Miksi tarvitaan uusi alusta ja tietojärjestelmä? 

Asukkaiden muuttuvat tarpeet, kehittyvä yrittäjyys ja uudistuva hallinto edellyttävät uusia palveluja ja helposti saavutettavaa tietoa. Uusi järjestelmä tarvitaan, jotta yhteiskunnan toimivuuden kannalta tärkeä rakennettuun ympäristöön liittyvä tieto saadaan ajantasaisena ja luotettavasti käyttöön.  

Rakennettuun ympäristöön, kuten rakennuksiin ja muuhun infraan, liittyy runsaasti tietoa, jota omistajat, yrityselämä ja päätöksenteko tarvitsevat. Näitä ovat muun muassa erilaiset rakennus-, kaava- ja tilatiedot sekä tieto kulutuksesta. Nykyisin tiedot hajautuvat useisiin eri järjestelmiin, ja ne on tallennettu eri muodoissa. Tietojen käyttö on hankalaa, sillä tiedot ja järjestelmät eivät toimi yhteen. Tiedoissa on myös puutteita tai ne eivät ole ajan tasalla.  

Ongelmaan tartutaan nyt ja rakennetun ympäristön keskeisimmät tiedot kootaan saataville yhteiseen alustaan. Tiedot luodaan yhden kerran, sovitussa muodossa ja ne ovat kaikkien tarvitsevien saatavilla yhdestä paikasta. Samalla luodaan alustan taustalle uudistetut valtakunnalliset tietojärjestelmät rakennus- ja kaavatiedolle. Muutoksen poliittinen tahtotila on kirjattu hallitusohjelmaan. 

Uudistus parantaa tiedon saatavuutta, käytettävyyttä ja laatua. Se luo uusia mahdollisuuksia käyttää tietoa niin julkishallinnossa kuin yritystoiminnassa ja helpottaa jokaisen kiinnostuneen tiedonsaantia omasta ympäristöstään.  

Mikä on alustan ja tietojärjestelmän tekninen toteutus?  

Pääkehittäjähankinta on käynnistynyt syyskuussa, mutta teknistä toteutustapaa ei ole vielä päätetty. Tekninen toteutustapa määrittyy alustan pääkehittäjän ja sidosryhmäyhteistyön perusteella. Aluksi selvitetään lainsäädännön muutostarpeita sekä varmistetaan, että rakennetun ympäristön tiedonrakenteet ovat kunnossa. Teknistä toteutusta varten tunnistetaan keskeisimmät käyttötapaukset ja saavutettavat asiakashyödyt. Käyttötapauksia tarkastellaan palvelumuotoilun keinoin ja arvioidaan hyötyjä niin asiakkaiden kuin kustannusten näkökulmasta.  

On mahdollista, että tavoitteisiin voidaan päästä myös olemassa oleviin tietojärjestelmiin perustuvalla teknisesti hajautetulla, mutta yhteen sopivalla ratkaisulla. 

Kuka vastaa järjestelmän toteuttamisesta ja ylläpidosta? 

Toteuttamisesta vastaa ympäristöministeriö, joka on käynnistänyt nelivuotisen hankkeen (Ryhti), jossa sovitetaan yhteen rakennetun ympäristön tietoja ja uudistetaan niitä koskevaa lainsäädäntöä. Hankkeessa määritellään ja tehdään tietojärjestelmän ensimmäisen version tekninen toteutus. Työ tehdään yhdessä sidosryhmien kanssa ja se tukeutuu aikaisempaan työhön. Pohjana toimii mm. KIRA-digissä sekä Maankäyttöpäätökset ja Tulevaisuuden maankäyttöpäätökset -hankkeissa tehty työ. 

Kehitys tehdään ympäristöministeriön hallinnonalalla, ja tietojärjestelmästä vastaa Suomen ympäristökeskus SYKE. Tiedon luonteesta johtuen ylläpitäjä on julkisen hallinnon toimija.  

Mitä tietoa uuteen järjestelmään tulee?  

Ryhti-hankkeessa kehitetään alusta, joka tuo yhteen nykyiset ja kehitettävät rakennetun ympäristön tietoa sisältävät järjestelmät. Kehitettävä alusta tulee sisältämään hallitun pääsyn maankäyttöä ja rakentamista koskeviin tietoihin, joita erityisesti viranomaiset tarvitsevat päätöksenteon, eri prosessien, suunnitelmien ja selvitysten tueksi.  

