Kysymyksiä ja vastauksia rakennetun ympäristön digitalisaatiosta

Rakennettu ympäristö on avainasemassa siinä, saavuttaako Suomi hiilineutraaliuden vuonna 2035. Rakentaminen ja rakennukset aiheuttavat 1/3 Suomen kasvihuonepäästöistä. Rakentamisessa kuluu myös suuret määrät luonnonvaroja ja energiaa, ja syntyy paljon jätettä.

Tarkempi tieto rakennusten ja alueidenkäytön vaikutuksista auttaa hillitsemään niiden taakkaa luonnolle ja ilmastopäästöjä. Valtakunnallisen tiedon avulla voidaan seurata suunnitelmien vaikutuksia ja siten tehdä mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittavia päätöksiä. Rakennusten päästötiedot eli ilmastoselvityksen tiedot julkaistaan rakennetun ympäristön tietojärjestelmässä rakennusluvituksen yhteydessä. Rakennetun ympäristön tietojärjestelmän rinnalla on kehitetty rakennetun ympäristön päästötietokantaa, josta selviävät Suomessa yleisimmin käytettyjen rakennusmateriaalien keskimääräiset päästötiedot. Toinen kehittyvä apu on rakennusten päästöseurantajärjestelmä, joka pyrkii hyödyntämään ilmastoselvityksiä ja muita tietosisältöjä rakennetun ympäristön päästöseurannannassa.

Rakennetun ympäristön tietojärjestelmään tuodaan tiedot rakennuksessa käytetyistä materiaaleista. Tällöin korjattavasta tai purettavasta rakennuksesta tiedetään jo ennalta, minkälaisia materiaaleja sieltä saadaan uudelleen hyödynnettäväksi. Tieto on oleellinen rakennusmateriaalien ja -jätteiden kiertotalousmarkkinan kehittämiseksi. Kehittämisessä huomioidaan myös yhteydet jäterekisterin (SIIRTO) tietoihin.

Kehitettävä järjestelmä tarjoaa hallitun pääsyn alueidenkäyttöä ja rakentamista koskeviin tietoihin. Ensivaiheessa tiedot tulevat olemaan sellaisia, joita julkishallinto käyttää lakisääteisessä toiminnassaan.

• Tietojärjestelmään tuleviin tietoihin voi tutustua täällä.
• Video: Mikä muuttuu? Mitä tietoja käsitellään rakennetun ympäristön tietojärjestelmässä?

Rakennetun ympäristön tietojärjestelmän tekeminen sisältyy hallitusohjelmaan. Järjestelmää tekevän Ryhti-hankkeen budjetti on 19,6 miljoonaa euroa vuosina 2020–2024. 

Muutos aiheuttaa alussa kustannuksia ja vaatii uutta osaamista, minkä vuoksi kunnille tarjotaan tukipalveluita ja avustuksia muun muassa henkilöstön kouluttautumiseen. 

Hallitusohjelmassa on linjattu, että kunnille aiheutuvat tosiasialliset ja kertaluontoiset kustannukset korvataan. Tosiasiallisten kustannusten korvaamisessa otetaan huomioon kunnille muodostuneet lisäkustannukset ja säästöt.

Kustannukset ja kustannustarpeet on arvioitu asiantuntijaselvityksissä, joiden yhteydessä on tehty kuntakyselyitä ja -haastatteluita.

• Kooste selvityksistä Hankeikkunassa. 

Kunnat ja maakuntien liitot voivat tarttua Ryhti-hankkeen tarjoamaan muutostukeen , johon sisältyy tapahtumia, koulutuksia, oppaita ja mentorointia. Organisaatiot saavat käyttöönsä räätälöidyt toimenpideohjelmat, jotka auttavat oman tilanteen hahmottamisessa ja muutoksen toteuttamisessa. Rakennusvalvonnat voivat hakea avustusta tietomallikoulutuksiin.

Yritysten näkökulmasta muutos tuo paljon mahdollisuuksia, mutta aiheuttaa muokkaustarpeita muun muassa käytettyihin ohjelmistoihin. KIRAHub valmentaa yrityksiä siinä, mitä digimuutoksessa on syytä huomioida jo etukäteen, ja miten oma liiketoiminta taipuu uusiin tarpeisiin. 

