Näin uusi tietojärjestelmä rakentuu

Rakennetun ympäristön keskeisimmät tiedot kootaan saataville yhteiseen paikkaan. Muutos keventää ja selkeyttää tiedonhallintaa: tiedot luodaan vain yhden kerran, sovitussa muodossa yhteiseen valtakunnalliseen tietojärjestelmään, jossa ne ovat ajantasaisina ja luotettavasti muiden järjestelmien saatavilla. Näin helpotetaan tiedon käyttäjien työtä.

Luotettava, ajantasainen ja sujuvasti liikkuva tieto on digitalisaation kulmakivi. Digitalisaatio on kehitys, joka etenee vauhdilla. Se avaa uusia mahdollisuuksia palveluille, talouskasvulle ja hyvinvoinnille, kunhan digikehitys tehdään kestävästi. Valtakunnallinen investointi rakennetun ympäristön tietojen digitalisointiin maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti.

Jatkossa manuaalinen tiedonkäsittely tulee vähenemään, eikä tietoa tarvitse toimittaa useaan kertaan. Ajantasaisen, luotettavan tiedon avulla voidaan kehittää julkisia palveluita ja monenlaista liiketoimintaa.

Järjestelmän kehityksestä vastaa Suomen ympäristökeskus Syke ja sen määrittelytyötä ohjaavat Syke ja ympäristöministeriö yhdessä. Uusi tietojärjestelmä otetaan käyttöön vaiheittain vuodesta 2024 lähtien.

Mitä tietoa uuteen järjestelmään tulee?

Kehitettävä järjestelmä tarjoaa hallitun pääsyn alueidenkäyttöä ja rakentamista koskeviin tietoihin. Järjestelmässä olevat tiedot noudattavat yhteisesti sovittuja teknisiä vaatimuksia eli ne ovat tietomallien mukaisia. Tietomallien ansiosta tieto liikkuu sujuvasti ja sekä lähettäjä että vastaanottaja ymmärtävät tiedon samoin.

Tietojärjestelmää kehitetään siten, että siihen voidaan myöhemmin lisätä sisältöjä tai luoda uusia yhteyksiä muihin järjestelmiin. Palvelu kehittyy myös Ryhti-hankkeen päätyttyä.

Ensivaiheessa vuonna 2024 tiedot tulevat olemaan sellaisia, joita julkishallinto käyttää lakisääteisessä toiminnassaan. Tässä vaiheessa rakennetun ympäristön tietojärjestelmään vietäviä tietoja ovat

Rakentamisen tiedot

  • rakentamislupa
  • purkamislupa
  • maisematyölupa
  • poikkeamispäätös
  • rakennusjärjestys (pdf-muodossa vuonna 2024, tietomallin mukaan myöhemmin)

Alueidenkäytön tiedot

Kaavatiedot

  • asemakaava
  • yleiskaava
  • maakuntakaava

(tieto kaavan vireille tulosta ja suunnittelualueen rajaus; kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma; tieto kaavan valmisteluaineiston nähtäville asettamisesta; kaavaehdotus; tieto kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta; hyväksytty kaava; tieto kaavan tai sen osan voimaantulosta; lainvoimainen kaava; hyväksytyn kaavan selostus; tieto kaavan kumoutumisesta)

Tonttijako

​​​(voimaantullut tonttijako sekä tieto tonttijaon kumoutumisesta)

Maankäytön rajoitukset

(sekä tiedot niiden kumoutumisesta tai raukeamisesta)

  • rakennuskielto
  • rakentamisrajoitus
  • toimenpiderajoitus
  • suunnittelutarvealue

Seuraavassa vaiheessa mukaan tulevia tietosisältöjä suunnitellaan samalla kun ensimmäistä vaihetta toteutetaan. Osa myöhemmin mukaan tulevista tiedoista on ollut mukana jo ensimmäisen vaiheen määrittelyssä.