Tällaista tietoa ovat esimerkiksi rakennusluvat ja kaavatiedot. Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä tulee olemaan myös rakennustiedon kotipesä. Rakennusten elinkaaren aikana syntyvä tieto suunnittelusta rakentamiseen, käyttöön ja huoltoon sekä lopulta purkamiseen tallentuu arvokkaaksi korjaushistoriaksi. Kaavatiedoille kehitetään alustan osaksi uusi valtakunnallinen suunnitelmatietojärjestelmä.  

Hankkeen lopullinen laajuus selviää vuoden 2021 alkupuoliskolla pääkehittäjän päästyä työhönsä. Tavoitteena on mahdollisimman laaja laadukas toteutus. 

Ketkä tietojärjestelmää käyttävät? 

Tieto tallentuu uusiin järjestelmiin erityisesti kuntien kaavoituksessa ja rakennuslupia käsiteltäessä. Jatkossa manuaalinen tiedonkäsittely tulee vähenemään.  

Alustan kautta eri toimijat saavat tarpeelliset maankäytön ja rakentamisen tiedot ajantasaisina ja luotettavasti, esimerkiksi: 

  • Päättäjät saavat tarkempaa tietoa arviointiin ja ennakointiin, joka ohjaa alueiden ja kiinteistöjen käyttöä.  
  • Kunta saa tiedot, joiden avulla voidaan esimerkiksi arvioida lähitulevaisuuden korjaustarpeita kunnan kiinteistöissä. 
  • Rakennuksen omistaja saa kohteensa ydintiedot (mm. rakennusoikeus ja lähiympäristön kaavoitus) ja voi pitää yllä esimerkiksi rakennuksen kunnostuksiin liittyvää korjaustietoa.  
  • Pelastuslaitos saa tiedot kohteen erityispiirteistä, kuten suojelupäätöksistä.  
  • Verottaja saa ajantasaiset tiedot esim. kiinteistöverotukseen. 
  • Yritykset saavat tietoja palveluiden kehittämiseen.  

Miten tiedon parempi saatavuus auttaa ilmastotyössä? 

Ryhti-hanke tukee Suomen muuttumista hiilineutraaliksi yhteiskunnaksi vuoteen 2035 mennessä. Yhdyskuntia ja rakennuksia koskevan tiedon yhteentoimivuuden, laadun, saatavuuden ja kattavuuden ansiosta ilmastovaikutuksia voidaan arvioida tarkemmin. Koko suunnittelun ja rakentamisen elinkaari saadaan paremmin haltuun. Hankkeen tavoitteena on saattaa tieto muotoon, joka mahdollistaa ilmastojalanjäljen ja -kädenjäljen seurannan. Ryhti-hankkeen yhteydessä kehitetään mm. valtakunnallinen rakennusmateriaalien päästötietokanta (SYKE rakDB -hanke). Kun tietoa rakennuksen osista on saatavilla jo ennen sen muuttamista tai purkamista, saadaan rakennusmateriaaleja kierrätettyä entistä tehokkaammin uudelleen käyttöön. 

Korvaako uusi järjestelmä olemassa olevia tietojärjestelmiä?

Tavoitteena on, että valtion toimijat pyytävät tietoa vain kerran. Uusi tietojärjestelmä täydentää valtion tiedonhallintakokonaisuutta, joka koostuu mm. kiinteistö-, väestö- ja yritystietojärjestelmästä. Järjestelmä suunnitellaan siten, että se toimii yhteen muiden järjestelmien kanssa, ja ne voivat hakea tietoa toisistaan. Kunnat saattavat maankäytön ja rakennusten tiedon määritellyssä standardisoidussa muodossa joko suoraan valtakunnalliseen järjestelmään tai siten, että yksi valtiotoimija hakee kunnan tiedot yhteentoimivasta rajapinnasta.  

Maankäytön ja rakennusten niin sanotut ydintiedot (esimerkiksi käyttötarkoitus, rakennusoikeus) olisivat jatkossa tarjolla vain tässä uudessa järjestelmässä, josta muut valtion tietojärjestelmät tai muut tietoa tarvitsevat organisaatiot ne hakisivat. Uusi tietojärjestelmä puolestaan käyttää esimerkiksi muissa järjestelmissä olevia kiinteistö-, huoneisto-, omistaja-, väylä- ja infratietoja.  
 
Tavoitteena on keventää ja selkeyttää tiedonhallintaa kaikille osapuolille. Tiedot luodaan vain yhden kerran, sovitussa muodossa yhteiseen tietovarantoon, jossa ne ovat ajantasaisina ja luotettavasti kaikkien järjestelmien saatavilla. Näin helpotetaan tiedon käyttäjien työtä. 

Mitä hyötyä on rakennetun ympäristön digitalisaatiosta? 