Verrokkimaissa, kuten Tanskassa ja Alankomaissa, on jo käytössä tietojärjestelmät, joihin kunnat vievät voimassa olevat ja vireillä olevat asemakaavat. Kansallisia kaavatietomallit ovat käytössä

Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa, Alankomaissa ja Saksassa. 
Muutosta on onnistuneesti edistetty muualla, joten Suomessakaan ei ole varaa jäädä tässä kehityksessä jälkeen.

• Lue lisää kansainvälisestä kehityksestä ja tutustu Tanskan ja Alankomaiden järjestelmiin.

Digitaalinen turvallisuus, eli tietoturva, tietosuoja, kyberturva, riskienhallinta, toiminnan jatkuvuus ja varautuminen on otettu huomioon rakennetun ympäristön tietojärjestelmässä.

Tietojärjestelmän teknisen määrittelyn yhteydessä on selvitetty digitaaliseen turvallisuuteen liittyviä asioita. Valtakunnallisen tietojärjestelmän on arvioitu olevan digiturvallisempi kuin nykyinen hajautettu tilanne.

Nykytilanteeseen liittyy merkittäviä haavoittuvuuksia: tiedonhallinta hajaantuu useisiin tietojärjestelmiin, käytössä on eriäviä luokitteluita ja teknisiä ratkaisuja, jotka muodostavat merkittäviä riskejä ja kasaumavaikutuksia. Turvallisuus paranee, kun käyttöön otetaan yhtenäiset tavat luokitella tietoa. Luokittelua voidaan valtakunnallisessa järjestelmässä tarvittaessa muuttaa nopeastikin.

Tietojärjestelmää varten on laadittu kokonaisuusturvallisuuden riski- ja vaikuttavuusarviointi, selvitys digiturvallisuuteen liittyvistä poliittista linjaustarpeista sekä arvioitu rakennetun ympäristön tietojärjestelmän avoimen tiedon kasautumisvaikutuksia.

Digitaalisessa ympäristössä tietojen saatavuutta joudutaan rajoittamaan. Yhdessä kuntien ja valtion toimijoiden kanssa on tarkasteltu kriittistä infrastruktuuria koskevia tietoja sekä tehty luokittelu siitä, mitä tietoja jaetaan avoimesti, ja mitkä puolestaan rajataan vain viranomaiskäyttöön. Tällä varmistetaan se, ettei esimerkiksi tietojen yhdisteleminen vaaranna yksilön tai yhteiskunnan turvallisuutta. 

Tietomalli kertoo tiedon yhteisen rakenteen ja sisällöt, esimerkiksi asemakaavan. Tietomallipohjaisessa suunnitelmassa tieto on rakenteisessa muodossa, jota järjestelmät pystyvät lukemaan, ja myös haettavuus paranee huimasti. Tietomallipohjainen suunnitelma ei ole enää sidottu yhteen ainoaan esitystapaan. 

Kuntien järjestelmissä oleva tieto on jo suurelta osin rakenteisessa muodossa. Uutta on, että tieto tuotetaan jatkossa yhdessä sovitussa muodossa.

Tietomalleista puhuttaessa on hyvä hahmottaa, että tietomalli ei ole sama asia kuin rakennuksen tietomalli eli kolmiulotteinen BIM-malli.

• Tarkempia teknisiä tietoja järjestelmästä
• Lue lisää yhteentoimivuustyöstä

Rakennetun ympäristön tietojärjestelmällä on lukuisia yhteyksiä eri sektoreiden tietoihin. Samanaikaisesti on käynnissä 50 julkisen sektorin hanketta, joilla on yhteys uuden tietojärjestelmän tietoihin. Tarkoituksena on taata tiedon sujuva liikkuvuus ja välttää päällekkäisyyksiä.

