Vesiensuojelun tehostamisohjelma
Ympäristöministeriön käynnistämä vesiensuojelun tehostamisohjelma jatkuu tällä hallituskaudella osin uusilla aihealueilla, jotka päätetään vuoden 2023 loppuun mennessä.
Tähän mennessä olemme tehneet vaikuttavia vesitekoja vuoina 2019-2023:
- vähentäneet maatalouden ravinteiden joutumista vesiin
- kehittäneet vesitalouden hallintaa maa- ja metsätaloudessa
- rahoittaneet vesistökunnostuksia ja ja tukeneet kunnostusverkostoja
- kehittäneet kaupunkivesien hallintaa
- saneeranneet ympäristölle vaarallisia hylkyjä
- rahoittaneet tutkimusta ja kehitystyötä
- Yleisesite: Vesiensuojelun tehostamisohjelma
Ohjelma Hankeikkunassa
Tutustu ohjelman ja sen hankkeiden edistymiseen, tuloksiin ja dokumentteihin.
Maatalous
Vesiensuojelun tehostamisohjelma on vähentänyt maatalouden ravinnepäästöjä vesistöön maatalousvaltaisilla valuma-alueilla ja vesistöjen varsilla. Toimia on totetutettu valuma-aluelähtöisesti ja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on toteuttanut kipsin levitystä pelloille Saaristomeren valuma-alueella, ja kipsikäsittely on laajentunut Euroopan Unionin elpymis- ja palautumistukivälineen tuella koko rannikkoalueelle.
Ympäristöministeriö toteutti valuma-aluetasoiset rakennekalkin ja kuitulietteiden käyttöä koskevat tutkimus- ja kehittämishankkeet. Hankkeissa kokeiltujen maanparannusaineiden vaikutuksia maatalouden kuormitukseen seurataan.
Kipsi
- Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskus: Kipsin levitys Saaristomeren valuma-alueen pelloille - KIPSI
- Esite: Kipsi, rakennekalkki ja kuitulietteet – kannattaa kokeilla uusia vesiensuojelukeinoja)
Rakennekalkki
- ProAgria: Rakennekalkki maatalouden vesiensuojelukeinona
- Esite: Rakennekalkki maatalouden vesiensuojelukeinona
Työ jatkuu vuosina 2023-24 AIN3-hankkeessa, jossa selvitetään kolmen maanparannusaineen rinnakkaiskäyttöä samalla valuma-alueella. Pilottialue on Varsinais-Suomesta Savijoen valuma-alue.
Maanparannusaineiden käytöstä ja oikeasta kohdentamisesta on laadittu opas ja muuta neuvontamateriaalia viljelijöiden, maatalouden asiantuntijoiden, neuvojien ja muiden vesiensuojelusta kiinnostuneiden käyttöön:
Vesistökunnostukset ja alueelliset asiantuntijaverkostot
Vesiensuojelun tehostamisohjelma on lisännyt paikallisia ja alueellisia järvien, pien- ja virtavesien vesistökunnostuksia koko maassa. ELY-keskukset jakavat vuosittain valtionavustuksia vesistöjen kunnostushankkeisiin. Sen lisäksi ELY-keskuksille on myönnetty määrärahaa alueellisten asiantuntijaverkostojen tukemiseen.
Vesienhallinta maa- ja metsätaloudessa
Metsistä ja pelloilta vesistöihin karkaavat ylimääräiset ravinteet aiheuttavat vesistöissä rehevöitymistä. Vesienhallinnalla tarkoitetaan keinoja, joilla hallitaan veden määrää, laatua ja kulkua valuma-alueilla. Valuma-alue on alue, jolta vesi valuu vesistöön.
Ilmastonmuutoksesta aiheutuvat lisääntyvät sateet ja leudot talvet lisäävät ravinnekuormitusta vesiin. Maa- ja metsätalouden entistä paremman vesienhallinnan avulla voidaan tehostaa vesiensuojelua ja sopeutua paremmin ilmastomuutokseen. Luonnonmukaisen vesirakentamisen toimet edistävät myös luonnon monimuotoisuutta.
Tutkimus kaksitasouomista
Suomen ympäristökeskuksen hanke selvittää maa- ja metsätalouden aiheuttaman kuormituksen vähentämistä kaksitasouomien avulla. Hanke on osa Menetelmiä maa- ja metsätalouden kestävään vesienhallintaan (Valumavesi) -hankekokonaisuutta.
