Vesien- ja merenhoito Suomessa
Vesienhoito
Vesienhoidon tavoitteena on turvata ja saavuttaa pinta- ja pohjavesien vähintään hyvä tila. Vesienhoitoa suunnitellaan ja toteutetaan ELY-keskusten johdolla Manner-Suomen seitsemällä vesienhoitoalueella.
Valtioneuvoston hyväksymissä vesienhoitosuunnitelmissa ja niihin sisältyvissä toimenpideohjelmissa kerrotaan, mitä toimia tarvitaan vesien hyvän tilan saavuttamiseksi. Toimenpideohjelmien toteutumista seurataan myös tiiviisti.
EU:n vesipuitedirektiivi velvoittaa kaikkia EU-valtioita laatimaan alueilleen vesienhoitosuunnitelmat. Vesienhoidon kansainvälistä yhteistyötä tehdään EU-maiden kesken yhteisen toimeenpanostrategian puitteissa. EU-komissio laatii säännöllisesti arviointiraportteja vesipuitedirektiivin toimeenpanon edistymisestä eri EU-maissa.
Kansallisesti vesienhoidosta on säädettylaissa vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (272/2011), valtioneuvoston asetuksessa vesienhoidon järjestämisestä (1040/2006) ja valtioneuvoston asetuksessa vesienhoitoalueista (1303/2004).
Ympäristöministeriö ohjaa vesienhoidon järjestämistä maa- ja metsätalousministeriön kanssa. Alueelliset ELY-keskukset ovat vesienhoidon toimivaltaisia viranomaisia. Vesienhoitoon osallistuu sen lisäksi lukuisia muita viranomaisia ja tutkimuslaitoksia.
Merenhoito
Merenhoidon päämääränä on meriympäristön hyvä tila – sen saavuttaminen ja ylläpitäminen. Meriympäristön hyvälle tilalle on laadittu tarkat määritelmät ja sen saavuttamiseksi on asetettu yleisiä tavoitteita.
Suomi ja kaikki EU:n merenrantavaltiot ovat velvoitettuja laatimaan EU:n meristrategiapuitedirektiiviin (2008/56/EY, EUR-Lex) nojalla merialueilleen merenhoitosuunnitelmat. Suomessa merenhoidosta on säädetty laissa vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (272/2011) ja valtioneuvoston asetuksessa merenhoidon järjestämisestä (980/2011).
Meriympäristön tilaa arvioidaan seuraamalla meriekosysteemiä ja meriympäristöä useilla mittareilla, ja tilasta julkaistaan säännöllisesti arviointiraportteja. Tilan parantamista ja hyvän tilan ylläpitämistä varten on laadittu merenhoidon toimenpideohjelmaa, jonka toteutumista seurataan tiiviisti.
Merenhoitoon liittyvä kansainvälinen yhteistyö Itämeren alueella tapahtuu Itämeren suojelukomissiossa, HELCOM:ssa.
Ympäristöministeriö vastaa merenhoidosta Suomessa yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön ja liikenne- ja viestintäministeriön kanssa. Merenhoitoon osallistuu lukuisia eri viranomaisia ja tutkimuslaitoksia.
Lisätietoja vesienhoidosta
Turo Hjerppe, erityisasiantuntija
ympäristöministeriö, Luontoympäristöosasto, Vesien- ja mertensuojelu Puhelin:0295250204 Sähköpostiosoite: [email protected]
Juhani Gustafsson, ympäristöneuvos
ympäristöministeriö, Luontoympäristöosasto, Vesien- ja mertensuojelu Puhelin:0295250338 Sähköpostiosoite: [email protected]
Lisätietoja merenhoidosta
Jan Ekebom, ympäristöneuvos
ympäristöministeriö, Luontoympäristöosasto, Vesien- ja mertensuojelu Puhelin:0295250363 Sähköpostiosoite: [email protected]
Ajankohtaista
Ilmastopolitiikan pyöreän pöydän ensimmäisen kokouksen aiheena kestävä elvytys
Valtioneuvoston asettama ilmastopolitiikan pyöreä pöytä kokoontuu ensimmäisen kerran torstaina 28.5. Virtuaalisesti järjestettävän kokouksen teemana ovat ilmaston ja luonnon kannalta kestävät elvytystoimet, ja aiheesta alustavat Kestävä elvytys –työryhmän puheenjohtajat Mari Pantsar ja Hannele Pokka sekä Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen.
"Ilmastokriisin ratkaiseminen on ihmiskunnan suurin ja tärkein ponnistus. Olemme hallitusohjelmassa sitoutuneet fossiilivapaan hyvinvointiyhteiskunnan rakentamiseen”, sanoo pyöreän pöydän puheenjohtaja, pääministeri Sanna Marin.
”Jotta pystymme rajaamaan maapallon lämpötilan nousun 1,5 asteeseen, päästöjen pitäisi laskea tästä eteenpäin vuosittain vähintään yhtä paljon kuin ne laskevat nyt koronakriisin vuoksi. Tämä antaa kuvan haasteen mittakaavasta. Tilaisuutta energiamurrokseen ja rakennemuutokseen ei voi ohittaa. Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä tuo yhteen monipuolisesti eri yhteiskunnan toimijoita, ja on siksi tärkeä foorumi keskustelulle kestävistä keinoista koronakriisin jälkeiseen jälleenrakennukseen, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.
Valtioneuvosto asetti ilmastopolitiikan pyöreän pöydän helmikuun lopussa. Toimintaan osallistuu laajalti vaikuttajia yhteiskunnan eri sektoreilta. Ilmastopolitiikan pyöreän pöydän tarkoituksena on luoda yhteistä ymmärrystä siitä, miten Suomi voi siirtyä hiilineutraaliin yhteiskuntaan oikeudenmukaisesti ja nykyistä nopeammalla aikataululla. Pyöreä pöytä ei tee päätöksiä, vaan tukee työllään ilmastopolitiikan kansallista valmistelua ja toimeenpanoa. Tarkoituksena on lisätä ilmastopolitiikan hyväksyttävyyttä ja tarjota sidosryhmille mahdollisuus osallistua kiinteämmin ilmastotoimien kansalliseen valmisteluun.
Ilmastopolitiikan pyöreän pöydän puheenjohtajana toimii pääministeri Sanna Marin ja varapuheenjohtajina ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen, valtiovarainministeri Katri Kulmuni sekä nuorten ilmastodelegaatti Sara Nyman Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssista ja toimitusjohtaja Jouni Keronen Climate Leadership Coalitionista. Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä toimii kuluvan hallituskauden ajan.
- Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä (ym.fi)
Lisätietoja:
Pääministerin erityisavustaja Matti Niemi, p. 0295 160 165, matti.niemi(at)vnk.fi
Ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja Riikka Yliluoma, p. 0295 250 091, riikka.yliluoma(at)ym.fi
Nuorten ilmastodelegaatti Sara Nyman, Allianssi, p. 040 7314818, [email protected]
Toimitusjohtaja Jouni Keronen, Climate Leadership Coalition, p. 050 453 4881, [email protected]
Ilmastopolitiikan pyöreän pöydän pääsihteeri, ympäristöneuvos Merja Turunen, p. 0295 250 387, [email protected]