Vesien- ja merenhoito Suomessa

Vesienhoito

Vesienhoidon tavoitteena on turvata ja saavuttaa pinta- ja pohjavesien vähintään hyvä tila. Vesienhoitoa suunnitellaan ja toteutetaan ELY-keskusten johdolla Manner-Suomen seitsemällä vesienhoitoalueella.

Valtioneuvoston hyväksymissä vesienhoitosuunnitelmissa ja niihin sisältyvissä toimenpideohjelmissa kerrotaan, mitä toimia tarvitaan vesien hyvän tilan saavuttamiseksi. Toimenpideohjelmien toteutumista seurataan myös tiiviisti.

EU:n vesipuitedirektiivi velvoittaa kaikkia EU-valtioita laatimaan alueilleen vesienhoitosuunnitelmat. Vesienhoidon kansainvälistä yhteistyötä tehdään EU-maiden kesken yhteisen toimeenpanostrategian puitteissa. EU-komissio laatii säännöllisesti arviointiraportteja vesipuitedirektiivin toimeenpanon edistymisestä eri EU-maissa.

Kansallisesti vesienhoidosta on säädettylaissa vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (272/2011), valtioneuvoston asetuksessa vesienhoidon järjestämisestä (1040/2006) ja valtioneuvoston asetuksessa vesienhoitoalueista (1303/2004).

Ympäristöministeriö ohjaa vesienhoidon järjestämistä maa- ja metsätalousministeriön kanssa. Alueelliset ELY-keskukset ovat vesienhoidon toimivaltaisia viranomaisia. Vesienhoitoon osallistuu sen lisäksi lukuisia muita viranomaisia ja tutkimuslaitoksia.

Merenhoito

Merenhoidon päämääränä on meriympäristön hyvä tila – sen saavuttaminen ja ylläpitäminen. Meriympäristön hyvälle tilalle on laadittu tarkat määritelmät ja sen saavuttamiseksi on asetettu yleisiä tavoitteita.

Suomi ja kaikki EU:n merenrantavaltiot ovat velvoitettuja laatimaan EU:n meristrategiapuitedirektiiviin (2008/56/EY, EUR-Lex) nojalla merialueilleen merenhoitosuunnitelmat. Suomessa merenhoidosta on säädetty laissa vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (272/2011) ja valtioneuvoston asetuksessa merenhoidon järjestämisestä (980/2011).

Meriympäristön tilaa arvioidaan seuraamalla meriekosysteemiä ja meriympäristöä useilla mittareilla, ja tilasta julkaistaan säännöllisesti arviointiraportteja. Tilan parantamista ja hyvän tilan ylläpitämistä varten on laadittu merenhoidon toimenpideohjelmaa, jonka toteutumista seurataan tiiviisti.

Merenhoitoon liittyvä kansainvälinen yhteistyö Itämeren alueella tapahtuu Itämeren suojelukomissiossa, HELCOM:ssa.

Ympäristöministeriö vastaa merenhoidosta Suomessa yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön ja liikenne- ja viestintäministeriön kanssa. Merenhoitoon osallistuu lukuisia eri viranomaisia ja tutkimuslaitoksia.

Lisätietoja vesienhoidosta

Turo Hjerppe, erityisasiantuntija 
ympäristöministeriö, Luontoympäristöosasto, Vedet ja meret 0295250204  


Juhani Gustafsson, neuvotteleva virkamies 
ympäristöministeriö, Luontoympäristöosasto, Vedet ja meret 0295250338  

Lisätietoja merenhoidosta

Maria Laamanen, ympäristöneuvos 
ympäristöministeriö, Luontoympäristöosasto, Vedet ja meret 0295250359  


Jan Ekebom, neuvotteleva virkamies 
ympäristöministeriö, Luontoympäristöosasto, Vedet ja meret 0295250363  

Ajankohtaista

null Öljylämmityksestä luopumisen ohjelmaluonnos lausunnoille – kieltojen sijaan edetään kannustein

Öljylämmityksestä luopumisen ohjelmaluonnos lausunnoille – kieltojen sijaan edetään kannustein

Ympäristöministeriö
20.4.2021 14.44
Tiedote

Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja ehdotuksesta toimenpideohjelmaksi, jolla vauhditetaan fossiilisesta öljylämmityksestä luopumista. Siirtymä vähähiilisempään lämmitykseen on tärkeä askel matkalla kohti hiilineutraalia Suomea 2035.

