Kysymyksiä ja vastauksia Ryhti-hankkeesta

Rakennettu ympäristö synnyttää jatkuvasti arvokasta tietoa, jonka avulla voimme vaikuttaa siihen, kuinka toimiva, terveellinen ja ilmastoviisas elinympäristömme on. Rakennettuun ympäristöön liittyy koko yhteiskunnan kannalta tärkeää tietoa, jota omistajat, asukkaat, käyttäjät, yrityselämä ja päätöksentekijät tarvitsevat.

Tällä hetkellä rakennettua ympäristöä koskeva laaja ja tärkeä tieto on hankalasti käytettävissä eri järjestelmissä ja valtakunnallisesti epäyhtenäistä. Tietojen käyttö eri toimijoiden välillä ja valtakunnallisesti on hankalaa, sillä tiedot ja järjestelmät eivät toimi yhteen. Tiedoissa on myös puutteita tai ne eivät ole ajan tasalla.

Vaatimukset tiedolle ovat yhteiskunnassa muuttuneet: Tiedon tulee olla aiempaa ajantasaisempaa, yhdenmukaista ja kaikkien sitä tarvitsevien käytettävissä turvallisesti. Luotettavan tiedon saatavuus lisää kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia ja demokratiaa. Tiedon pohjalle voivat niin yksityinen kuin julkinen sektori kehittää uusia palveluita. Ajantasainen tieto pelastaa ihmishenkiä, kun turvallisuusviranomaisten tai pelastustoimen kyky toimia oikein kohteissa paranee nykyisestä.

Uusi yhdenmukaisempi tapa hallita, käyttää ja hyödyntää rakennetun ympäristön tietoa on välttämätön.  

Uudistus parantaa tiedon käytettävyyttä, laatua ja saatavuutta. Se myös keventää tiedonhallinnan vaatimia resursseja / taakkaa. Uudistus tulee poistamaan päällekkäistä tiedon tallentamista, varmistamaan tiedon ajantasaisuutta ja parantamaan tiedon yhteentoimivuutta alalla. Käyttäjät saavat tarvitsemansa tiedon entistä helpommin.

Digitaalinen muutos on käynnissä monilla yhteiskunnan sektoreilla. Ympäristöministeriö tekee yhteistyötä niin julkisen alan tahojen kuin yksityisen sektorin kanssa. Tavoitteena on kerätä opit jo tehdystä hyvästä työstä ja varmistaa, että eri tahojen tarpeet tulevat huomioiduksi. Ministeriö vie osaltaan eteenpäin rakennetun ympäristön digivisiota: Suomessa on vuonna 2030 maailman parhaaseen tietoon perustuva, hyvinvointia luova ja kestävä elinympäristö.

Ympäristöministeriössä rakennetun ympäristön digimuutoksen osia ovat muun muassa:

1. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) uudistus: Päätavoitteita ovat torjua ilmastonmuutosta, parantaa rakentamisen laatua ja edistää digitalisaatiota.
2. Yhteentoimivuustyö: Luo yhteiset rakenteet tiedolle ja sanastot
3. Ryhti-hanke (yhdessä SYKE:n kanssa): Luo rakennetun ympäristön tietojärjestelmän sekä tahtotila ja tuen muutokselle sekä lain rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä.
4. Nykyisen rakennustiedon perusparannus ja kaavatiedon digitalisointi.

Tietyt yhteiskunnan toiminnot edellyttävät määrämuotoista tietoa esimerkiksi rakennuksista. Verotus, kiinteistönmuodostus, tilastointi, hätäkeskus, poliisi, pelastustoimi ja moni muu viranomainen hyödyntää tietoja. Toiminta ei voi perustua siihen, että jokainen kunta ja jokainen toimija tapauskohtaisesti määrittelisi, mitä tietoa ja missä muodossa kenellekin luovutetaan.

Yhteiskunnan toiminta edellyttää tiettyjen tietojen keräämistä ja jakamista valtakunnallisesti. Tarvitaan tietynasteista velvoittavuutta, jotta saadaan valtakunnallisesti yhtenäinen ja kattava aineisto käytettäväksi eri osapuolille.

Ryhti-hankkeen valmistelema ratkaisu on iso askel kohti digitaalista rakennettua ympäristöä. Digitalisaation tavoitteena ei ole vain saavuttaa kustannussäästöjä, vaan tarjota myös parempia palveluja käyttäjille. Kun tieto on saatavilla yhteensopivassa muodossa yhteisissä valtakunnallisissa tietovarannoissa, sen arvo nousee, ja luotettavuus sekä tietoturva paranevat. Ajantasainen tieto auttaa suunnittelussa ja helpottaa arkea monin tavoin.

Uusi, valtakunnallinen tietojärjestelmä ja tietoalusta tuovat paljon mahdollisuuksia ja hyötyjä eri tahoille.  