Ympäristöministeriö on sopinut uusista toimintamalleista keskeisiä järjestelmiä ylläpitävien viranomaisten kanssa (suluissa lyhenne ja hallinnoiva ministeriö):

• Digi- ja väestötietovirasto: väestötietojärjestelmä (VTJ) (VM)
• Maanmittauslaitos: huoneistotietojärjestelmä (HTJ), kiinteistötietojärjestelmä (KTJ), osoitetietojärjestelmä (OTJ) ja Kansallinen maastotietokanta (KMTK) (MMM)
• Paikallisten rakennusvalvontojen tietojärjestelmät
• Verohallinnon kiinteistöverotus (VM)
• Kuntien ja valtion infrastruktuuriin esim. tiestöön ja verkostoihin liittyvä tieto (mm. Velho, Digiroad) (LVM) 
  ​​​​​​​
• Mitä tietoja tulee rakennetun ympäristön tietojärjestelmään ja miten tieto kulkee järjestelmien välillä

Vaihtoehtoina toteutuksessa selvitettiin kolmea eri vaihtoehtoa:

• täysin keskitetty malli, jossa kunnat luopuvat tiedon ylläpidosta omissa järjestelmissään
• hybridi eli peilattu järjestelmä, jossa rakennetun ympäristön tietojärjestelmä saa tiedon kuntien järjestelmistä automaattisesti rajapintojen avulla
• hajautettu malli, jossa jokaisella kunnalla on oma järjestelmä, josta jokainen toimija hakee erikseen tietoa. 

Vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia käsiteltiin hankkeen strategisen ohjausryhmän kokouksessa 30.9.2021. Järjestelmän määrittelytyötä päädyttiin jatkamaan hybridivaihtoehdon pohjalta. Tällöin kunnilla säilyy oikeus kehittää omia tietojärjestelmiään ja tietopalveluita, eikä synny päällekkäisiä toimintoja. Uudistus ei muuta tiedontuotannon vastuita.

Tiedonsiirto rakennetun ympäristön tietojärjestelmään on täysin tai lähes täysin automaattista, mikäli tiedonsiirtoa varten luodaan rajapinta tiedontuottajan ja tietojärjestelmän välille. Tiedontuottaja vie siirrettävät tiedot rajapintaan, josta rakennetun ympäristön tietojärjestelmä hakee tiedot.

Keskitetty malli arvioitiin kaikkein tietoturvallisimmaksi, mutta tietoturva paranee myös yhtenäisten toimintatapojen ja luokitusten ansiosta.

Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä on Ryhti-hankkeessa syntyvä uusi koti alueidenkäyttöä ja rakentamista koskeville tiedoille.

Työn taustalla on Sanna Marinin hallitusohjelman kirjaus, jossa käytettiin termejä rekisteri ja tietoalusta. Johdonmukaisuuden vuoksi käytämme nimitystä rakennetun ympäristön tietojärjestelmä, joka rinnastuu muihin viranomaistietojärjestelmiin, kuten huoneistotietojärjestelmä tai väestötietojärjestelmä.

Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä koostuu

• alueidenkäytön suunnitelmatietovarannosta, jossa sijaitsevat maankäytön suunnitelmat, kuten kaavat ja tiedot kaavan laatimisen vaiheista, ja
• rakennustietovarannosta, jossa sijaitsevat rakennusten ydintiedot.

Teknisesti rakennetun ympäristön tietojärjestelmä on tietovaranto. Yhteisellä tietovarannolla tarkoitetaan useiden toimijoiden käyttöön suunniteltua ja ylläpidettyä tietovarantoa, jonka tiedot ovat luovutettavissa ja hyödynnettävissä eri tarkoituksiin. Yhteisen tietovarannon tiedot kerätään vain kerran ja päivitetään tiedon muuttuessa.

Tietojärjestelmällä puolestaan tarkoitetaan tietojenkäsittelylaitteista, ohjelmistoista ja muusta tietojenkäsittelystä koostuvaa kokonaisuutta.

Muutos tuo lisätyötä siirtymäkaudella, vaikka ajan myötä tiedonhallinta sujuvoituu ja kevenee.
Uusi lainsäädäntö liittyy esimerkiksi tietojen päivittämiseen, luovuttamiseen ja tiedolta vaadittaviin ominaisuuksiin.