”Edessämme on kymmenvuotinen urakka, jonka jälkeen yhteiskuntamme tulisi olla vapaa fossiilisesta öljylämmityksestä – ja jättiläisharppauksen lähempänä hiilineutraaliutta. Urakkaan on tartuttava yhdessä. Toivon, että saamme runsaasti näkemyksiä lausunnoilla olevaan ohjelmaan”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.

Hallitusohjelman mukaisesti tavoitteena on luopua öljylämmityksestä 2030-luvun alkuun mennessä, julkisissa rakennuksissa jo vuoteen 2024 mennessä. Siirtymä vähähiilisempään lämmitykseen toteutetaan hallitusti ja reilusti. Rakennusten nykyisiä öljylämmitysjärjestelmiä ei olla kieltämässä, eikä öljylämmittäjille ole suunnitteilla sanktioita. Tarkoituksena kuitenkin on, että uusiin rakennuksiin ei enää asenneta fossiilista öljyä polttavia lämmitysjärjestelmiä.

Ohjelmaluonnoksessa esitetään 26 toimenpidettä, joilla yksityisiä ja julkisia öljylämmittäjiä kannustetaan vaihtamaan muihin lämmitysmuotoihin. Toimilla esimerkiksi jatkettaisiin ja laajennettaisiin nykyisin tarjolla olevia avustuksia ja tukia, täsmennettäisiin tulevia energiatehokkuussopimuksia, ohjattaisiin julkisten hankintojen kriteerejä, kehitettäisiin uudisrakennusten ja laajojen korjaushankkeiden energiatehokkuussäädöksiä sekä tehostettaisiin neuvontaa ja viestintää.

Tavoitteiden toteutumista seurattaisiin osana Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmaa, ja ohjelman välitarkastelut tehtäisiin vuosina 2025 ja 2028.

Ehdotuksen on valmistellut ympäristöministeriön vetämä ohjausryhmä, johon kuuluu jäseniä maa- ja metsätalousministeriöstä, työ- ja elinkeinoministeriöstä, valtionvarainministeriöstä, Senaatti-kiinteistöistä, Tilastokeskuksesta ja Motivasta. Arvokkaan panoksensa ohjelman valmisteluun on antanut myös laaja joukko sidosryhmiä.

Suomessa on tällä hetkellä reilut 130 000 käytössä olevaa öljylämmitteistä pientaloa. Öljyä kuluu vuodessa keskimäärin 2 220 litraa taloa kohden, jolloin pientalojen vuosittaiset yhteenlasketut päästöt ovat noin 750 kilotonnia hiilidioksidia. Kuntien käytössä on noin 5 100 öljyllä lämpiävää rakennusta, ja niiden yhteenlasketut päästöt ovat noin 150 kilotonnia hiilidioksidia vuodessa.

Siirtymä vähähiilisempään lämmitykseen jo käynnissä – tukea tarjolla

Siirtymää vähähiilisempään lämmitykseen on lähdetty jo vauhdittamaan käytännön teoilla ja päätöksillä. Öljylämmityksestä pois vaihtaville pientaloasujille on tarjolla jopa 4000 euron avustus, ja kuntien lämmitystaparemonttien kustannuksista valtio kuittaa jopa 25 prosenttia.

”Siirtymä pois öljylämmityksestä on saanut huikean hyvän startin. Reilun puolen vuoden aikana yli 13 000 pientalon omistajaa on hakenut avustusta öljylämmityksen vaihtoon. Seuraavaksi haluamme saada kuntien lämmitysremontit liikkeelle samalla tarmolla”, ministeri Krista Mikkonen kuvaa.

Lämmitystaparemontteja tuetaan myös asuinrakennusten energia-avustuksella, jota voivat hakea pientalon omistajien lisäksi myös asunto-osakeyhtiöt sekä ARA-yhteisöt.

Hallitus on myös päättänyt lämmityspolttoaineverojen korottamisesta 105 miljoonalla eurolla, mikä nosti kevyen ja raskaan polttoöljyn yleistä verotasoa 2,7 eurolla megawattitunnilta vuoden alusta lähtien.

Ohjelmaluonnokseen voi tutustua ja siitä lausua Lausuntopalvelu.fi:ssa. Lausuntoja pyydämme 31.5.2021 mennessä.

Lisätietoja:

rakennusneuvos Pekka Kalliomäki, ympäristöministeriö, p. 0295 250 114, [email protected]

ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja Timo Juurikkala, p. 040 555 4013, [email protected]