Vesien- ja merenhoito Suomessa

Vesienhoito

Vesienhoidon tavoitteena on turvata ja saavuttaa pinta- ja pohjavesien vähintään hyvä tila. Vesienhoitoa suunnitellaan ja toteutetaan ELY-keskusten johdolla Manner-Suomen seitsemällä vesienhoitoalueella.

Valtioneuvoston hyväksymissä vesienhoitosuunnitelmissa ja niihin sisältyvissä toimenpideohjelmissa kerrotaan, mitä toimia tarvitaan vesien hyvän tilan saavuttamiseksi. Toimenpideohjelmien toteutumista seurataan myös tiiviisti.

EU:n vesipuitedirektiivi velvoittaa kaikkia EU-valtioita laatimaan alueilleen vesienhoitosuunnitelmat. Vesienhoidon kansainvälistä yhteistyötä tehdään EU-maiden kesken yhteisen toimeenpanostrategian puitteissa. EU-komissio laatii säännöllisesti arviointiraportteja vesipuitedirektiivin toimeenpanon edistymisestä eri EU-maissa.

Kansallisesti vesienhoidosta on säädettylaissa vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (272/2011), valtioneuvoston asetuksessa vesienhoidon järjestämisestä (1040/2006) ja valtioneuvoston asetuksessa vesienhoitoalueista (1303/2004).

Ympäristöministeriö ohjaa vesienhoidon järjestämistä maa- ja metsätalousministeriön kanssa. Alueelliset ELY-keskukset ovat vesienhoidon toimivaltaisia viranomaisia. Vesienhoitoon osallistuu sen lisäksi lukuisia muita viranomaisia ja tutkimuslaitoksia.

Merenhoito

Merenhoidon päämääränä on meriympäristön hyvä tila – sen saavuttaminen ja ylläpitäminen. Meriympäristön hyvälle tilalle on laadittu tarkat määritelmät ja sen saavuttamiseksi on asetettu yleisiä tavoitteita.

Suomi ja kaikki EU:n merenrantavaltiot ovat velvoitettuja laatimaan EU:n meristrategiapuitedirektiiviin (2008/56/EY, EUR-Lex) nojalla merialueilleen merenhoitosuunnitelmat. Suomessa merenhoidosta on säädetty laissa vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (272/2011) ja valtioneuvoston asetuksessa merenhoidon järjestämisestä (980/2011).

Meriympäristön tilaa arvioidaan seuraamalla meriekosysteemiä ja meriympäristöä useilla mittareilla, ja tilasta julkaistaan säännöllisesti arviointiraportteja. Tilan parantamista ja hyvän tilan ylläpitämistä varten on laadittu merenhoidon toimenpideohjelmaa, jonka toteutumista seurataan tiiviisti.

Merenhoitoon liittyvä kansainvälinen yhteistyö Itämeren alueella tapahtuu Itämeren suojelukomissiossa, HELCOM:ssa.

Ympäristöministeriö vastaa merenhoidosta Suomessa yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön ja liikenne- ja viestintäministeriön kanssa. Merenhoitoon osallistuu lukuisia eri viranomaisia ja tutkimuslaitoksia.

Lisätietoja vesienhoidosta

Turo Hjerppe, erityisasiantuntija 
ympäristöministeriö, Luontoympäristöosasto, Vesien- ja mertensuojelu Puhelin:0295250204   Sähköpostiosoite:


Juhani Gustafsson, ympäristöneuvos 
ympäristöministeriö, Luontoympäristöosasto, Vesien- ja mertensuojelu Puhelin:0295250338   Sähköpostiosoite:

Lisätietoja merenhoidosta

Jan Ekebom, ympäristöneuvos 
ympäristöministeriö, Luontoympäristöosasto, Vesien- ja mertensuojelu Puhelin:0295250363   Sähköpostiosoite:

Ajankohtaista

null Varsinais-Suomen ELY-keskukselle lupa lunastaa 18,1 hehtaarin suuruiset alueet Paraisten harjusaarten, Houtskärin lehtojen ja Saaristomeren Natura 2000 -alueilta

Varsinais-Suomen ELY-keskukselle lupa lunastaa 18,1 hehtaarin suuruiset alueet Paraisten harjusaarten, Houtskärin lehtojen ja Saaristomeren Natura 2000 -alueilta

ympäristöministeriö
Julkaisuajankohta 21.4.2021 9.33
Uutinen

Ympäristöministeriö on myöntänyt Varsinais-Suomen ELY-keskukselle luvan lunastaa yhteispinta-alaltaan noin 18,1 hehtaarin suuruiset alueet Paraisten harjusaarten, Houtskärin lehtojen ja Saaristomeren Natura 2000 -alueilta ja osin myös lehtojensuojeluohjelma-alueilta.

Kolme Paraisten harjusaarten Natura 2000 -alueelta lunastettavaa aluetta edustavat Natura 2000 -luontotyyppiä harjusaaret, Itämeren hiekkarannat, luonnonmetsät, kasvipeitteisiin merenrantakalliot sekä kivikkorannat. Alueilla esiintyy mm. merinätkelmää, sianpuolukkaa, iso- ja keltamaksaruohoa sekä uhanalaista verikirjokoisaa.

Kaksi Houtskärin lehtojen Natura 2000 -alueelta lunastettavaa aluetta edustavat Natura 2000 -luontotyyppiä boreaaliset lehdot ja ne sijaitsevat kokonaan lehtojensuojeluohjelma-alueella (Storön lehtosaaret). Alueet ovat kosteaa lehtoa, pähkinäpensasvaltaista lehtoa, tervaleppälehtoa sekä havupuuvaltaista lehtoa.

Saaristomeren Natura 2000 -alueelta lunastettava alue sijaitsee osittain lehtojensuojeluohjelma-alueella (Jungfruskärin lehto).  Alue edustaa Natura 2000 -luontotyyppejä kasvipeitteiset merenrantakalliot, hakamaat ja kaskilaitumet, boreaaliset lehdot, runsaslajiset kuivat ja tuoreet niityt sekä vaihettumissuot ja rantasuot. Alueella esiintyy mm. erittäin uhanalaista lehtotakiaista.

Lunastuksen kohteena olevien alueiden suojelu on pyritty toteuttamaan ensisijaisesti vapaaehtoisin keinoin ja ennen lunastukseen ryhtymistä on pyritty neuvottelemaan maanomistajien kanssa siten, kuin luonnonsuojelulain (1096/1996) 50 §:n 2 momentissa ja 52 §:n 3 momentissa on edellytetty. Alueiden rauhoittaminen yksityisinä suojelualueina tai niiden hankkiminen valtiolle vapaaehtoisin kaupoin ei ole kuitenkaan onnistunut. Tämän vuoksi alueiden suojelu toteutetaan lunastamalla ne valtion omistukseen luonnonsuojelualueen perustamista varten.

Lisätietoja:

Asiantuntija Janne Hesso, puh. 0295 250 008, [email protected]