Rakennusten omistajat ja käyttäjät

• Rakennusten systemaattinen käyttö ja huolto tehostuvat ajantasaisen tiedon avulla. Tiedämme nykyistä tarkemmin, miten rakennus on toteutettu. Muutos- ja korjaushistoria tarjoaa omistajalle, ostajalle tai rahoittajalle paremman käsityksen kohteen laadusta ja arvosta.
• Rakennuksen omistaja saa kohteensa ydintiedot (mm. rakennusoikeus ja lähiympäristön kaavoitus) ja voi halutessaan pitää yllä esimerkiksi rakennuksen kunnostuksiin liittyvää korjaustietoa.
• Tietojen saatavuus ja hyödynnettävyys omasta ympäristöstä paranevat. Kuntalaisten mahdollisuudet vaikuttaa ja osallistua paranevat. Asukas voi esimerkiksi saada sähköisen ilmoituksen, kun omaan ympäristöön suunnitellaan muutoksia.
• Rakennettuun ympäristöön liittyvät palvelut perustuvat ajantasaiseen ja luotettavaan tietoon, (esimerkiksi vakuutukset, kiinteistöverotus, kiinteistönkauppa jne.).

Yritykset

• Yritykset voivat rakentaa entistä parempia, ajantasaiseen tietoon perustuvia ja kilpailukykyisiä palveluita.
• Toiminnan kannalta tärkeitä perustietoja ei tarvitse hakea eri paikoista tai muokata eikä tarkistaa niiden ajantasaisuutta ja oikeellisuutta.
• Omien tai asiakkaan kohteiden hallinta helpottuu ja ylläpitomahdollisuudet kasvavat.

Kunnat

• Rakennetun ympäristön valtakunnalliset tiedonhallinnan prosessit, vastuut ja roolit selkeytyvät.
• Erillisistä tiedonsiirtovelvoitteista eri toimijoille voidaan luopua, kun rakennetun ympäristön tietoa hallitaan yhdessä kansallisessa järjestelmässä. Esimerkiksi kunta tuo kaavoitukseen ja rakentamiseen liittyvät tiedot valtion viranomaisten saataville vain kerran, mikä vapauttaa resursseja muuhun työhön.
• Kunnat saavat alueidenkäyttöä koskevia valtion päätöksiä nykyistä helpommin käyttöönsä (esimerkiksi Natura-alueet).
• Tieto ajantasaisista rakennustiedoista liikkuu kahteen suuntaan valtion viranomaisten ja kuntien välillä.
• Maakuntien ja kuntien välinen tiedonvaihto kevenee, ja tarvitaan vähemmän tiedon muuntamisia käsin esimerkiksi seudulliseen suunnitteluun tai MAL-seurantaan.
• Kunnan INSPIRE-velvoitteet voidaan toteuttaa keskitetysti ja helpommin.
• Yhteentoimiva tieto ja yhteneväiset käytännöt helpottavat kunnan järjestelmähankintoja, kun räätälöintejä tarvitaan vähemmän.
• Digitaaliseen turvallisuuteen ja tietosuojaan voidaan osoittaa keskitetyssä järjestelmässä enemmän resursseja kuin hajautetussa järjestelmässä.
• Alueidenkäytön seurannasta voidaan siirtyä tilannekuviin, ennakointiin ja strategiseen suunnitteluun.
• Pelastuslaitos saa helposti tiedot kohteen erityispiirteistä.  

Valtionhallinto

• Kokonaiskuva suunnittelusta ja rakentamisesta vahvistuu, kun tiedot ovat saatavissa kuntarajat ylittävästi ja koneluettavassa muodossa yhdestä paikasta.
• Ajantasaista ja luotettavaa tietoa voi hyödyntää päätöksenteossa ja niistä voi tehdä tarkempia tilastoja, ennusteita ja mallinnuksia. Nykyisistä, resursseja vievistä erillisistä työkaluista voidaan luopua (esim. asemakaavan seurantalomake).
• Viranomaisprosessit tehostuvat, kun automaattinen ja standardeihin perustuva tiedonsiirto vähentää tiedon siirtämistä ja muuntamista käsin.
• Tieto ajantasaisista rakennustiedoista liikkuu kahteen suuntaan valtion viranomaisten ja kuntien välillä.
• Verottaja saa ajantasaiset tiedot esimerkiksi kiinteistöverotukseen.