  • Ryhti-hankkeen valmistelema tietojärjestelmä on iso askel kohti digitaalista rakennettua ympäristöä. Yhdenmukaisesti saatavilla oleva tieto tuo paljon mahdollisuuksia, kuten:  
  • Yhdyskuntasuunnittelun ja rakentamisen hiilijalanjälkeä voidaan arvioida ja seurata tarkemmin. Rakennusten ominaisuuksista kertovan tiedon avulla voi laskea koko elinkaaren aikaisen hiilijalanjäljen ja hiilikädenjäljen.  
  • Rakennustuotteiden ja -jätteiden kiertotalousmarkkina kehittyy. Purettavasta rakennuksesta saatavien uudelleen hyödynnettävien materiaalien määrä tiedetään jo ennalta.   
  • Kokonaiskuva suunnittelusta ja rakentamisesta vahvistuu, kun yhdessä palvelussa on nähtävillä, mitä on suunniteltu ja toteutettu tai se mikä on sallittua. (Esim. ovatko toimivan päiväkodin tilojen luvat kunnossa? Mistä löytyy vapaa tontti?) 
  • Viranomaisprosessit tehostuvat – automaattinen ja standardeihin perustuva tiedonsiirto vähentää tiedon siirtämistä ja muuntamista käsin. 
  • Osallistumismahdollisuudet paranevat. Asukas voi saada sähköisen ilmoituksen, kun omassa ympäristössä alkaa tapahtua.  
  • Rakennusten systemaattinen käyttö ja huolto tehostuvat ajantasaisen tiedon avulla. Korjaushistoria tarjoaa omistajalle, ostajalle tai luotottajalle paremman käsityksen kohteen laadusta ja arvosta. 
  • Yritykset voivat rakentaa entistä parempia ajantasaiseen tietoon perustuvia palveluita. Rakennetun ympäristön tieto kirittää alan alustataloutta. 

Tuleeko toimijoille uusia velvoitteita? 

Uusia velvoitteita tulee jonkin verran, erityisesti kunnille, mutta samanaikaisesti nykyiset moninkertaiset tiedoksiantovelvoitteet poistuvat. Tavoitteena on tehdä tiedonhallinta mahdollisimman helpoksi ja sujuvaksi, kun nykyisiä tiedon tuottamisen, säilyttämisen ja käyttämisen toimintatapoja kevennetään ja yhdenmukaistetaan. 
 
Uudistuksen edellyttämää säädöspohjaa valmistellaan osana maankäyttö- ja rakennuslain uudistusta. MRL-uudistuksen rinnalla toimii lainsäädäntöryhmä, joka valmistelee tarvittavat tietojärjestelmää koskevat lait. Uusia velvoitteita tullaan säätämään esimerkiksi tietojen päivittämisestä ja luovuttamisesta sekä rakennuksen elinkaaren aikaisten tietojen tallentamisesta. Lisäksi nykyisiä säädöksiä päivitetään vastaamaan uutta järjestelmää. 

Miten varmistetaan järjestelmän tietosuoja ja -turva? 

Digitaalinen turvallisuus, sisältäen tietoturvan, tietosuojan, kyberturvan, riskienhallinnan, toiminnan jatkuvuuden ja varautumisen, on kaiken tekemisen ytimessä: Digitaalisen turvallisuuden osa-alueet otetaan huomioon niin suunnittelussa kuin teknisessä toteutuksessa.  

Vaikka tietojärjestelmä tulee sisältämään lähtökohtaisesti avointa ja julkista tietoa, on myös tarpeen rajata joidenkin tietojen käyttöoikeuksia vain tarpeelliseen käyttötarkoitukseen.  

Mikä on hankkeen aikataulu? 

Hanke ajoittuu vuosille 2020-2023.  

Toteutuksen keskeiset vaiheet ovat:  

  • Määritykset ja testaus 2020-2021
  • Pilotointi 2022
  • Käyttöönotto 2023
  • Jatkokehitys 2024 >

Miten voin osallistua? 

Hanke on käynnistynyt vuodenvaihteessa 2020. Työn aikana järjestetään useita sidosryhmätilaisuuksia ja kyselyitä. Hankkeen aikana päätetään, missä muodossa rakennetun ympäristön tietoa tullaan keräämään, ja uudistetaan muutoksen vaatima lainsäädäntö. 

Työ tehdään yhdessä sidosryhmien kanssa niin julkiselta kuin yksityiseltä puolelta. Mukana ovat esim. kunnat, kiinteistö- ja rakennusalan toimijat, kansalaisjärjestöt, tietojärjestelmätoimittajat, aluehallinto sekä keskeiset ministeriöt ja virastot. 
 
