alueella tapahtuu Itämeren suojelukomissiossa, HELCOM:ssa.
Ympäristöministeriö vastaa merenhoidosta Suomessa yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön ja liikenne- ja viestintäministeriön kanssa. Merenhoitoon osallistuu lukuisia eri viranomaisia ja tutkimuslaitoksia.
Lisätietoja vesienhoidosta
Turo Hjerppe, erityisasiantuntija
ympäristöministeriö, Luontoympäristöosasto, Vesien- ja mertensuojelu Puhelin:0295250204 Sähköpostiosoite: [email protected]
Juhani Gustafsson, ympäristöneuvos
ympäristöministeriö, Luontoympäristöosasto, Vesien- ja mertensuojelu Puhelin:0295250338 Sähköpostiosoite: [email protected]
Lisätietoja merenhoidosta
Jan Ekebom, ympäristöneuvos
ympäristöministeriö, Luontoympäristöosasto, Vesien- ja mertensuojelu Puhelin:0295250363 Sähköpostiosoite: [email protected]
Ajankohtaista
Ministeri Mikkonen: Sopu EU:n ilmastolaista merkittävä askel kohti ilmastoneutraalia Eurooppaa
EU:n ilmastolaista saavutettiin alustava sopu EU:n jäsenmaiden, Euroopan parlamentin ja komission välisissä neuvotteluissa aikaisin keskiviikkoaamuna. Lain myötä EU:n tavoite ilmastoneutraaliudesta vuoteen 2050 mennessä kirjataan oikeudellisesti sitovaksi velvoitteeksi. Ilmastolakiin sisällytetään myös EU:n vähintään 55 prosentin ilmastotavoite vuodelle 2030.
”Sopu ilmastolaista on merkittävä askel kohti ilmastoneutraalia Eurooppaa. Seuraavaksi katseet on suunnattava tavoitteiden toimeenpanoon ja kesäkuussa tulevaan komission lainsäädäntöpakettiin. Valtaosa päästövähennyksistä tulisi toteuttaa päästökauppasektorilla. 55 prosentin tavoite pitää nähdä minimitavoitteena ja EU:n toimet ja kannustimet mitoittaa niin, että tavoite ylitetään”, ilmasto- ja ympäristöministeri Krista Mikkonen toteaa.
”Ilmastolaki on tärkeä signaali myös loppuviikon korkean tason ilmastokokoukseen, jota Yhdysvallat isännöi. Lakiin kirjatut tavoitteet osoittavat, että EU on luotettava kumppani kansainvälisessä ilmastopolitiikassa: viemme systemaattisesti lupauksemme osaksi sitovaa lainsäädäntöä. Teemme oman osamme ja kiritämme ratkaisuillamme ja politiikkatoimillamme myös muita”, Mikkonen sanoo.
Lailla perustetaan myös Euroopan ympäristökeskuksen alaisuuteen uusi tieteellinen ilmastonmuutoksen neuvonantajaelin, jonka tehtävä on tuottaa tietoa EU:n päätöksenteon tueksi.
”Tavoitteet on asetettava aina tuoreimman tieteellisen tiedon varassa. Siksi on hienoa, että myös EU saa Suomen tavoin tuekseen itsenäisen ilmastopaneelin.”
EU:n ilmastolaki on ensimmäinen tärkeä ilmastopolitiikkaa koskeva lainsäädäntö komission vihreän kehityksen ohjelman (Green Deal) puitteissa.
Nyt saavutettu alustava neuvotteluratkaisu tuodaan vielä jäsenmaiden edustajien sekä Euroopan parlamentin virallisesti hyväksyttäväksi.
Lisätietoja
Riikka Yliluoma
Ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja
050 414 1682
[email protected]
Laura Aho
Neuvotteleva virkamies
029 525 0135
laura.aho(at)ym.fi