Vesien- ja merenhoito Suomessa

Vesienhoito

Vesienhoidon tavoitteena on turvata ja saavuttaa pinta- ja pohjavesien vähintään hyvä tila. Vesienhoitoa suunnitellaan ja toteutetaan ELY-keskusten johdolla Manner-Suomen seitsemällä vesienhoitoalueella.

Valtioneuvoston hyväksymissä vesienhoitosuunnitelmissa ja niihin sisältyvissä toimenpideohjelmissa kerrotaan, mitä toimia tarvitaan vesien hyvän tilan saavuttamiseksi. Toimenpideohjelmien toteutumista seurataan myös tiiviisti.

EU:n vesipuitedirektiivi velvoittaa kaikkia EU-valtioita laatimaan alueilleen vesienhoitosuunnitelmat. Vesienhoidon kansainvälistä yhteistyötä tehdään EU-maiden kesken yhteisen toimeenpanostrategian puitteissa. EU-komissio laatii säännöllisesti arviointiraportteja vesipuitedirektiivin toimeenpanon edistymisestä eri EU-maissa.

Kansallisesti vesienhoidosta on säädettylaissa vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (272/2011), valtioneuvoston asetuksessa vesienhoidon järjestämisestä (1040/2006) ja valtioneuvoston asetuksessa vesienhoitoalueista (1303/2004).

Ympäristöministeriö ohjaa vesienhoidon järjestämistä maa- ja metsätalousministeriön kanssa. Alueelliset ELY-keskukset ovat vesienhoidon toimivaltaisia viranomaisia. Vesienhoitoon osallistuu sen lisäksi lukuisia muita viranomaisia ja tutkimuslaitoksia.

Merenhoito

Merenhoidon päämääränä on meriympäristön hyvä tila – sen saavuttaminen ja ylläpitäminen. Meriympäristön hyvälle tilalle on laadittu tarkat määritelmät ja sen saavuttamiseksi on asetettu yleisiä tavoitteita.

Suomi ja kaikki EU:n merenrantavaltiot ovat velvoitettuja laatimaan EU:n meristrategiapuitedirektiiviin (2008/56/EY, EUR-Lex) nojalla merialueilleen merenhoitosuunnitelmat. Suomessa merenhoidosta on säädetty laissa vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (272/2011) ja valtioneuvoston asetuksessa merenhoidon järjestämisestä (980/2011).

Meriympäristön tilaa arvioidaan seuraamalla meriekosysteemiä ja meriympäristöä useilla mittareilla, ja tilasta julkaistaan säännöllisesti arviointiraportteja. Tilan parantamista ja hyvän tilan ylläpitämistä varten on laadittu merenhoidon toimenpideohjelmaa, jonka toteutumista seurataan tiiviisti.

Merenhoitoon liittyvä kansainvälinen yhteistyö Itämeren alueella tapahtuu Itämeren suojelukomissiossa, HELCOM:ssa.

Ympäristöministeriö vastaa merenhoidosta Suomessa yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön ja liikenne- ja viestintäministeriön kanssa. Merenhoitoon osallistuu lukuisia eri viranomaisia ja tutkimuslaitoksia.

Lisätietoja vesienhoidosta

Turo Hjerppe, erityisasiantuntija 
ympäristöministeriö, Luontoympäristöosasto, Vesien- ja mertensuojelu Puhelin:0295250204   Sähköpostiosoite:


Juhani Gustafsson, ympäristöneuvos 
ympäristöministeriö, Luontoympäristöosasto, Vesien- ja mertensuojelu Puhelin:0295250338   Sähköpostiosoite:

Lisätietoja merenhoidosta

Jan Ekebom, ympäristöneuvos 
ympäristöministeriö, Luontoympäristöosasto, Vesien- ja mertensuojelu Puhelin:0295250363   Sähköpostiosoite:

Ajankohtaista

null Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä kokoontuu keskustelemaan päästövähennysten tilanteesta ja energiaverotuksen roolista hiilineutraaliuden saavuttamisessa

Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä kokoontuu keskustelemaan päästövähennysten tilanteesta ja energiaverotuksen roolista hiilineutraaliuden saavuttamisessa

ympäristöministeriö
Julkaisuajankohta 26.8.2020 9.05
Tiedote

Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä kokoontuu toisen kerran torstaina 27.8. Kokouksen aiheina ovat päästövähennykset ja energiaverotuksen rooli hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi. Puheenjohtajana kokouksessa toimii pääministeri Sanna Marin.

