Kysymyksiä ja vastauksia Ryhti-hankkeesta

Rakennettu ympäristö synnyttää jatkuvasti arvokasta tietoa, jonka avulla voimme vaikuttaa siihen, kuinka toimiva, terveellinen ja ilmastoviisas elinympäristömme on. Rakennettuun ympäristöön liittyy koko yhteiskunnan kannalta tärkeää tietoa, jota omistajat, asukkaat, käyttäjät, yrityselämä ja päätöksentekijät tarvitsevat.

Tällä hetkellä rakennettua ympäristöä koskeva laaja ja tärkeä tieto on hankalasti käytettävissä eri järjestelmissä ja valtakunnallisesti epäyhtenäistä. Tiedon liikkuminen organisaatioiden välillä on hankalaa, sillä tiedot ja järjestelmät eivät toimi yhteen. Tiedoissa on myös puutteita tai ne eivät ole ajan tasalla.

Vaatimukset tiedolle ovat yhteiskunnassa muuttuneet: Tiedon tulee olla aiempaa ajantasaisempaa, yhdenmukaista ja kaikkien sitä tarvitsevien käytettävissä turvallisesti. Luotettavan tiedon saatavuus lisää kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia ja demokratiaa. Tiedon pohjalle voivat niin yksityinen kuin julkinen sektori kehittää uusia palveluita. Ajantasainen tieto pelastaa ihmishenkiä, kun turvallisuusviranomaisten tai pelastustoimen kyky toimia oikein kohteissa paranee nykyisestä.

Uusi yhdenmukaisempi tapa hallita, käyttää ja hyödyntää rakennetun ympäristön tietoa on välttämätön, jotta alan digitaisaatio voi edetä.

Digitaalinen muutos on käynnissä monilla yhteiskunnan sektoreilla. Ympäristöministeriö tekee yhteistyötä niin julkisen alan tahojen kuin yksityisen sektorin kanssa. Tavoitteena on kerätä opit jo tehdystä hyvästä työstä ja varmistaa, että eri tahojen tarpeet tulevat huomioiduksi.

Työssä kiertyvät yhteen

• yhteentoimiva tieto
• tekninen valmius ja järjestelmät
• lainsäädäntö
• tahtotila ja yhteinen suunta muutokselle.

Ministeriö vie osaltaan eteenpäin rakennetun ympäristön digivisiota:
​​​​​​​Suomessa on vuonna 2030 maailman parhaaseen tietoon perustuva, hyvinvointia luova ja kestävä elinympäristö.

Ympäristöministeriössä rakennetun ympäristön digimuutoksen osia ovat muun muassa

1. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) uudistus: Päätavoitteita ovat torjua ilmastonmuutosta, parantaa rakentamisen laatua ja edistää digitalisaatiota.
2. Yhteentoimivuustyö: Luo yhteisesti sovitun muodon tiedolle ja sanastot
3. Ryhti-hanke (yhdessä SYKE:n kanssa): Luo rakennetun ympäristön tietojärjestelmän ja sen vaatiman lainsäädännön. Tukee ja vauhdittaa muutosta kunnissa.
4. Nykyisen rakennustiedon perusparannus ja kaavatiedon digitalisointi.

Tietyt yhteiskunnan toiminnot edellyttävät määrämuotoista tietoa esimerkiksi rakennuksista. Verotus, kiinteistönmuodostus, tilastointi, hätäkeskus, poliisi, pelastustoimi ja moni muu viranomainen hyödyntää tietoja. Toiminta ei voi perustua siihen, että jokainen kunta ja jokainen toimija tapauskohtaisesti määrittelisi, mitä tietoa ja missä muodossa kenellekin luovutetaan.

Yhteiskunnan toiminta edellyttää tiettyjen tietojen keräämistä ja jakamista valtakunnallisesti. Tarvitaan tietynasteista velvoittavuutta, jotta saadaan valtakunnallisesti yhtenäinen ja kattava aineisto käytettäväksi eri osapuolille.

Nykyvaatimukset täyttävä ajantasainen tieto on digitalisaation kivijalka. Digitalisaation tavoitteena ei ole vain saavuttaa kustannussäästöjä, vaan tarjota parempia palveluja käyttäjille. Tiedon arvo nousee, kun se on saatavilla yhteensopivassa muodossa yhdestä paikasta. Samoin paranevat luotettavuus ja digitaalinen turvallisuus.

Valtakunnallinen investointi maksaa itsensä takaisin, kun tieto on paremmin saatavissa, tiedon laatu paranee ja tiedonhallinta kevenee.

