Luonnonsuojelulain ja -asetuksen uudistus

Luonnonsuojelulaki on yksi tärkeimmistä keinoista turvata Suomen luonnon monimuotoisuutta. Laki päivitetään, jotta se turvaisi entistä paremmin lajeja, luontotyyppejä sekä luonnon tarjoamia tärkeitä palveluja.

Yli 20 vuotta vanha luonnonsuojelulaki tarvitsee ajantasaistamista ja selkeyttämistä. Uudistusta tarvitaan Suomen luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi. Tällä hetkellä lajeistamme joka yhdeksäs ja luontotyypeistämme lähes puolet ovat uhanalaisia.

Uudistuksen eteneminen

Luonnonsuojelulain ja asetuksen uudistamista varten asetetun laajapohjaisen virkamiehistä ja sidosryhmistä koostuvan prohektiryhmän aloituskokous pidettiin 30.1.2020.

Projektiryhmä järjestäytyi ja keskusteli luonnonsuojelulain toimivuusarvioinnin pohjalta uudistuksen lähtökohdista.

Projektiryhmän 2. kokous pidettiin 10.3.2020. Kokouksessa projektiryhmä kuuli nykyisen luonnonsuojelulain rakenteesta ja keskeisestä sisällöstä, käsitteli työsuunnitelman ja uudistuksen keskeiset teemat sekä kuuli alustavan suunnitelman lain vaikutusten arvioimiseksi. Kokouksessa käsiteltiin luonnonsuojelulain 1 luvun kehittämistarpeita ja alustavia muutosehdotuksia. Ympäristöneuvos Marina von Weissenberg esitteli projektiryhmälle katsauksen biodiversiteetin suojelun kansainväliseen kehitykseen.

Projektiryhmän kokouksessa 7.4.2020 aiheena oli luonnonsuojelulain merkitys ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa. Projektiryhmä kuuli keskustelun pohjaksi Suojelualueet muuttuvassa ilmastossa –hankkeen tuloksista. Lisäksi käsiteltiin luonnonsuojelun hallintoa ja muita toimijoita.

Projektiryhmän 4. kokouksessa 6.5.2020 käsiteltiin luonnonsuojelulain alustavia kehittämistarpeita ja –ehdotuksia lajien suojelun vahvistamiseksi. Kokouksen asiantuntija-alustuksina kuultiin ympäristöneuvos Esko Hyväristä lajien uhanalaisuusarvioinnin tuloksista, luontopaneelin puheenjohtajaa professori Janne Kotiahoa lajien suojelun vahvistamisen tarpeista, johtaja Leif Schulmania lajien suojelun tiedonhallinnan haasteista ja mahdollisuuksista sekä yksikön johtaja Aino Juslénia geneettisen monimuotoisuuden suojelun tarpeista.

Luontotyyppien suojelun vahvistaminen oli kokouksen teemana 3.6.2020. Alustuksina kuultiin ympäristöneuvos Aulikki Alasen ja erikoistutkija Tytti Kontulan alustukset luontotyyppien uhanalaisuudesta ja niiden uhkista ja suojelun kehittämistarpeista. Luontotyyppien suojelua, hoitoa ja ennallistamista on tehostettava ja uusia keinoja kehitettävä, sillä uhanalaisuusarviointien perusteella luontotyyppien tila ei ole parantunut viimeisen vuosikymmenen aikana, ja monien luontotyyppien kehityssuunta edelleen heikkenevä.

Projektiryhmän 6. kokouksen teemana oli luontotiedon hallinta. Teeman käsittelyn aluksi Saku Härkönen kuvasi luontotiedon hallinnan nykytilaa. Päällikkö Tuula Kurikka Metsähallituksesta esitteli projektiryhmälle ULJAS-tietojärjestelmäkokonaisuutta ja johtava tutkija Petteri Vihervaara kertoi biodiversiteetti-ja ekosysteemitiedosta sekä Ekosysteemiobservatorio-hankkeesta. Kokouksessa käsiteltiin alustavia ehdotuksia luontotiedon hallinnan parantamiseksi osana luonnonsuojelulain uudistusta. Projektiryhmä päätti myös asettaa alatyöryhmän valmistelemaan luontotiedon kokonaishallinnan kehittämistä.

Projektiryhmän 18.8.2020 pidetyssä kokouksessa käsiteltiin luonnonsuojelun edistämistehtäviä ja kannustavuutta. Ympäristöneuvos Päivi Gummerus-Rautiainen kertoi vapaaehtoisen luonnonsuojelun ohjelmista ja ohjelmien piirissä tehtävästä monipuolisesta yhteistyöstä. Vuonna 2008 käynnistyneen METSO-ohjelman tavoitteena on turvata suomalaista metsäluontoa, ja uudella HELMI-elinympäristöohjelmalla haetaan ratkaisuja arvokkaiden elinympäristöjen suojeluun, kunnostukseen ja hoitoon. Budjettineuvos Armi Liinamaa valtiovarainministeriöstä esitteli reunaehtoja taloudellisille kannusteille ympäristöä koskevassa lainsäädännössä. Lain uudistuksen yhteydessä tarkastellaan velvoittavan sääntelyn ohella vapaaehtoisia keinoja tukea luonnon monimuotoisuuden suojelua ja kestävää käyttöä. Lisäksi tavoitteena on kehittää taloudellisia kannustimia ja osallistumismahdollisuuksia.

