Näin rakennetuu ympäristön tietojärjestelmä

Ryhti-hankkeessa rakennetun ympäristön keskeisimmät tiedot kootaan saataville yhteiseen paikkaan. Muutos keventää ja selkeyttää tiedonhallintaa: tiedot luodaan vain yhden kerran, sovitussa muodossa yhteiseen valtakunnalliseen tietojärjestelmään, jossa ne ovat ajantasaisina ja luotettavasti kaikkien järjestelmien saatavilla. Näin helpotetaan tiedon käyttäjien työtä. Käytettävyys on tärkeässä roolissa tietojärjestelmän tekemisessä.

Toteutus koostuu kahdesta tietovarannosta, joista toinen on rakennustiedolle ja toinen alueidenkäytön tarpeisiin.

Järjestelmän kehityksestä vastaa Suomen ympäristökeskus SYKE ja sen määrittelytyötä ohjaavat SYKE ja ympäristöministeriö yhdessä. Uusi tietojärjestelmä otetaan käyttöön vaiheittain vuodesta 2024 lähtien.

Mitä tietoa uuteen järjestelmään tulee?

Kehitettävä järjestelmä tarjoaa hallitun pääsyn alueidenkäyttöä ja rakentamista koskeviin tietoihin. Järjestelmässä olevat tiedot noudattavat yhteisesti sovittuja teknisiä vaatimuksia eli ne ovat tietomallien mukaisia. Tietomallien ansiosta tieto liikkuu sujuvasti ja sekä lähettäjä että vastaanottaja ymmärtävät tiedon samoin.

Tietojärjestelmää kehitetään siten, että siihen voidaan myöhemmin lisätä sisältöjä tai luoda uusia yhteyksiä muihin järjestelmiin. Palvelu kehittyy myös Ryhti-hankkeen päätyttyä.

Ensivaiheessa tiedot tulevat olemaan sellaisia, joita julkishallinto käyttää lakisääteisessä toiminnassaan. Myöhemmissä vaiheissa mukaan voi tulla myös muiden kuin viranomaisten tuottamia tietoja. Nämä pidetään erillään viranomaistiedoista.

Ensimmäisessä vaiheessa vuonna 2024 rakennetun ympäristön tietojärjestelmään vietäviä tietoja ovat

Rakentamisen tiedot

  • rakentamislupa
  • purkamislupa
  • maisematyölupa
  • poikkeamispäätös
  • rakennusjärjestys (pdf-muodossa vuonna 2024, tietomallin mukaan myöhemmin)

Alueidenkäytön tiedot

Kaavatiedot

  • asemakaava
  • yleiskaava
  • maakuntakaava

(tieto kaavan vireille tulosta ja suunnittelualueen rajaus; kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma; tieto kaavan valmisteluaineiston nähtäville asettamisesta; kaavaehdotus; tieto kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta; hyväksytty kaava; tieto kaavan tai sen osan voimaantulosta; lainvoimainen kaava; hyväksytyn kaavan selostus; tieto kaavan kumoutumisesta)

Tonttijako

​​​(voimaantullut tonttijako sekä tieto tonttijaon kumoutumisesta)

Maankäytön rajoitukset

(sekä tiedot niiden kumoutumisesta tai raukeamisesta)

  • rakennuskielto
  • rakentamisrajoitus
  • toimenpiderajoitus
  • suunnittelutarvealue

Seuraavassa vaiheessa mukaan tulevia tietosisältöjä suunnitellaan samalla kun ensimmäistä vaihetta toteutetaan. Osa myöhemmin mukaan tulevista tiedoista on ollut mukana jo ensimmäisen vaiheen määrittelyssä.

Vuosina 2025–2029 järjestelmää laajennetaan tiedoilla ja toiminnallisuuksilla. Seuraavia tietoja aletaan jakaa tietomallimuodossa

Miten uusi tietojärjestelmä liittyy muihin?

​​​​​​​Uuteen rakennetun ympäristön tietojärjestelmään tulevia tietoja hyödynnetään vähintään 100 viranomaisprosessissa, joiden tiedonsaanti helpottuu jo uuden tietojärjestelmän ensimmäisessä vaiheessa.

Uusi tietojärjestelmä täydentää valtion tiedonhallintakokonaisuutta, joka koostuu muun muassa kiinteistö-, väestö- ja yritystietojärjestelmästä. Järjestelmä suunnitellaan siten, että se toimii yhteen muiden järjestelmien kanssa, ja ne voivat hakea tietoa toisistaan. Tavoitteena on, että valtion toimijat pyytävät tietoa vain kerran.

Maankäytön ja rakennusten niin sanotut ydintiedot (esimerkiksi käyttötarkoitus, rakennusoikeus) olisivat jatkossa tarjolla vain tässä uudessa järjestelmässä, josta muut valtion tietojärjestelmät tai muut tietoa tarvitsevat organisaatiot ne hakisivat. Uusi tietojärjestelmä puolestaan käyttää esimerkiksi muissa järjestelmissä olevia kiinteistö-, huoneisto-, omistaja-, väylä- ja infratietoja.

​​​​​​​Miten tieto liikkuu?

Digimuutos ei muuta tiedontuotannon vastuita eikä kaavoituksen ja rakennusluvituksen rooleja. Tieto tallentuu uusiin järjestelmiin erityisesti kuntien kaavoituksessa ja rakennuslupia käsiteltäessä.
Jatkossa tiedot viedään valtakunnalliseen tietovarantoon yhteisesti määritellyssä koneluettavassa muodossa. Vieminen tapahtuu joko lataamalla käyttöliittymän kautta tai rajapinnan avulla.