Rakennusten omistajat ja käyttäjät sekä asukkaat

• Demokratia vahvistuu: Kuntalaiset saavat entistä helpommin tietoa kaavoituksesta ja osallistuminen helpottuu.
• Rakennusten huoltoa, korjauksia ja lisärakentamista on helpompaa suunnitella ajantasaisen tiedon avulla.
• Tiedämme nykyistä tarkemmin, miten rakennus on toteutettu. Omistaja, ostaja tai rahoittaja saavat paremman käsityksen rakennuksesta ja sen arvosta.
• Tarjolla olevat palvelut (esimerkiksi vakuutukset, kiinteistöverotus, kiinteistönkauppa) perustuvat ajantasaiseen ja luotettavaan tietoon.

Yritykset

• Yritykset voivat rakentaa entistä parempia, ajantasaiseen tietoon perustuvia ja kilpailukykyisiä palveluita.
• Yritys voi hakea koko valtakunnan tiedot samasta paikasta pohtiessaan esimerkiksi, mihin sijoittaa omaa liiketoimintaa.

Kunnat

• Rakennetun ympäristön valtakunnalliset tiedonhallinnan prosessit, vastuut ja roolit selkeytyvät.
• Tiedon liikkuminen valtion ja kuntien välillä sujuvoituu. Rakennetun ympäristön tietoa hallitaan yhdessä kansallisessa järjestelmässä. Kunta tuo kaavoitukseen ja rakentamiseen liittyvät tiedot valtion viranomaisten saataville vain kerran, mikä vapauttaa resursseja muuhun työhön.
• Kunnat saavat alueidenkäyttöä koskevia valtion päätöksiä nykyistä helpommin käyttöönsä (esimerkiksi Natura-alueet).
• Maakuntien ja kuntien välinen tiedonvaihto kevenee, ja tarvitaan vähemmän tiedon muuntamisia käsin esimerkiksi seudulliseen suunnitteluun tai MAL-seurantaan.
• Kunnan INSPIRE-velvoitteet voidaan toteuttaa keskitetysti ja helpommin.
• Yhteentoimiva tieto ja yhteneväiset käytännöt helpottavat kunnan järjestelmähankintoja, kun räätälöintejä tarvitaan vähemmän.
• Digitaaliseen turvallisuuteen ja tietosuojaan voidaan osoittaa keskitetyssä järjestelmässä enemmän resursseja kuin hajautetussa järjestelmässä.
• Alueidenkäytön seurannasta voidaan siirtyä tilannekuviin, ennakointiin ja strategiseen suunnitteluun.
• Pelastuslaitos saa helposti tiedot kohteesta.  

Valtionhallinto

• Viranomaisten yhteistyö paranee: Ajantasainen tieto liikkuu sujuvammin organisaatioiden välillä, eikä tietoa tarvitse toimittaa useaan paikkaan.
• Kokonaiskuva vahvistuu, kun tiedot ovat saatavissa kuntarajat ylittävästi ja koneluettavassa muodossa yhdestä paikasta.
• Ajantasaista ja luotettavaa tietoa voi hyödyntää päätöksenteossa ja niistä voi tehdä tarkempia tilastoja, ennusteita ja mallinnuksia. Nykyisistä, resursseja vievistä erillisistä työkaluista voidaan luopua (esim. asemakaavan seurantalomake).
• Viranomaisprosessit tehostuvat ja käsityö vähenee, kun tieto perustuu yhteisiin standardeihin ja tiedonsiirto automatisoituu.
• Ajantasaiset tiedot liikkuvat kahteen suuntaan valtion viranomaisten ja kuntien välillä.
• Verottaja saa ajantasaiset tiedot esimerkiksi kiinteistöverotukseen.

Ympäristö ja ilmasto

• Yhdyskuntasuunnittelun ja rakentamisen hiilijalanjälkeä voidaan arvioida ja seurata tarkemmin. Rakennusten ominaisuuksista kertovan tiedon avulla voi laskea koko elinkaaren aikaisen hiilijalanjäljen ja hiilikädenjäljen.
• Uudistuksen yhteydessä kehitetään muun muassa valtakunnallista rakennusmateriaalien päästötietokantaa (SYKE rakDB -hanke).
• Rakennustuotteiden ja -jätteiden kiertotalousmarkkina kehittyy. Purettavasta rakennuksesta saatavien uudelleen hyödynnettävät materiaalit tiedetään jo ennalta.