Suomen ympäristökeskukselle tulee velvoite avata rakennetun ympäristön tietojärjestelmä ja ylläpitää sitä.

Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä aloittaa toimintansa 1.1.2024, jolloin se on valmis vastaanottamaan tietoja. Rakentamista koskevat tiedot tulee toimittaa järjestelmään viimeistään vuoden 2028 alusta lähtien. Alueidenkäytön tiedoissa siirtymäaika on vuoden pidempi, vuoden 2028 loppuun asti.

Muutoksia ei tule tiedontuotannon vastuisiin, vaan kunnat vastaavat jatkossakin alueidenkäytöstä ja rakentamisen luvista. Tietojen tuottaja, kuten kunta, on vastuussa niiden ylläpitämisestä. Kunnat ja maakuntien liitot julkaisevat jatkossa rakentamisen ja alueidenkäytön tiedot valtakunnalliseen järjestelmään yhteisesti sovitussa koneluettavassa muodossa. Järjestelmien välille rakennetaan tarvittavat rajapinnat.

Siirtymä digitaaliseen toimintatapaan ja tietomalleihin tuo muutoksia tiedon käyttäjille ja tuottajille. Niitä tulee toimintaprosesseihin, käytössä oleviin tietojärjestelmiin, tietojen hyödyntämiseen ja luovuttamiseen ja asianhallintaan. DigiFinland Oy:n muutostuki selvittää parhaillaan erilaisten kuntien tarpeita uudistuksessa.

• DigiFinland Oy: Usein kysyttyä Ryhti-muutostuesta

Kuntien alueidenkäytössä ja rakentamisessa syntyvä tieto on julkista viranomaistietoa, jota ei voi omistaa. Viranomainen on tämän tiedon haltija, mutta viranomainen ei voi hallita sille kuuluvaa tietoa samalla tavalla kuin yksityinen tiedon haltija.

Kun on kyse viranomaisen tiedosta, noudatetaan julkisuusperiaatetta. Sen mukaan jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta. Viranomaisen on annettava tieto, jollei laissa ole rajoitettu sen julkisuutta. Julkisuuslain mukaan tiedon saaminen viranomaisen asiakirjasta on maksutonta, ellei asiakirjan esille hakeminen aiheuta erityisiä kustannuksia.

Kunnat voivat käyttää omissa ja rakennetun ympäristön tietojärjestelmässä olevaa tietoa ja muodostaa niistä omia tietotuotteita, joita ne voivat jatkossakin tarjota tietopalveluidensa kautta.
Rakennetun ympäristön tietojärjestelmän ylläpitäjä, Suomen ympäristökeskus, on valtion tutkimus- ja asiantuntijalaitos, jonka tehtävänä ei ole tuottaa valtiolle voittoa järjestelmällä.

• Selvitys viranomaisen tiedon hallinnasta ja julkisuudesta

Nykyvaatimukset täyttävä koneluettava ja ajantasainen tieto on digitalisaation kivijalka. Digitalisaation tavoitteena ei ole vain saavuttaa kustannussäästöjä, vaan tarjota parempia palveluja käyttäjille. Tiedon arvo nousee, kun se on saatavilla yhteensopivassa muodossa yhdestä paikasta. Samoin paranevat luotettavuus ja digitaalinen turvallisuus.

Alkuvaiheessa järjestelmä on lähinnä tietoa tuottavien viranomaisten käytössä. Kun tietoa siirtymäkauden aikana kertyy lisää, se alkaa paremmin palvella myös muita tiedon hyödyntäjiä.

Valtakunnallinen investointi rakennetun ympäristön tietojärjestelmään maksaa itsensä takaisin, kun tieto on paremmin saatavissa, tiedon laatu paranee ja tiedonhallinta kevenee.

