Luonnonsuojelulain uudistus
Luonnonsuojelulaki on yksi tärkeimmistä keinoista turvata Suomen luonnon monimuotoisuutta. Laki päivitetään, jotta se turvaisi entistä paremmin lajeja, luontotyyppejä sekä luonnon tarjoamia tärkeitä palveluja.
Uusi luonnonsuojelulaki tulee voimaan 1.6.2023.
Uutta luonnonsuojelulaissa on esimerkiksi tiukasti suojeltujen luontotyyppien suojelun vahvistaminen, vapaaehtoinen ekologinen kompensaatio ja Suomen Luontopaneelin rooli. Myös ilmastonmuutokseen sopeutuminen kirjataan lain tavoitteisiin. Lisäksi malminetsintä kielletään kansallispuistoissa ja luonnonpuistoissa kokonaan, ja valtion muilla suojelualueilla sen edellytyksiä tiukennetaan
Valmistelun vaiheet
Ympäristöministeriö asetti 16.12.2019 hankkeen luonnonsuojelulainsäädännön uudistamiseksi. Hanke sisälsi varsinaisen luonnonsuojelulain (1096/1996) ja -asetuksen (160/1997) uudistamisen lisäksi projektit luonnonsuojelulailla rauhoitettujen lajien aiheuttamien vahinkojen korvausmenettelyn ja ennaltaehkäisyn lainsäädännön uudistamiseksi sekä ekologisen kompensaation kehittämiseksi. Hankkeelle asetettiin laajapohjainen ohjausryhmä, joka on linjannut lainsäädännön valmistelua. Luonnosta hallituksen esitykseksi luonnonsuojelulaiksi on valmisteltu virkamiehistä ja sidosryhmistä muodostuneessa projektiryhmässä.
Uudistusta on valmisteltu vuorovaikutteisesti ja avoimesti. Valmistelun alussa järjestettiin kaikille avoin verkkokuuleminen sekä kuultiin laajasti eri sidosryhmiä. Valmistelun kuluessa on työryhmätyön ohella ja sen yhteydessä kuultu asiantuntijoita, pidetty oikeustieteellinen seminaari luonnonsuojelulain kehittämisestä sekä perustettu teemakohtaisia alatyöryhmiä kuntien tehtävistä, metsästyksestä ja tiedonhallinnasta.
Luonnos hallituksen esitykseksi oli lausuntokierroksella 2.7.-6.9.2021. Lausuntokierros oli avoin kaikille. Lausuntoja jätettiin määräaikaan mennessä noin 200.
Projektiryhmä I jätti ehdotuksensa hallituksen esitykseksi luonnonsuojelulaiksi 29.11.2021. Ehdotus ajantasaistaisi ja vahvistaisi luontokohteiden suojaa, laajentaisi luonnonsuojelun keinovalikoimaa, edistäisi osallistumista ja tiedon saatavuutta sekä tarjoaisi välineitä vapaaehtoisen suojelun edistämiseen. Lisäksi ilmastonmuutoksen vaikutukset sekä saamelaisten oikeuksien edistäminen otettaisiin uudessa laissa nykyistä paremmin huomioon. Uutuutena lakiin ehdotetaan lisättäväksi vapaaehtoista ekologista kompensaatiota. Projektiryhmä ei ollut työssään yksimielinen. Osa jäsenistä jätti eriävän mielipiteen tai täydentävän lausuman. Projektin loppuraportti, johon sisältyvät ehdotus hallituksen esitykseksi sekä eriävät ja täydentävät lausumat, julkaistiin 10.12.2021.
Lakiehdotuksen viimeistelyä jatkettiin virkatyönä, ja lainsäädännön arviointineuvosto antoi esityksestä lausuntonsa 23.12.2021.
Hallituksen esitys (HE 79/2022) annettiin eduskunnalle 12.5.2022.
Eduskunta hyväksyi uuden luonnonsuojelulain 13.12.2022.
Tasavallan presidentti vahvisti lain 5.1.2023.
Nykyinen luonnonsuojelulaki
Luonnonsuojelulaki (1096/1996) on ollut voimassa vuodesta 1997 alkaen ja siihen on tehty useita tarkistuksia. Lain päätavoite on luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen. Lain tavoitteena on myös lisätä luonnontuntemusta ja yleistä luonnonharrastusta, vaalia luonnonkauneutta ja maisema-arvoja, tukea luonnonvarojen kestävää käyttöä ja edistää luonnontutkimusta.
Luonnonsuojelulailla turvataan Suomen luontoa ennen kaikkea rauhoittamalla luonnonsuojelualueita sekä suojelemalla luontotyyppejä ja eliölajeja. Lain avulla pyritään turvaamaan Suomen lajien ja luontotyyppien elinvoimaisuus, eli saavuttamaan niiden suotuisa suojelun taso.
Lisätietoja
Pasi Kallio, lainsäädäntöneuvos
ympäristöministeriö, Luontoympäristöosasto, Luonnonsuojelu ja -hoito Puhelin:0295250251 [email protected]
Leila Suvantola, lainsäädäntöneuvos
ympäristöministeriö, Luontoympäristöosasto, Luonnon monimuotoisuus Puhelin:0295250433 [email protected]