Vuosina 2025–2029 järjestelmää laajennetaan tiedoilla ja toiminnallisuuksilla. Seuraavia tietoja aletaan jakaa tietomallimuodossa

Siirtymäajat

Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä aloittaa toimintansa 1.1.2024, jolloin se on valmis vastaanottamaan tietoja. Rakentamista koskevat tiedot tulee toimittaa järjestelmään viimeistään vuoden 2028 alusta lähtien. Alueidenkäytön tiedoissa siirtymäaika on vuoden pidempi, vuoden 2028 loppuun asti.

Laki ei ohjaa nykyisin olemassa olevia tietoja. Nykyisten kaavatietojen muuntamista yhteentoimivaksi pilotoidaan parhaillaan Etelä-Savossa. (ks. alla Miten kaava-aineisto siirretään)

Miten uusi tietojärjestelmä liittyy muihin?

Uuteen rakennetun ympäristön tietojärjestelmään tulevia tietoja hyödynnetään vähintään 100 viranomaisprosessissa, joiden tiedonsaanti helpottuu jo uuden tietojärjestelmän ensimmäisessä vaiheessa.

Uusi tietojärjestelmä täydentää valtion tiedonhallintakokonaisuutta, joka koostuu muun muassa kiinteistö-, väestö- ja yritystietojärjestelmästä. Järjestelmä suunnitellaan siten, että se toimii yhteen muiden järjestelmien kanssa, ja ne voivat hakea tietoa toisistaan. Tavoitteena on, että valtion toimijat pyytävät tietoa vain kerran.

Alueidenkäytön ja rakennusten niin sanotut ydintiedot (esimerkiksi käyttötarkoitus, rakennusoikeus) ovat jatkossa tarjolla vain tässä uudessa järjestelmässä, josta muut valtion tietojärjestelmät tai muut tietoa tarvitsevat organisaatiot ne hakevat. Uusi tietojärjestelmä puolestaan käyttää esimerkiksi muissa järjestelmissä olevia kiinteistö-, huoneisto-, omistaja-, väylä- ja infratietoja.

Miten tieto liikkuu?

Digimuutos ei muuta tiedontuotannon vastuita eikä kaavoituksen ja rakentamisluvituksen rooleja. Tieto tallentuu uuteen järjestelmään erityisesti kuntien kaavoituksessa ja rakennuslupia käsiteltäessä.

Jatkossa tiedot viedään valtakunnalliseen tietovarantoon yhteisesti määritellyssä koneluettavassa muodossa. Tiedot julkaistaan kuntien ja maakuntien liittojen järjestelmistä valtakunnalliseen järjestelmään. Tiedontuottajien järjestelmissä olevat tiedot päivittyvät mahdollisimman automaattisesti rajapintojen välityksellä valtakunnalliseen järjestelmään.

Rajapinnat ovat ensisijainen tapa tietojen julkaisemiseen. Alueidenkäytön tietojen julkaisemista varten SYKE rakentaa myös käyttöliittymän, joka on vaihtoehtoinen tapa kunnille, joilla ei ole mahdollisuutta hyödyntää rajapintoja.

Kunta tai maakuntien liitto on vastuussa siitä, että sen rakennetun ympäristön tietojärjestelmään toimittama tieto on oikeanlaista. Suomen ympäristökeskus vastaa siitä, että tietojärjestelmästä on saatavilla tieto, jonka kunta tai liitto on toimittanut.

Kunnat voivat jatkossakin rakentaa rakennetun ympäristön tiedoista omia tietotuotteitaan ja myydä niitä.

Tietojärjestelmää määritettäessä kiinnitettiin erityistä huomiota toimintavarmuuteen, digiturvallisuuteen ja siihen, että järjestelmää voidaan jatkossa kehittää. Vaatimukset toteutuvat, kun käytetään yhteneväisiä rajapintaratkaisuja kaikille. Suomen ympäristökeskus vastaa tietojärjestelmän tietoturvasta ja ylläpidosta. Näin voimme taata, että palvelu on käytettävissä myös silloin, kun tiedon tuottajan järjestelmä ei, esimerkiksi palvelimen kaatumisen vuoksi, ole tavoitettavissa.