Avustuksia hankkeille ja rahoitusta piloteille
Maa- ja metsätalouden kestävän vesienhallinnan avustuksilla on vauhditettu paikallisia kokeiluja ja alueellisia yhteistyöhankkeita, jotka tukevat peltojen ja metsien kestävää vesitaloutta, edistävät vesienhallintaa valuma-aluetasolla sekä vähentävät kuormitusta vesistöön.
Ohjelma rahoittaa myös neljää valuma-aluepilottia vesiensuojelulle tärkeissä maa- ja metsätalouskohteissa vuosina 2023–2024.
Pilotit:
- Valuma-aluetason vesienhallinnalla kuivuusriskien hallintaa. Kohdealue on Aurajoen vesistön Paattistenjoki. Hankkeen verkkosivu
- Espoon Pitkäjärven valuma-alueen vesienhallintasuunnitelma ja yhteistyön kehittäminen maa- ja metsätalouden sekä kaupunkien valumavesien hallinnassa. Hankkeen verkkosivu
- Kyyveden valuma-aluetalkkari. Hankkeen verkkosivu
- Kovesjoen vesistöalueella turvemaavalta. Hankkeessa kehitetään keinoja päästä suunnittelutyöstä konkreettisiin vesienhallinnan toimiin yhteistyössä maanomistajien kanssa. Hankkeen toteuttaa KVVY Tutkimus Oy yhteistyössä Pirkanmaan ELY-keskuksen kanssa.
Kaupunkivedet ja haitalliset aineet
Vesiensuojelun tehostamisohjelman tavoitteena on
- tehostaa vesistökuormituksen vähentämistä kaupunkien hulevesien hallinnalla ja käsittelyllä,
- vähentää haitallisten aineiden päästöjä tehostamalla jätevesien käsittelyä ja käyttämällä hulevesien pidättämiseen ja imeyttämiseen luontopohjaisia menetelmiä, kuten kosteikkoja ja virkistysalueita, sekä
- jakaa tietoa haitallisten aineiden, myös muovien, esiintymisestä ja vaikutuksista vesiympäristössä.
Ohjelma on myöntänyt avustuksia hankkeille, joissa on pyritty parantamaan viemäröityjen yhdyskuntajätevesien käsittelyä, selvittämään haitallisten aineiden esiintymistä, vähentämään haitallisia aineita hulevesistä, vähentämään viemäriylivuotoja ja niiden vaikutuksia sekä vähentämään haitallisten aineiden päästöjä alueiden käytön, kaavoituksen ja vesihuollon sekä kunnan muiden vesiensuojeluun vaikuttavien toimialojen yhteistyön avulla..
Kaupunkivedet ja haitalliset aineet -teemasta vastaa Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus).
Itämeren ja sisävesien tilan selvitykset ja tutkimus
Vuonna 2022 päättynyt hanke tuotti uutta tietoa, joka avulla voidaan arvioida paremmin vesien-ja merenhoidon toimien vaikuttavuutta Saaristomeren alueella. Hanke tuotti tietoa maalta peräisin olevan fosforikuormituksen laadusta, kulkeutumisesta ja varastoitumisesta sekä selvitti kuormituksen ekosysteemivaikutuksia Saaristomeren eri osissa.
Hylkyjen saneeraus
Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) arvion mukaan Suomen aluevesillä ja talousvyöhykkeellä on yli tuhat vanhaa hylkyä, jotka ovat käyttäneet polttoaineenaan öljyä tai joissa on ollut lastina öljyä tai muita vaarallisia aineita. Näistä arviolta parisen kymmentä on korkean riskin hylkyjä eli ne ovat ruostumassa puhki tai sijaitsevat lähellä tärkeitä tai herkkiä luontokohteita.
Vuosina 2019-2022 on saneerattu neljä riskihylkyä ja viidennen saneerausta valmistellaan.
Hankkeen vastuuorganisaatio on SYKE, ja Merivoimat ja Rajavartiolaitos osallistuvat hankkeen toteutukseen.
Lisätietoja
Antton Keto, ohjelmapäällikkö
ympäristöministeriö, Luontoympäristöosasto, Vesien- ja mertensuojelu Puhelin:0295250148 [email protected]
Jenni Jäänheimo, erityisasiantuntija
ympäristöministeriö, Luontoympäristöosasto, Vesien- ja mertensuojelu Puhelin:0295250349 [email protected]
Sini Olin, erityisasiantuntija
ympäristöministeriö, Luontoympäristöosasto, Vesien- ja mertensuojelu Puhelin:0295250248 [email protected]