Kesäkuussa julkaistun ilmastovuosikertomuksen mukaan nykyiset jo toimeenpannut ja suunnitellut toimet eivät riitä tekemään Suomesta hiilineutraalia 2035 mennessä. Hallitus on sopinut jo aiemmin keväällä tiekartasta, jolla tarvittavat päästövähennykset pystytään saavuttamaan ja tavoite täyttämään.

”Tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että kaikki sektorit ja toimijat ovat mukana. Siksi on tärkeää, että tätä keskustelua käydään juuri ilmastopolitiikan pyöreässä pöydässä, jossa ovat edustettuina laajalti yhteiskunnan eri toimijat”, ilmastopolitiikan pyöreän pöydän puheenjohtaja, pääministeri Sanna Marin sanoo.

”Helmikuussa Vuosaaren ilmastokokouksessa hallitus sopi toimenpidekokonaisuudesta, jossa kuromme kiinni uupuvia päästövähennyksiä. Tähän liittyvät lainsäädäntöehdotukset, verouudistukset ja toimintaohjelmat valmistellaan loppuvuoden ja ensi vuoden aikana. Näitä lisätoimia esitetään muun muassa uudessa ilmasto- ja energiastrategiassa, keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmassa sekä maankäyttösektorin ilmasto-ohjelmassa”, kertoo pyöreän pöydän varapuheenjohtaja, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.

Päästövähennysten tilanteesta alustaa professori Jyri Seppälä Suomen Ilmastopaneelista.

Energiaverotuksen uudistamisesta päätöksiä budjettiriihestä

Parhaillaan valmistelun alla olevalla energiaverotuksen uudistuksella yhdessä EU:n laajuisen päästökaupan kanssa on merkittävä rooli hiilineutraaliustavoitteen edistämisessä. Valmisteilla on kestävän verotuksen tiekartta, joka edistää ilmastotavoitteita kustannustehokkaasti ja nopeuttaa siirtymää pois fossiilisista polttoaineista huomioiden samalla sosiaalisen oikeudenmukaisuuden.

”Ensimmäisiä linjauksia energiaverotuksesta tehdään jo syksyn budjettiriihessä, ja työ jatkuu. Energiaverotuksessa on syytä katsoa yhtä hallituskautta pidemmälle, sillä teollisuuden investoinnit päästövähennyksiin edellyttävät verotuksen ennakoitavuutta. Kokouksessa tarkastelujakso on 10-15 vuotta”, sanoo elinkeinoministeri Mika Lintilä, joka siirtyi ilmastopolitiikan pyöreän pöydän uudeksi varapuheenjohtajaksi Katri Kulmunin tilalle.

Aiheesta alustaa kokouksessa valtionvarainministeriön lainsäädäntöneuvos Leo Parkkonen.

Valtioneuvosto asetti ilmastopolitiikan pyöreän pöydän 27.2.2020. Se kerää yhteen laajan joukon toimijoita yhteiskunnan eri sektoreilta. Ilmastopolitiikan pyöreän pöydän tarkoituksena on luoda yhteistä ymmärrystä siitä, miten Suomi voi siirtyä hiilineutraaliin yhteiskuntaan oikeudenmukaisesti ja nykyistä nopeammalla aikataululla. Pyöreä pöytä tukee työllään ilmastopolitiikan kansallista valmistelua ja toimeenpanoa.

Lisätietoja:

Pääministerin erityisavustaja Matti Niemi, p. 0295 160 165, [email protected]

Ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja Riikka Yliluoma, p. 0295 250 091, [email protected]

Elinkeinoministerin erityisavustaja Antti Siika-Aho, p. 050 575 4118, [email protected]

Ilmastopolitiikan pyöreän pöydän pääsihteeri, ympäristöneuvos Merja Turunen, p. 0295 250 387, [email protected]