Digiuudistuksesta saavat hyötyjä kaikki tiedon käyttäjät

Kunnat

• Tiedon liikkuminen valtion ja kuntien välillä yksinkertaistuu. Kunnat säästävät, kun kaavoitukseen ja rakentamiseen liittyvät tiedot tuodaan valtion viranomaisten saataville vain kerran.
• Yhteentoimiva tieto, rajapinnat ja yhteneväiset käytännöt helpottavat kunnan järjestelmähankintoja, kun räätälöintejä tarvitaan vähemmän.
• Digitaaliseen turvallisuuteen ja tietosuojaan voidaan osoittaa keskitetyssä järjestelmässä enemmän resursseja kuin hajautetussa järjestelmässä.
• Alueidenkäytön seurannasta voidaan siirtyä tilannekuviin, ennakointiin ja strategiseen suunnitteluun.
• Muutoksen vaikutuksista kunnissa voit lukea lisää täältä.

Valtionhallinto

• Viranomaisten yhteistyö paranee: Ajantasainen tieto liikkuu sujuvammin valtion viranomaisten ja kuntien välillä, eikä tietoa tarvitse toimittaa useaan paikkaan.
• Viranomaisprosessit tehostuvat ja käsityö vähenee, kun tieto perustuu yhteisiin standardeihin ja tiedonsiirto automatisoituu.
• Kokonaiskuva vahvistuu: Koko maasta saadaan alue- ja organisaatiorajat ylittävää tietoa. Ajantasaista ja luotettavaa tietoa voi hyödyntää päätöksenteossa ja niistä voi tehdä tarkempia tilastoja, ennusteita ja mallinnuksia.
• Verottaja saa ajantasaiset tiedot esimerkiksi kiinteistöverotukseen.
• Pelastuslaitos saa helposti kohteesta tiedot, kuten 3D-rakennussuunnitelmat.  

Rakennusten omistajat ja käyttäjät sekä asukkaat

• Demokratia vahvistuu: Kuntalaiset saavat entistä helpommin tietoa kaavoituksesta ja osallistuminen helpottuu.
• Rakennusten turvallisuus paranee. Tieto tarjoaa omistajalle, ostajalle tai rahoittajalle paremman käsityksen laadusta ja arvosta. Esimerkiksi myöhemmin riskiksi havaitut aineet, rakennustuotteet tai rakenteet voidaan jäljittää.
• Tarjolla olevat palvelut (esimerkiksi vakuutukset, kiinteistöverotus, kiinteistönkauppa) perustuvat ajantasaiseen ja luotettavaan tietoon.

Yritykset

• Yritykset voivat rakentaa entistä parempia, ajantasaiseen tietoon perustuvia palveluita.
• Yritys voi hakea koko valtakunnan tiedot samasta paikasta pohtiessaan esimerkiksi, mihin sijoittaa omaa liiketoimintaa.
   
• Video: Ketkä käyttävät rakennetun ympäristön tietojärjestelmää?
• Mikä muuttuu? Katso esimerkkejä digimuutoksen vaikutuksista.

Yhteiskunnan toiminnot, kuten verotus, edellyttävät määrämuotoista tietoa esimerkiksi rakennuksista. Lainsäädäntöä on kehitettävä vastaamaan digitalisoituvan yhteiskunnan tarpeita. Tarvitaan tietynasteista velvoittavuutta, joka tuo valtakunnallisesti yhtenäisen tavan tuottaa ja jakaa tietoaineistoja.

Monet rakennetun ympäristön tietojärjestelmää ohjaavat säädökset ovat laissa julkisen hallinnon tiedonhallinnasta ja laissa viranomaisen toiminnan julkisuudesta. Siihen perustuu esimerkiksi tiedonsiirto kunnan ja rakennetun ympäristön tietojärjestelmän välillä rajapintojen avulla. 

Tietojärjestelmäuudistuksen tarpeet ovat olleet lähtökohtana myös maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistukselle. Uusi rakentamislaki määrittelee, että rakentamislupa haetaan jatkossa tietomallimuotoisella suunnitelmalla tai muutoin koneluettavassa muodossa. Lupaa edellyttävät suunnitelma- ja toteumamallit tallennetaan rakennetun ympäristön tietojärjestelmään. Alueidenkäytön digitaalisuutta koskevat pykälät puolestaan sisältyvät lakiin rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä.

