Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä

Ryhti-hankkeessa rakennetun ympäristön keskeisimmät tiedot kootaan saataville yhteiseen paikkaan. Muutos keventää ja selkeyttää tiedonhallintaa: tiedot luodaan vain yhden kerran, sovitussa muodossa yhteiseen valtakunnalliseen tietojärjestelmään, jossa ne ovat ajantasaisina ja luotettavasti kaikkien järjestelmien saatavilla. Näin helpotetaan tiedon käyttäjien työtä. Käytettävyys on tärkeässä roolissa tietojärjestelmän tekemisessä.

Toteutus koostuu kahdesta tietovarannosta, joista toinen on rakennustiedolle ja toinen alueidenkäytön tarpeisiin.

Järjestelmän kehityksestä vastaa Suomen ympäristökeskus SYKE ja sen määrittelytyötä ohjaavat SYKE ja ympäristöministeriö yhdessä. Uusi tietojärjestelmä otetaan käyttöön vaiheittain vuosina 2023 ja 2024. Rakennetun ympäristön digitalisaation tiekartta kuvaa kehitystä ja tavoitetta vuoteen 2030. Teknologinen toteutustapa ja ensimmäisessä vaiheessa mukaan tulevia tietoja on määritelty vuonna 2021, ja niiden mukaisesti kilpailutetaan järjestelmäntoteutus, joka alkaa vuonna 2022. Työssä hyödynnetään viimeisintä teknologiaa ja ketterän kehittämisen menetelmiä.

Mitä tietoa uuteen järjestelmään tulee?

Kehitettävä järjestelmä tarjoaa hallitun pääsyn alueidenkäyttöä ja rakentamista koskeviin tietoihin. Järjestelmässä olevat tiedot noudattavat yhteisesti sovittuja teknisiä vaatimuksia eli ne ovat tietomallien mukaisia. Tietomallien ansiosta tieto liikkuu sujuvasti ja sekä lähettäjä että vastaanottaja ymmärtävät tiedon samoin.

Tietojärjestelmää kehitetään siten, että siihen voidaan myöhemmin lisätä sisältöjä, ja se kehittyy myös Ryhti-hankkeen päätyttyä. Ensivaiheessa tiedot tulevat olemaan sellaisia, joita julkishallinto käyttää lakisääteisessä toiminnassaan.

Ensimmäisessä vaiheessa vuonna 2024 rakennetun ympäristön tietojärjestelmään vietäviä tietoja ovat

Rakentamisen tiedot

  • rakentamisluvat
  • purkamisluvat
  • maisematyöluvat
  • poikkeamispäätökset

Alueidenkäytön tiedot

  • asemakaavat
  • tonttijakosuunnitelmat
  • yleiskaavat
  • maakuntakaavat, toteutustapaa tutkitaan: HAME-tietomalli tai kaavatietomalli
  • rakennuskiellot
  • rakentamisrajoitukset
  • toimenpiderajoitukset
  • suunnittelutarvealueet

Seuraavassa vaiheessa mukaan tulevia tietosisältöjä suunnitellaan samalla kun ensimmäistä vaihetta toteutetaan. Osa myöhemmin mukaan tulevista tiedoista on ollut mukana jo ensimmäisen vaiheen määrittelyssä.

Vuosina 2025–2029 järjestelmää laajennetaan tiedoilla ja toiminnallisuuksilla. Seuraavia tietoja aletaan jakaa tietomallimuodossa

Kuka hyötyy uudesta tietojärjestelmästä?

Luotettava, ajantasainen ja sujuvasti liikkuva tieto on digitalisaation kulmakivi. Digitalisaatio on kehitys, joka etenee vauhdilla. Se avaa uusia mahdollisuuksia palveluille, talouskasvulle ja hyvinvoinnille, kunhan digikehitys tehdään kestävästi. Valtakunnallinen investointi rakennetun ympäristön tietojen digitalisointiin maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti.

Jatkossa manuaalinen tiedonkäsittely tulee vähenemään, eikä tietoa tarvitse toimittaa useaan kertaan. Tietojärjestelmän kautta eri toimijat saavat tarpeelliset maankäytön ja rakentamisen tiedot ajantasaisina ja luotettavasti. Esimerkiksi