Tavoitteena on, että toiminto ei aiheuta lisätyötä toimittajalle, vaan tiedon siirto olisi joko täysin tai lähes automaattista.

Tietojen tuottaja, kuten kunta, on vastuussa niiden ajantasaisuudesta ja oikeellisuudesta eli niiden ylläpitämisestä. Kunta voi jatkossakin halutessaan pitää samat tiedot omissa järjestelmissään ja jakaa niitä esimerkiksi omien rajapintojensa kautta.

Tietojärjestelmää määritettäessä on kiinnitetty erityistä huomiota toimintavarmuuteen, digiturvallisuuteen ja siihen, että järjestelmää voidaan jatkossa kehittää. Vaatimukset toteutuvat, kun käytetään yhteneväisiä rajapintaratkaisuja kaikille. Suomen ympäristökeskus vastaa tietojärjestelmän ylläpidosta ja tietoturvasta.

Tiedontuottaja on aina aktiivinen osapuoli tiedonvaihdossa

Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä ei muuta sinne saapuvia tietoja, vaan tiedon tuottaja vastaa siitä.

Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä ei hae tietoa tiedontuottajan varannoista, vaan tietojärjestelmä saa tiedot rajapintansa kautta, jonne tiedontuottaja työntää tiedot. Tämä malli on tiedon oikeellisuuden kannalta varmempi, tietoturvallisempi ja tiedonhallinnan kannalta parempi vaihtoehto kuin se, että tietojärjestelmä hakisi tietoa jokaisesta kunnasta erikseen. Näin voimme taata, että palvelu on käytettävissä myös silloin, kun tiedon tuottajan järjestelmä ei, esimerkiksi palvelimen kaatumisen vuoksi, ole tavoitettavissa.

Tietojärjestelmän rajapintaratkaisu on REST/JSON. Tuettuja paikkatietoformaatteja ovat GeoJSON ja GML.

Saatavilla aina ajantasaisin tieto

Suomen ympäristökeskus vastaa, että saatavilla on ajantasaisin saatu tieto. SYKE vastaa siitä, että tietojärjestelmä tarjoaa aina ajantasaisinta tiedontuottajilta saatua tietoa ja että se tekee useamman toimittajan tietoihin kohdistuvien yksittäisten kyselyiden vaatimat tietojen yhdistämiset oikein.

Tietoihin määritellään, kuka niitä saa päivittää. Tietojärjestelmässä pyritään minimoimaan tapaukset, joissa samaa tietoa on tarve päivittää eri lähteistä. Ideaalitilanteessa samasta tiedosta ei ole eri näkemyksiä. Mikäli kahdelta tiedontuottajalta, esimerkiksi kunnalta ja kansallisesta maastotietokannasta, tulee erilaista tietoa, käyttäjä pystyy valitsemaan, kumpaa tietoa tarkastelee. 

Osa sisällöstä on avointa dataa

Eri toimijat saavat tietoja järjestelmästä teknisten rajapintojen kautta. Tiedon saamiseksi tulee esittää hyväksytty käyttötarkoitus. Henkilötietoja tai salassapidettäviä tietoja viranomainen saa vain, jos sillä on oikeus käsitellä tällaisia tietoja.

Osa tietojärjestelmään tulevasta tiedosta on avointa dataa, eli se on kenen tahansa käytettävissä. Avoin data julkaistaan Creative Commons -lisenssillä CC BY 4.0.

Rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä saatavat tiedot ovat maksuttomia. Suomen ympäristökeskus voi periä maksun uusien teknisten rajapintojen avaamisesta tietojärjestelmään tai erillisistä tietotuotteista.

Miten kaava-aineisto siirretään järjestelmään?

Rakennetun ympäristön tietojärjestelmän tultua käyttöön, uudet kaavat tuotetaan sinne tietomallimuodossa. VOOKA-hankkeessa (Voimassa olevat kaavat rakennetun ympäristön tietojärjestelmään) puolestaan ratkaistaan, miten kaavat siirretään järjestelmään. Hankkessa tavoitteena on viedä kaikkien Suomessa voimassa olevien asema- ja yleiskaavojen –  myös rantakaavojen – kaavarajat valtakunnalliseen tietomallimuotoon ja tietojärjestelmään. Hanke alkaa vuonna 2022 pilotilla, joka toteutetaan yhdessä Etelä-Savon kuntien kanssa.

Kuka hyötyy uudesta tietojärjestelmästä?

Luotettava, ajantasainen ja sujuvasti liikkuva tieto on digitalisaation kulmakivi. Digitalisaatio on kehitys, joka etenee vauhdilla. Se avaa uusia mahdollisuuksia palveluille, talouskasvulle ja hyvinvoinnille, kunhan digikehitys tehdään kestävästi. Valtakunnallinen investointi rakennetun ympäristön tietojen digitalisointiin maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti.

Jatkossa manuaalinen tiedonkäsittely tulee vähenemään, eikä tietoa tarvitse toimittaa useaan kertaan. Ajantasaisen, luotettavan tiedon avulla voidaan kehittää julkisia palveluita ja monenlaista liiketoimintaa.

Lisätiedot

erityisasiantuntija Tuija Pakkanen, [email protected], p. 050 471 0891
​​​​​​​hankepäällikkö Päivi Malmi, [email protected], p. 050 3757 114