Rakentamislaki tulee voimaan 1.1.2025, ja rakennetun ympäristön tietojärjestelmää koskeva laki 1.1.2024.

• Eduskunta hyväksyi rakentamisen päästöjä pienentävät ja digitalisaatiota edistävät lait (ympäristöministeriön tiedote 1.3.2023)

Rakennettu ympäristö synnyttää jatkuvasti arvokasta tietoa, jonka avulla voimme vaikuttaa siihen, kuinka toimiva, terveellinen ja ilmastoviisas elinympäristömme on. Rakennettuun ympäristöön liittyy koko yhteiskunnan kannalta tärkeää tietoa, jota omistajat, asukkaat, käyttäjät, tutkijat, yrityselämä ja päätöksentekijät tarvitsevat.

Tällä hetkellä rakennettua ympäristöä koskeva tieto on hankalasti käytettävissä eri järjestelmissä. Tiedon liikkuminen organisaatioiden välillä on hankalaa, sillä tiedot ja järjestelmät eivät toimi yhteen. Tiedoissa on myös puutteita tai ne eivät ole ajan tasalla, ja valtakunnallisen tiedon saanti on hankalaa.

Tietyt yhteiskunnan toiminnot edellyttävät määrämuotoista tietoa esimerkiksi rakennuksista. Verotus, kiinteistönmuodostus, tilastointi, ympäristönsuojelu, hätäkeskus ja pelastustoimi hyödyntävät tietoja monen muun viranomaisen ohella. Toiminta ei voi perustua siihen, että jokainen toimija tapauskohtaisesti määrittelisi, mitä tietoa ja missä muodossa kenellekin luovutetaan.

Vaatimukset tiedolle ovat yhteiskunnassa muuttuneet: Tiedon tulee olla aiempaa ajantasaisempaa, yhdenmukaista ja turvallisesti sitä tarvitsevien käytettävissä. Luotettavan tiedon saatavuus lisää kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia ja demokratiaa. Tiedon pohjalle voivat niin yksityinen kuin julkinen sektori kehittää uusia palveluita. Ajantasainen tieto pelastaa ihmishenkiä, kun turvallisuusviranomaisten tai pelastustoimen kyky toimia oikein kohteissa paranee nykyisestä.

Uusi yhdenmukaisempi tapa hallita, käyttää ja hyödyntää rakennetun ympäristön tietoa on välttämätön, jotta alan digitalisaatio voi edetä.

Kaikkia järjestelmän tietoja ei avata kaikille, vaan joihinkin pääsevät käsiksi vain viranomaiset, jotka tarvitsevat tietoa tehtävissään. Jokaisella on oikeus hyötyä viranomaisen julkisesta tiedosta, mutta oikeutta rajoittavat esimerkiksi salassapito, kolmansien tahojen immateriaalioikeudet ja henkilötietojen suoja.

Tiedon avoimella saatavuudella on paljon hyötyjä, mutta kaikkea tietoa ei voi avoimesti jakaa saataville. Julkisuuden rajoja määriteltäessä on otettava huomioon esimerkiksi kansallinen turvallisuus sekä yksityiselämän ja henkilötietojen suoja. Esimerkiksi rakennustieto voi olla henkilötietoa.

Rakennetun ympäristön tietojärjestelmässä tunnistetaan yhteiskunnan kannalta tarpeelliset ja merkittävät tiedot, joiden tulee olla saatavilla valtakunnallisesti. Jos kyse on tiedoista, jotka eivät ole merkittäviä ja tarpeellisia yhteiskunnalle, valtio ei lähtökohtaisesti kerää tietoja. Näiden tietojen avaamisesta päättävät kohteiden omistajat.

EU-lainsäädäntö ohjaa julkisen tiedon avoimuuteen ja maksuttomuuteen. Euroopan Unionin avoimen datan direktiivi on tullut Suomessa voimaan vuonna 2021. Siinä rajoitetaan viranomaisten oikeutta hyötyä tuottamastaan tiedosta taloudellisesti. Osa kaava-aineistosta määritellään direktiivin täytäntöönpanoasetuksessa arvokkaaksi tietoaineistoksi, eli avoimeksi dataksi.