Eri toimijoille kohdistuvat uudet velvoitteet ja tehtävät sekä muutokset nykyisiin tehtäviin selviävät, kun tietojärjestelmä on määrittelty ja lainsäädäntö edennyt. Muutokset tulevat liittymään esimerkiksi tietojen päivittämiseen ja luovuttamiseen. 

Siirtymä digitaaliseen toimintatapaan tuo muutoksia tiedon käyttäjille ja tuottajille. Niitä tulee esimerkiksi toimintaprosesseihin, käytössä oleviin tietojärjestelmiin, tietojen hyödyntämiseen ja luovuttamiseen, asianhallintaan ja yleisesti työtehtäviin. Muutos aiheuttaa alussa kustannuksia ja vaatii uutta osaamista. Muutoksen helpottamiseksi kunnille tarjotaan tukipalveluita vuodesta 2022 lähtien. Uudistuksen tarkempia vaikutuksia arvioidaan parhaillaan ja erilaisten kuntien tarpeita selvitetään.

Osana rakennetun ympäristön tietojärjestelmän määrittelyä on tarkasteltu yhteyksiä, joita uudella järjestelmällä on olemassa oleviin tietoihin. Näitä tietoja on erityisesti kunnissa ja maakuntien liitoissa. Jatkossa tarvittavat tiedot viedään valtakunnalliseen tietovarantoon yhteisesti määritellyssä koneluettavassa muodossa. Vieminen tapahtuu joko lataamalla tai rajapinnan kautta.

Rakennetun ympäristön tietojärjestelmällä on lukuisia yhteyksiä eri sektoreiden tietoihin. Samanaikaisesti on käynnissä 50 julkisen sektorin hanketta, joilla on yhteys uuden tietojärjestelmän tietoihin. Tarkoituksena on taata tiedon sujuva liikkuvuus ja välttää päällekkäisyyksiä. Tiivistä yhteistyötä tehdään muun muassa alla listattujen järjestelmien välillä (suluissa lyhenne ja hallinnoiva ministeriö):

• Digi- ja väestötietovirasto: väestötietojärjestelmä (VTJ) (VM)
• Maanmittauslaitos: huoneistotietojärjestelmä (HTJ), kiinteistötietojärjestelmä (KTJ), osoitetietojärjestelmä (OTJ) ja Kansallinen maastotietokanta (KMTK) (MMM)
• Paikallisten rakennusvalvontojen tietojärjestelmät
• Verohallinnon kiinteistöverotus (VM)
• Kuntien ja valtion infrastruktuuriin esim. tiestöön ja verkostoihin liittyvä tieto (mm. Velho, Digiroad) (LVM) 

Rakennetun ympäristön tietojärjestelmässä tullaan huomioimaan julkisuusperiaate ja avoimen datan direktiivi. Tiedon avoimella saatavuudella on paljon hyötyjä, mutta kaikkea tietoa ei voi avoimesti jakaa saataville.

Rakennetun ympäristön tietojärjestelmässä tullaan huomioimaan, ettei julkinenkaan tieto voi aina olla avoimesti ja vapaasti saatavilla. Julkisuuden rajoja määriteltäessä on otettava huomioon etenkin yksityiselämän ja henkilötietojen suoja ja siihen sisältyvät oikeudet. Esimerkiksi rakennustieto voi olla henkilötietoa. Tiedon kaupallista hyödynnettävyyttä voi rajoittaa tekijänoikeus. Tietoon voi kohdistua myös julkisuuslain mukainen salassapitoperuste.

Kun on kyse viranomaisen tiedosta, noudatetaan julkisuusperiaatetta. Sen mukaan jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta. Viranomaisen on annettava tieto, jollei laissa ole rajoitettu sen julkisuutta. Julkisuuslain mukaan tiedon saaminen viranomaisen asiakirjasta on maksutonta, ellei asiakirjan esille hakeminen aiheuttaa erityisiä kustannuksia.

Rakennetun ympäristön tiedoissa on tunnistettava yhteiskunnan kannalta tarpeelliset ja merkittävät tiedot, joiden tulee olla saatavilla valtakunnallisesti. Jos on kyse tiedoista, jotka eivät ole merkittäviä ja tarpeellisia yhteiskunnalle, valtio ei lähtökohtaisesti kerää tietoja. Näiden tietojen avaamisesta päättävät kohteiden omistajat.