  • Viranomaisten yhteistyö paranee: Ajantasainen tieto liikkuu sujuvammin valtion viranomaisten ja kuntien välillä, eikä tietoa tarvitse toimittaa useaan paikkaan.
  • Kokonaiskuva vahvistuu: Koko maasta saadaan alue- ja organisaatiorajat ylittävää tietoa. Sitä voivat hyödyntää valtion virastot, kunnat ja maakunnat sekä yritykset.
  • Kunnan tiedonhallinta kevenee. Resursseja vapautuu muuhun työhön ja rutiinityötä voi automatisoida.
  • Tiedon digiturvallisuus (eli kyberturva, tietosuoja ja tietoturva) paranevat.
  • Demokratia vahvistuu: Kuntalaiset saavat entistä helpommin tietoa kaavoituksesta ja osallistuminen helpottuu.
  • Kiinteistöverotus voi tarkentua ja oikeudenmukaistua ajantasaisen tiedon avulla.
  • Ajantasainen tieto auttaa tekemään tarkempia tilastoja, ennusteita ja mallinnuksia.
    • Esimerkiksi alueidenkäytön ja rakentamisen hiilijalanjälkeä voidaan arvioida ja seurata tarkemmin.
    • Omistaja voi entistä tehokkaammin kartoittaa tilojensa käyttöä ja korjaustarpeita.
  • Rakennusten turvallisuus paranee: Tieto tarjoaa omistajalle, ostajalle tai rahoittajalle paremman käsityksen laadusta ja arvosta. Esimerkiksi myöhemmin riskiksi havaitut aineet, rakennustuotteet tai rakenteet voidaan jäljittää.
  • Rakentamisen kiertotalouden markkina kasvaa. Jo ennalta tiedetään mitä purettavasta rakennuksesta saadaan kiertoon.
  • Julkisen tiedon virtaus poistaa pullonkauloja yritysten tarjoamista palveluilta.
    ​​​​​​​
  • Mikä muuttuu? Katso esimerkkejä digimuutoksen vaikutuksista.
  • Kunnille koituvista hyödyistä voit lukea lisää täältä.

Miten uusi tietojärjestelmä liittyy muihin?

​​​​​​​Uuteen rakennetun ympäristön tietojärjestelmään tulevia tietoja hyödynnetään vähintään 100 viranomaisprosessissa, joiden tiedonsaanti helpottuu jo uuden tietojärjestelmän ensimmäisessä vaiheessa.

Uusi tietojärjestelmä täydentää valtion tiedonhallintakokonaisuutta, joka koostuu muun muassa kiinteistö-, väestö- ja yritystietojärjestelmästä. Järjestelmä suunnitellaan siten, että se toimii yhteen muiden järjestelmien kanssa, ja ne voivat hakea tietoa toisistaan. Tavoitteena on, että valtion toimijat pyytävät tietoa vain kerran.

Maankäytön ja rakennusten niin sanotut ydintiedot (esimerkiksi käyttötarkoitus, rakennusoikeus) olisivat jatkossa tarjolla vain tässä uudessa järjestelmässä, josta muut valtion tietojärjestelmät tai muut tietoa tarvitsevat organisaatiot ne hakisivat. Uusi tietojärjestelmä puolestaan käyttää esimerkiksi muissa järjestelmissä olevia kiinteistö-, huoneisto-, omistaja-, väylä- ja infratietoja.

​​​​​​​Miten tieto liikkuu?

Tieto tallentuu uusiin järjestelmiin erityisesti kuntien kaavoituksessa ja rakennuslupia käsiteltäessä. Digimuutos ei muuta tiedontuotannon vastuita eikä kaavoituksen ja rakennusluvituksen rooleja. Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä ei muuta sinne saapuvia tietoja, vaan tiedon tuottaja vastaa siitä.

Jatkossa tiedot viedään valtakunnalliseen tietovarantoon yhteisesti määritellyssä koneluettavassa muodossa. Vieminen tapahtuu joko lataamalla tai rajapinnan kautta. Tavoitteena on, että toiminto ei aiheuta lisätyötä toimittajalle, vaan tiedon siirto olisi joko täysin tai lähes automaattista. Tietojen tuottaja, kuten kunta, on vastuussa niiden ajantasaisuudesta ja oikeellisuudesta eli niiden ylläpitämisestä. Kunta voi jatkossakin halutessaan pitää samat tiedot omissa järjestelmissään ja jakaa niitä esimerkiksi omien rajapintojensa kautta.

Tietojärjestelmää määritettäessä kiinnitettiin erityistä huomiota toimintavarmuuteen, digiturvallisuuteen ja siihen, että järjestelmää voidaan jatkossa kehittää. Vaatimukset toteutuvat, kun käytetään yhteneväisiä rajapintaratkaisuja kaikille. Rajapinta toimii siten, että tiedon tuottajat (niin sanotut toimijat) aktiivisesti lähettävät (työntävät) yhdessä sovitun mukaista tietoa omista järjestelmistään rakennetun ympäristön tietojärjestelmään. Näin voimme taata, että palvelu on käytettävissä myös silloin, kun tiedon tuottajan järjestelmä ei, esimerkiksi palvelimen kaatumisen vuoksi, ole tavoitettavissa.​​​​​​​

Miten kaava-aineisto siirretään järjestelmään?

Rakennetun ympäristön tietojärjestelmän tultua käyttöön, uudet kaavat tuotetaan sinne tietomallimuodossa. VOOKA-hankkeessa (Voimassa olevat kaavat rakennetun ympäristön tietojärjestelmään) ratkaistaan, miten jo voimassa olevat kaavat siirretään järjestelmään. Hankkeen tavoitteena on viedä kaikkien Suomessa voimassa olevien asema- ja yleiskaavojen –  myös rantakaavojen – kaavarajat valtakunnalliseen tietomallimuotoon ja tietojärjestelmään. Hanke alkaa vuonna 2022 pilotilla, joka toteutetaan yhdessä Etelä-Savon kuntien kanssa.

​​​Lisätiedot

erityisasiantuntija Tuija Pakkanen, [email protected], p. 050 471 0891
​​​​​​​hankepäällikkö Päivi Malmi, [email protected], p. 050 3757 114