Hankkeen etenemistä voi seurata verkkosivuilla. Sidosryhmät voivat ilmoittautua hankkeen postituslistalle, jolla kerromme ajankohtaisista tapahtumista ja kyselyistä. Jos ilmoitit yhteystietosi 4.5. järjestetyn infon palautekyselyssä, olet jakelussa. Sosiaalisen median keskusteluiden tunnisteena käytämme #RYHTI. Tulemme lanseeraamaan uusia viestintäkanavia ja niitä kehitetään yleisön toiveiden perusteella. 

Ympäristöministeriö on perustanut myös yhteentoimivuuden yhteistyöryhmän, jonka tavoitteena on yhdenmukaistaa uuden tietojärjestelmän kannalta keskeiset rakennetun ympäristön tiedonrakenteet (esim. kaavoihin ja rakennuslupiin liittyvät).  

Miten kuntia tuetaan muutoksessa?  

Kunnat ovat keskeisessä asemassa uudistuksessa, sillä ne tulevat tuottamaan ja käyttämään uuden tietojärjestelmän tietoja. Uudistus tehdään tiiviissä yhteistyössä kuntien kanssa ja erilaisten kuntien tarpeita kuunnellen. Monilla kunnilla on kehittyneitä käytäntöjä ja järjestelmiä, joiden oppeja halutaan hyödyntää Ryhti-hankkeessa.  

Toisaalta tiedostetaan, että kuntien resurssit uudistusten tekemiseen ovat rajalliset. Hankkeen aikana kuntia tullaan tukemaan toimintatapojen muutoksessa tarjoamalla koulutuksia, ohjeita ja testauksia, jotta kunnat pystyvät liittymään osaksi uutta tietojärjestelmää. Nykyisien tietojen (kaavat, rakennukset) saattamiseksi tietojärjestelmään tullaan tarjoamaan mahdollisuuksien mukaan myös taloudellista tukea, jonka laajuus ja lähde selviävät myöhemmin.   

Miten kunnissa tulisi valmistautua uuteen järjestelmään? 

Kuntien kannattaa aluksi kartoittaa millainen on maankäyttöön ja rakentamiseen liittyvän tiedon hallinnan nykytilanne: missä järjestelmissä tiedot sijaitsevat, missä muodossa ja miten tietoja nykyisin tallennetaan ja käytetään.  
 
Kunnissa ja maakunnissa on hyvä tiedostaa, että jatkossa maakunta-, yleis- ja asemakaavan, rakennusluvituksen tiedot tulee saattaa uuteen tietojärjestelmään kansallisesti määriteltävässä koneluettavassa muodossa.   

Tavoitteena on, että halutessaan kunnat voivat hallita rakennus- ja kaavatietojaan uudessa tietojärjestelmässä.  

Kunnat ovat tervetulleita osallistumaan uuden järjestelmän tekemiseen tai seuraamaan työtä.    

Sanasto 

Tietojärjestelmä = Ryhti-hankkeen luomalla rakennetun ympäristön tietojärjestelmällä tarkoitetaan tiedonhallintalain määrittelemää yhteistä tietovarantoa eli useiden toimijoiden käyttöön suunniteltua ja ylläpidettyä tietovarantoa, jonka tiedot ovat luovutettavissa ja hyödynnettävissä eri tarkoituksiin. 

Alusta = Rakennetun ympäristön eri tietojärjestelmien yhteentoimivuuden ja tekniset toteutukset sisältävä kokonaisuus. Edistää rakennetun ympäristön alustatalouden kehittymistä.  

Suunnitelmatietojärjestelmä = valtakunnallinen yhteinen tietovaranto, jossa sijaitsevat voimassa olevat kaavatiedot sekä tieto eri kaavaprosesseista.  

Rakennustietojärjestelmä = valtakunnallinen yhteinen tietovaranto, jossa sijaitsevat rakennusten ydintiedot.  

Rekisteri/RYTJ: Poistamme tietojärjestelmistä päällekkäisen tiedon rakennuksista ja maankäyttöpäätöksistä kokoamalla sen uuteen rakennetun ympäristön tietojärjestelmään (RYTJ). Tiedot tulevat laadukkaina alkuperäislähteistä eli kunnilta ja kiinteistön omistajilta. 

Alusta: Osa tiedoista säilyy edelleen muissa tietojärjestelmissä. Alusta varmistaa, että alkuperäislähteistä tuleva tieto välittyy oikeisiin päävastuullisiin tietojärjestelmiin. Alustan kautta eri tietojärjestelmien tiedot ovat käytettävissä niin viranomaisprosesseihin kuin liiketoiminnan kehittämiseen.