Vesien- ja merenhoito Suomessa

Vesienhoito

Vesienhoidon tavoitteena on turvata ja saavuttaa pinta- ja pohjavesien vähintään hyvä tila. Vesienhoitoa suunnitellaan ja toteutetaan ELY-keskusten johdolla Manner-Suomen seitsemällä vesienhoitoalueella.

Valtioneuvoston hyväksymissä vesienhoitosuunnitelmissa ja niihin sisältyvissä toimenpideohjelmissa kerrotaan, mitä toimia tarvitaan vesien hyvän tilan saavuttamiseksi. Toimenpideohjelmien toteutumista seurataan myös tiiviisti.

EU:n vesipuitedirektiivi velvoittaa kaikkia EU-valtioita laatimaan alueilleen vesienhoitosuunnitelmat. Vesienhoidon kansainvälistä yhteistyötä tehdään EU-maiden kesken yhteisen toimeenpanostrategian puitteissa. EU-komissio laatii säännöllisesti arviointiraportteja vesipuitedirektiivin toimeenpanon edistymisestä eri EU-maissa.

Kansallisesti vesienhoidosta on säädettylaissa vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (272/2011), valtioneuvoston asetuksessa vesienhoidon järjestämisestä (1040/2006) ja valtioneuvoston asetuksessa vesienhoitoalueista (1303/2004).

Ympäristöministeriö ohjaa vesienhoidon järjestämistä maa- ja metsätalousministeriön kanssa. Alueelliset ELY-keskukset ovat vesienhoidon toimivaltaisia viranomaisia. Vesienhoitoon osallistuu sen lisäksi lukuisia muita viranomaisia ja tutkimuslaitoksia.

Merenhoito

Merenhoidon päämääränä on meriympäristön hyvä tila – sen saavuttaminen ja ylläpitäminen. Meriympäristön hyvälle tilalle on laadittu tarkat määritelmät ja sen saavuttamiseksi on asetettu yleisiä tavoitteita.

Suomi ja kaikki EU:n merenrantavaltiot ovat velvoitettuja laatimaan EU:n meristrategiapuitedirektiiviin (2008/56/EY, EUR-Lex) nojalla merialueilleen merenhoitosuunnitelmat. Suomessa merenhoidosta on säädetty laissa vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (272/2011) ja valtioneuvoston asetuksessa merenhoidon järjestämisestä (980/2011).

Meriympäristön tilaa arvioidaan seuraamalla meriekosysteemiä ja meriympäristöä useilla mittareilla, ja tilasta julkaistaan säännöllisesti arviointiraportteja. Tilan parantamista ja hyvän tilan ylläpitämistä varten on laadittu merenhoidon toimenpideohjelmaa, jonka toteutumista seurataan tiiviisti.

Merenhoitoon liittyvä kansainvälinen yhteistyö Itämeren alueella tapahtuu Itämeren suojelukomissiossa, HELCOM:ssa.

Ympäristöministeriö vastaa merenhoidosta Suomessa yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön ja liikenne- ja viestintäministeriön kanssa. Merenhoitoon osallistuu lukuisia eri viranomaisia ja tutkimuslaitoksia.

Lisätietoja vesienhoidosta

Turo Hjerppe, erityisasiantuntija 
ympäristöministeriö, Luontoympäristöosasto, Vesien- ja mertensuojelu Puhelin:0295250204   Sähköpostiosoite:


Juhani Gustafsson, ympäristöneuvos 
ympäristöministeriö, Luontoympäristöosasto, Vesien- ja mertensuojelu Puhelin:0295250338   Sähköpostiosoite:

Lisätietoja merenhoidosta

Jan Ekebom, ympäristöneuvos 
ympäristöministeriö, Luontoympäristöosasto, Vesien- ja mertensuojelu Puhelin:0295250363   Sähköpostiosoite:

Ajankohtaista

null Kulttuuriympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä pohjaa kestävälle tulevaisuudelle

Kulttuuriympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä pohjaa kestävälle tulevaisuudelle

opetus- ja kulttuuriministeriöympäristöministeriö
Julkaisuajankohta 26.1.2021 15.14
Uutinen
kulttuuriperintöstrategian logo

Valtakunnallisen kulttuuriympäristöstrategian päätöstilaisuudessa juhlistettiin usean vuoden työn tuloksia. Vuosiksi 2014-2020 laaditun strategian vision mukaan kulttuuriympäristö on hyvinvoinnin ja elinvoiman lähde. Samalla otettiin ensi askeleet kohti uutta kulttuuriperintöstrategiaa, joka tulee tarjoamaan eväitä kaikille yhteiskunnan osa-alueille.

Kulttuuriympäristöstrategian avulla kulttuuriympäristön merkitys ja arvostus on kasvanut. Tämä käy ilmi Owal Group Oy:n laatimasta strategian arvioinnista. Strategian tavoitteenasettelua pidettiin arvioinnissa onnistuneena. Strategian katsottiin tukeneen kestävää kehitystä ja sitä, että laadukasta kulttuuriympäristötietoa on tarjolla. Vastuumuseojärjestelmän luomista pidettiin yhtenä keskeisistä strategiakauden saavutuksista. Alueellisten vastuumuseoiden myötä kulttuuriympäristön asiantuntijaresurssit ovat koko maassa vahvistuneet merkittävästi.

”Kulunut kymmenen vuotta kulttuuriympäristöstrategian toteutuksessa on tehnyt meidät entistä tietoisemmiksi siitä, mikä merkitys kulttuuriympäristöllä on. Yhteiskunnan muutostahti on huima, mutta kulttuuriperintö edustaa jatkuvuutta ja sen vaaliminen tuottaa hyvinvointia, jolla on kauaskantoisia vaikutuksia”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen totesi. ”Kulttuuriperintö ei välity tuleville sukupolville ilman omistautunutta tekijäjoukkoa vapaaehtoistoimijoista viranomaisiin”, Mikkonen kuvasi kiittäen kaikkia työhön osallistuneita.

Katse kohti kulttuuriperintöstrategiaa

Kulttuuriympäristöstrategian päättyessä otetaan askeleet kohti uutta kansallista kulttuuriperintöstrategiaa. Opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla käynnistyvässä strategiatyössä jatketaan ja hyödynnetään myös päättyneen kulttuuriympäristöstrategian oppeja.
Tavoitteena on laatia vuoteen 2030 ulottuva valtioneuvoston periaatepäätös kulttuuriperintöstrategiaksi, jossa kulttuuriperintö on voimavara tulevaisuuden kestäville ratkaisuille yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla.

"Kulttuuriperintöstrategian tavoitteena on tunnistaa kulttuuriperinnön monimuotoisuus ja mahdollisuudet ja löytää yhteiskunnan kaikkia osa-alueita yhdistävät teemat ja kokonaisuudet. Tätä kautta myös ymmärrys kulttuuriperinnöstämme vahvistuu, se nähdään tärkeänä ja sitä halutaan vaalia", tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko kuvasi.

Lisätiedot

ympäristöneuvos Tuija Mikkonen, p. 0295 250 184, [email protected]
kulttuuriasiainneuvos Mirva Mattila, [email protected], p. 0295 330 269

Annika Saarikko Krista Mikkonen