Projektiryhmän 8. kokouksessa kuultiin Suomen biodiversiteettistrategian ja toimintaohjelman 2012–2020 toteutuksen ja vaikutusten arvioinnista. Johtaja Petri Ahlroth esitteli SYKEn ja Luken yhteisenä konsortiona toteutetun hankkeen toimenpide-ehdotuksia seuraavalle toimintaohjelmakaudelle 2020–2030. Projektiryhmä kävi myös laajan keskustelun teematarkastelun aikana käsitellyistä alustavista muutosehdotuksista ja arvioi niiden vaikutuksia luonnon monimuotoisuuden kannalta. Tämän jälkeen kokouksessa käytiin läpi alustava ehdotus luonnonsuojelulain rakenteeksi ja vastaanotettiin kuntien luonnonsuojelun edistämistehtäviä selvittäneen alatyöryhmän loppuraportti.

Projektiryhmän kokouksessa 21.10.2020 käsiteltiin teematarkastelussa esiteltyjen alustavien lainmuutosehdotusten vaikutuksia. Sofi tiedeneuvontahankkeen ja ympäristöministeriön yhteistyössä koolle kutsuma monitieteinen tutkijaryhmä  esitteli tuloksia, joihin ryhmä oli päätynyt arvioidessaan luonnonsuojelulain alustavien muutosehdotusten vaikutussuuntia eri tieteenalojen näkökulmasta. Tutkijaryhmän pääviesteihin voi tutustua tästä. Lain valmisteluvaiheen tutkijayhteistyöllä tavoiteltiin näkemyksiä muutosehdotusten vaikutuksista luonnon monimuotoisuuteen, ilmastoon, talouteen ja yhteiskuntaan. Toisena asiakohtana projektiryhmä käsitteli ekologisen kompensaation kehittämistä osana luonnonsuojelulain uudistusta. Yliopistotutkija Heini Kujala alusti ekologisen kompensaation lähtökohdista ja reunaehdoista. Luonnonsuojelulainsäädännön uudistushankkeen projektiryhmä III:n sihteeri Leila Suvantola esitteli tämän jälkeen alustavat ehdotukset kompensaation toteuttamiseksi luonnonsuojelulaissa. Esityksessä käytiin läpi kompensaation määritelmä, aiheuttamisperiaate, lieventämishierarkia sekä saamelaisten kotiseutualueen erityisasema. Kompensaation soveltamisalan osalta heikennyksen hyvittämisvelvollisuutta esitettiin osaksi luontotyypin, lajin elinympäristön ja suojelualueen suojelusta poikkeamista. Ekologisen kompensaation kehittämisestä enemmän täällä. 

Seuraava kokous pidetään 11.11.2020.

Ryhmän tavoitteena on valmistella hallituksen esitys laiksi vuoden 2021 loppuun mennessä.

Projektiryhmä työskentelee luonnonsuojelulainsäädännön uudistusta koordinoivan ohjausryhmän alaisuudessa. Valmistelun tausta-aineistot löytyvät luonnonsuojelulainsäädännön uudistuksen sivulta

Luonnonsuojelulain uudistuksen tavoitteet

  • Parantaa lajien ja luontotyyppien suojelua ja seurantaa.
  • Tarkastella luonnonsuojelulain merkitystä osana ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista.
  • Selvittää ekologisen kompensaation mahdollisuus osana luonnonsuojelulakia. Ekologista kompensaatiota kokeillaan ja kehitetään hankkeessa, joka on osa luonnonsuojelulainsäädännön uudistusta.
  • Parantaa luonnonsuojelun kannustavuutta sekä tarkastella keinoja ja rahoituslähteitä, jotka kannustavat luonnon monimuotoisuuden suojeluun ja kestävään käyttöön.
  • Selkeyttää luonnonsuojelulain ja -asetuksen suhdetta.
  • Ajantasaistaa luonnonsuojelulaki teknisesti sekä selkeyttää lakia.
  • Tarkastella luonnonsuojelulain ja muun luonnonvarojen käyttöön liittyvän lainsäädännön rajapintoja niin, että lainsäädäntö estäisi elinympäristöjen pirstoutumista nykyistä tehokkaammin.
  • Varmistaa Luontopaneelin toimintaedellytykset säätämällä siitä laissa.

Luonnonsuojelulaki

Luonnonsuojelulaki (1096/1996) on ollut voimassa vuodesta 1997 alkaen ja siihen on tehty useita tarkistuksia. Lain päätavoite on luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen. Lain tavoitteena on myös lisätä luonnontuntemusta ja yleistä luonnonharrastusta, vaalia luonnonkauneutta ja maisema-arvoja, tukea luonnonvarojen kestävää käyttöä ja edistää luonnontutkimusta.

Luonnonsuojelulailla turvataan Suomen luontoa ennen kaikkea rauhoittamalla luonnonsuojelualueita sekä suojelemalla luontotyyppejä ja eliölajeja. Lain avulla pyritään turvaamaan Suomen lajien ja luontotyyppien elinvoimaisuus, eli saavuttamaan niiden suotuisa suojelun taso.

Lisätietoja

Johanna Korpi, lainsäädäntöneuvos 
ympäristöministeriö, Luontoympäristöosasto, Luonnon monimuotoisuus 0295250278