Saatavilla aina ajantasaisin tieto

Suomen ympäristökeskus vastaa, että saatavilla on ajantasaisin saatu tieto. Syke vastaa siitä, että tietojärjestelmä tarjoaa aina ajantasaisinta tiedontuottajilta saatua tietoa ja että eri lähteistä tulevat tiedot yhdistyvät oikein.

Tietoihin määritellään, kuka niitä saa päivittää. Tietojärjestelmässä pyritään minimoimaan tapaukset, joissa samaa tietoa on tarve päivittää eri lähteistä. Ideaalitilanteessa samasta tiedosta ei ole eri näkemyksiä. Mikäli kahdelta tiedontuottajalta, esimerkiksi kunnalta ja kansallisesta maastotietokannasta, tulee erilaista tietoa, käyttäjä pystyy valitsemaan, kumpaa tietoa tarkastelee.

Osa sisällöstä on avointa dataa

Eri toimijat saavat tietoja järjestelmästä teknisten rajapintojen kautta. Tiedon saamiseksi tulee esittää hyväksytty käyttötarkoitus. Henkilötietoja tai salassa pidettäviä tietoja viranomainen saa vain, jos sillä on oikeus käsitellä tällaisia tietoja.

Osa tietojärjestelmään tulevasta tiedosta on avointa dataa, eli se on kenen tahansa käytettävissä. Avoin data julkaistaan Creative Commons -lisenssillä CC BY 4.0.

Rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä saatavat tiedot ovat maksuttomia. Suomen ympäristökeskus voi periä maksun uusien teknisten rajapintojen avaamisesta tietojärjestelmään tai erillisistä tietotuotteista.

Miten kaava-aineisto siirretään järjestelmään?

Rakennetun ympäristön tietojärjestelmän tultua käyttöön, uudet kaavat tuotetaan sinne tietomallimuodossa. VOOKA-hankkeessa (Voimassa olevat kaavat rakennetun ympäristön tietojärjestelmään) ratkaistaan, miten kaavat siirretään järjestelmään. Hankkeen tavoitteena on viedä kaikkien Suomessa voimassa olevien asema- ja yleiskaavojen –  myös rantakaavojen – kaavarajat valtakunnalliseen tietomallimuotoon ja tietojärjestelmään. Etelä-Savon kunnat ovat mukana vuonna 2022 käynnistyneessä pilotissa.

Syventävää tietoa rajapinnoista, koordinaatistoista ja tietomalleista

Tietojärjestelmä koostuu kahdesta tietovarannosta, joista toinen on rakennustiedolle ja toinen alueidenkäytön tarpeisiin.

Tietojärjestelmän rajapintaratkaisu on REST/JSON. Järjestelmässä on tuki JSON/GeoJSON paikkatietoformaateille. Tietojärjestelmään toteutetaan lisäksi OGC Api Features -rajapinta sekä WMS-rasterirajapinta.

Rajapintojen vaatimukset voivat vielä tarkentua, kun tekninen toteutus alkaa. Kuntarekistereihin vaikuttavien rajapintojen kuvaukset tulevat myöhemmin kommentoitavaksi.

Tiedon luovutuksen ja vastaanoton koordinaatistot

EPSG:3067, valtakunnallinen koordinaatisto
EPSG:3873 - 3885. koordinaatistot tiedon luovutuksessa ja tiedon vastaanotossa
Tiedon toimituksen yhteydessä tallennetaan tieto koordinaattijärjestelmästä ja korkeusjärjestelmästä (N2000), jossa tieto toimitettu.

Tiedon luovutuksen koordinaatistot

EPSG:4326, WGS84 (käytössä myös IFC-malleissa)
EPSG:3857, Google Web Mercator

Alkuperäinen koordinaatisto on aina tiedossa

Tieto tarjotaan tietojärjestelmästä lähtökohtaisesti aina samassa koordinaatistossa, missä se on vastaanotettu. Jos käyttäjä pyytää aineistoa muussa koordinaatistossa, saa hän silloin tiedon alkuperäisestä koordinaatistosta.

Lisätiedot 

hankepäällikkö Päivi Malmi, [email protected], p. 050 3757 114

Sivu päivitetty 9.3.2023