Ympäristö ja ilmasto

• Rakennetun ympäristön tietouudistus tukee monin tavoin myös Suomen muuttamista hiilineutraaliksi yhteiskunnaksi vuoteen 2035 mennessä.
• Yhdyskuntasuunnittelun ja rakentamisen hiilijalanjälkeä voidaan arvioida ja seurata tarkemmin. Rakennusten ominaisuuksista kertovan tiedon avulla voi laskea koko elinkaaren aikaisen hiilijalanjäljen ja hiilikädenjäljen.
• Uudistuksen yhteydessä kehitetään muun muassa valtakunnallista rakennusmateriaalien päästötietokantaa (SYKE rakDB -hanke).
• Rakennustuotteiden ja -jätteiden kiertotalousmarkkina kehittyy. Purettavasta rakennuksesta saatavien uudelleen hyödynnettävät materiaalit tiedetään jo ennalta.

Tavoitteena on tehdä tiedonhallinta mahdollisimman helpoksi ja sujuvaksi. Kunnan näkökulmasta keskeinen muutos on, että tietoa valtiolle ei jatkossa tarvitse jakaa useaan kertaan, vaan valtion eri viranomaiset hakevat tiedon kerran.

Eri toimijoille kohdistuvat uudet velvoitteet ja tehtävät sekä muutokset nykyisiin tehtäviin selviävät tietojärjestelmän määrittelyn ja lainsäädännön yhteydessä. Ne voivat liittyä esimerkiksi tietojen päivittämiseen ja luovuttamiseen sekä rakennuksen elinkaaren aikaisten tietojen tallentamiseen. 

Siirtymä digitaaliseen toimintatapaan tuo muutoksia kunnille. Niitä tulee esimerkiksi tiedonhallinnan vastuisiin, toimintaprosesseihin, käytössä oleviin tietojärjestelmiin, tietojen hyödyntämiseen ja luovuttamiseen, asianhallintaan ja yleisesti työtehtäviin. Muutos aiheuttaa alussa kustannuksia ja vaatii uutta osaamista. Muutokseen tarjotaan niin rahallista kuin koulutuksen tukea. Uudistuksen vaikutuksia kuntiin arvioidaan parhaillaan ja erilaisten kuntien tarpeita selvitetään.

Liittymäpintoja on runsaasti yli hallinnonalojen, ja eri aloilla on käynnissä laajoja kehittämishankkeita. Erikseen sovittavia tietovirtoja rakennetaan eri järjestelmien välille niin, että ratkaisut ovat mahdollisimman käyttäjäystävällisiä.  

Tarkoituksena on taata tiedon sujuva liikkuvuus eri tahojen välillä. Työssä vältetään päällekkäisyyksiä ja pyritään saavuttamaan yhteisiä hyötyjä mm. alla listattujen järjestelmien välillä (suluissa lyhenne ja hallinnoiva ministeriö):

• Digi- ja väestötietovirasto: väestötietojärjestelmä (VTJ) (VM)
• Maanmittauslaitos: huoneistotietojärjestelmä (HTJ), kiinteistötietojärjestelmä (KTJ), osoitetietojärjestelmä (OTJ) ja Kansallinen maastotietokanta (KMTK) (MMM)
• Paikallisten rakennusvalvontojen tietojärjestelmät
• Verohallinnon kiinteistöverotus (VM)
• Kuntien ja valtion infrastruktuuriin esim. tiestöön ja verkostoihin liittyvä tieto (mm. Velho, Digiroad) (LVM) 

Rakennetun ympäristön tietojärjestelmässä tullaan huomioimaan julkisuusperiaate ja avoimen datan direktiivi. Tiedon avoimella saatavuudella on paljon hyötyjä, mutta kaikkea tietoa ei voi avoimesti jakaa saataville.

Rakennetun ympäristön tietojärjestelmässä tullaan huomioimaan, ettei julkinenkaan tieto voi aina olla avoimesti ja vapaasti saatavilla. Julkisuuden rajoja määriteltäessä on otettava huomioon etenkin yksityiselämän ja henkilötietojen suoja ja siihen sisältyvät oikeudet. Esimerkiksi rakennustieto voi olla henkilötietoa. Tiedon kaupallista hyödynnettävyyttä voi rajoittaa tekijänoikeus. Tietoon voi kohdistua myös julkisuuslain mukainen salassapitoperuste.

Kun on kyse viranomaisen tiedosta, noudatetaan julkisuusperiaatetta. Sen mukaan jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta. Viranomaisen on annettava tieto, jollei laissa ole rajoitettu sen julkisuutta. Julkisuuslain mukaan tiedon saaminen viranomaisen asiakirjasta on maksutonta, ellei asiakirjan esille hakeminen aiheuttaa erityisiä kustannuksia.

Rakennetun ympäristön tiedoissa on tunnistettava yhteiskunnan kannalta tarpeelliset ja merkittävät tiedot, joiden tulee olla saatavilla valtakunnallisesti. Jos on kyse tiedoista, jotka eivät ole merkittäviä ja tarpeellisia yhteiskunnalle, valtio ei lähtökohtaisesti kerää tietoja. Näiden tietojen avaamisesta päättävät kohteiden omistajat.