Nykyisin alueidenkäytön ja rakentamisen tiedot ovat melko vapaasti saatavissa. Digitaalisessa ympäristössä tietojen saatavuutta joudutaan rajoittamaan. Tällä varmistetaan se, ettei mm. tietojen yhdisteleminen vaaranna yksilön tai yhteiskunnan turvallisuutta.  

Digitaalinen turvallisuus, sisältäen tietoturvan, tietosuojan, kyberturvan, riskienhallinnan, toiminnan jatkuvuuden ja varautumisen, on kaiken tekemisen ytimessä. Digitaalisen turvallisuuden osa-alueet otetaan huomioon niin suunnittelussa kuin teknisessä toteutuksessa.  

Vaikka tietojärjestelmä tulee sisältämään lähtökohtaisesti avointa ja julkista tietoa, joidenkin tietojen käyttöoikeuksia on rajattava vain tarpeelliseen käyttötarkoitukseen. Siksi tietojärjestelmän määrittelyssä otetaan huomioon tietoturva, tietosuoja ja kyberturvallisuus. Tietojärjestelmän määrittelyä tuetaan erillisellä digitaalisen turvallisuuden selvityksellä, jolla varmistetaan, että määrittely tehdään digitaalisen turvallisuuden periaatteet huomioiden. Teemasta laaditaan määrittelyvaiheessa kattava tietoturva- ja tietosuojaohjeistus, jota käytetään tietojärjestelmän rakentamisen ja ylläpidon aikana.

Ryhti-hanke

Rakennettuun ympäristöön liittyvien tietojen käsittely tulee muuttumaan Suomessa. Ympäristöministeriön koordinoima Ryhti-hanke vie tätä uudistusta eteenpäin ja valmistelee sen mahdollistavaa tietojärjestelmää vuosina 2020–2023. 

Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä (RYTJ)

Ryhti-hankkeessa syntyvä yhteinen tietovaranto, joka koostuu alueidenkäytön suunnitelmatietovarannosta ja rakennustietovarannosta sekä tietoalustasta. RYTJ tarjoaa hallitun pääsyn maankäyttöä ja rakentamista koskeviin tietoihin. Uusi tietojärjestelmä tarjoaa kokonaiskuvan rakennettuun ympäristöön liittyvästä tiedosta ja helpottaa tiedon käyttöä.  
Ensivaiheessa RYTJ:n tiedot tulevat olemaan sellaisia, joita julkishallinto käyttää lakisääteisessä toiminnassaan. Uudistuva maankäyttö- ja rakennuslaki määrittelee tiedot, jotka jatkossa on saatava digitaalisessa muodossa. Katso täältä tämän hetken valmistelun mukaiset tiedot.  

Tietovaranto

Yhteisellä tietovarannolla tarkoitetaan useiden toimijoiden käyttöön suunniteltua ja ylläpidettyä tietovarantoa, jonka tiedot ovat luovutettavissa ja hyödynnettävissä eri tarkoituksiin. Yhteisen tietovarannon tiedot kerätään vain kerran ja päivitetään tiedon muuttuessa. Yhteisen tietovarannon tiedot ovat tietopalvelujen ja muiden tietoja hyödyntävien palvelujen käytettävissä.

Tietojärjestelmä

Tietoja käsitellään pääsääntöisesti tietojärjestelmien avulla. Tietojärjestelmällä tarkoitetaan tietojenkäsittelylaitteista, ohjelmistoista ja muusta tietojenkäsittelystä koostuvaa kokonaisuutta.

Yhteentoimivuus

Yhteentoimivuudella tarkoitetaan sitä, että eri tahot ymmärtävät yhteiset käsitteet samalla tavalla, eikä informaation merkitys muutu, kun tietoa siirretään eri tietojärjestelmien välillä. 

Tietoalusta

Tietoalusta varmistaa, että alkuperäislähteistä tuleva tieto välittyy oikeisiin päävastuullisiin tietojärjestelmiin. Rakennetun ympäristön tietojärjestelmässä eri järjestelmien tuottamat tiedot ovat tietoalustan kautta eri tahojen käytettävissä. Osa tiedoista säilyy edelleen muissa tietojärjestelmissä. Tietoalusta määrittyy tarkemmin hankkeen edetessä mm. RYTJ:n määrittelytyössä vuoden 2021 aikana.

Suunnitelmatietovaranto

Valtakunnallinen yhteinen tietovaranto, jossa sijaitsevat maankäytön suunnitelmat, kuten kaavat ja tiedon kaavan laatimisen vaiheista.

Rakennustietovaranto

Valtakunnallinen yhteinen tietovaranto, jossa sijaitsevat rakennusten ydintiedot