Nykyisin alueidenkäytön ja rakentamisen tiedot ovat melko vapaasti saatavissa. Digitaalisessa ympäristössä tietojen saatavuutta joudutaan rajoittamaan. Tällä varmistetaan se, ettei mm. tietojen yhdisteleminen vaaranna yksilön tai yhteiskunnan turvallisuutta.  

Digitaalinen turvallisuus, sisältäen tietoturvan, tietosuojan, kyberturvan, riskienhallinnan, toiminnan jatkuvuuden ja varautumisen, on kaiken tekemisen ytimessä. Digitaalisen turvallisuuden osa-alueet otetaan huomioon niin suunnittelussa kuin teknisessä toteutuksessa.  

Vaikka tietojärjestelmä tulee sisältämään lähtökohtaisesti avointa ja julkista tietoa, joidenkin tietojen käyttöoikeuksia on rajattava vain tarpeelliseen käyttötarkoitukseen. Siksi tietojärjestelmän määrittelyssä otetaan huomioon tietoturva, tietosuoja ja kyberturvallisuus. Tietojärjestelmän määrittelyä tuetaan erillisellä digitaalisen turvallisuuden selvityksellä, jolla varmistetaan, että määrittely tehdään digitaalisen turvallisuuden periaatteet huomioiden. Teemasta laaditaan määrittelyvaiheessa kattava tietoturva- ja tietosuojaohjeistus, jota käytetään tietojärjestelmän rakentamisen ja ylläpidon aikana.

Ryhti-hanke

Rakennettuun ympäristöön liittyvien tietojen käsittely tulee muuttumaan Suomessa. Ympäristöministeriön koordinoima Ryhti-hanke vie tätä uudistusta eteenpäin ja valmistelee sen mahdollistavaa tietojärjestelmää vuosina 2020–2023. 

Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä (RYTJ)

Ryhti-hankkeessa syntyvä yhteinen tietovaranto, joka koostuu alueidenkäytön suunnitelmatietovarannosta ja rakennustietovarannosta sekä tietoalustasta. RYTJ tarjoaa hallitun pääsyn maankäyttöä ja rakentamista koskeviin tietoihin. Uusi tietojärjestelmä tarjoaa kokonaiskuvan rakennettuun ympäristöön liittyvästä tiedosta ja helpottaa tiedon käyttöä.  
Ensivaiheessa RYTJ:n tiedot tulevat olemaan sellaisia, joita julkishallinto käyttää lakisääteisessä toiminnassaan. Uudistuva maankäyttö- ja rakennuslaki määrittelee tiedot, jotka jatkossa on saatava digitaalisessa muodossa. Katso täältä tämän hetken valmistelun mukaiset tiedot.  

Tietovaranto

Yhteisellä tietovarannolla tarkoitetaan useiden toimijoiden käyttöön suunniteltua ja ylläpidettyä tietovarantoa, jonka tiedot ovat luovutettavissa ja hyödynnettävissä eri tarkoituksiin. Yhteisen tietovarannon tiedot kerätään vain kerran ja päivitetään tiedon muuttuessa. Yhteisen tietovarannon tiedot ovat tietopalvelujen ja muiden tietoja hyödyntävien palvelujen käytettävissä.

Tietojärjestelmä

Tietoja käsitellään pääsääntöisesti tietojärjestelmien avulla. Tietojärjestelmällä tarkoitetaan tietojenkäsittelylaitteista, ohjelmistoista ja muusta tietojenkäsittelystä koostuvaa kokonaisuutta.

Yhteentoimivuus

Yhteentoimivuudella tarkoitetaan sitä, että eri tahot ymmärtävät yhteiset käsitteet samalla tavalla, eikä informaation merkitys muutu, kun tietoa siirretään eri tietojärjestelmien välillä. 

Tietoalusta

Tietoalusta varmistaa, että alkuperäislähteistä tuleva tieto välittyy oikeisiin päävastuullisiin tietojärjestelmiin. Rakennetun ympäristön tietojärjestelmässä eri järjestelmien tuottamat tiedot ovat tietoalustan kautta eri tahojen käytettävissä. Osa tiedoista säilyy edelleen muissa tietojärjestelmissä. Tietoalusta määrittyy tarkemmin hankkeen edetessä mm. RYTJ:n määrittelytyössä vuoden 2021 aikana.

Suunnitelmatietovaranto

Valtakunnallinen yhteinen tietovaranto, jossa sijaitsevat maankäytön suunnitelmat, kuten kaavat ja tiedon kaavan laatimisen vaiheista.

Rakennustietovaranto

Valtakunnallinen yhteinen tietovaranto, jossa sijaitsevat rakennusten ydintiedot