Luonnonsuojelulain ja -asetuksen uudistus

Luonnonsuojelulaki on yksi tärkeimmistä keinoista turvata Suomen luonnon monimuotoisuutta. Laki päivitetään, jotta se turvaisi entistä paremmin lajeja, luontotyyppejä sekä luonnon tarjoamia tärkeitä palveluja.

Yli 20 vuotta vanha luonnonsuojelulaki tarvitsee ajantasaistamista ja selkeyttämistä. Uudistusta tarvitaan Suomen luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi. Tällä hetkellä lajeistamme joka yhdeksäs ja luontotyypeistämme lähes puolet ovat uhanalaisia.

Mikä on valmistelun tilanne

Luonnos hallituksen esitykseksi on lausuntokierroksella 2.7.-6.9. Lausuntokierros on avoin kaikille.

Projektiryhmä jatkaa työtään vielä lausuntokierroksen päättyminen jälkeen.

Projektiryhmä

Luonnonsuojelulain ja asetuksen uudistamista varten on asetettu laajapohjainen virkamiehistä ja sidosryhmistä koostuva projektiryhmä.

Ryhmän tavoitteena on valmistella hallituksen esitys laiksi vuoden 2021 loppuun mennessä.

Projektiryhmä työskentelee luonnonsuojelulainsäädännön uudistusta koordinoivan ohjausryhmän alaisuudessa.

Uudistuksen eteneminen

Projektiryhmän aloituskokous pidettiin 30.1.2020. Ensimmäisessä kokouksessa ryhmä järjestäytyi ja keskusteli luonnonsuojelulain toimivuusarvioinnin pohjalta uudistuksen lähtökohdista.

Projektiryhmän 2. kokous pidettiin 10.3.2020. Kokouksessa projektiryhmä kuuli nykyisen luonnonsuojelulain rakenteesta ja keskeisestä sisällöstä, käsitteli työsuunnitelman ja uudistuksen keskeiset teemat sekä kuuli alustavan suunnitelman lain vaikutusten arvioimiseksi. Kokouksessa käsiteltiin luonnonsuojelulain 1 luvun kehittämistarpeita ja alustavia muutosehdotuksia. Ympäristöneuvos Marina von Weissenberg esitteli projektiryhmälle katsauksen biodiversiteetin suojelun kansainväliseen kehitykseen.

Projektiryhmän kokouksessa 7.4.2020 aiheena oli luonnonsuojelulain merkitys ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa. Projektiryhmä kuuli keskustelun pohjaksi Suojelualueet muuttuvassa ilmastossa -hankkeen tuloksista. Lisäksi käsiteltiin luonnonsuojelun hallintoa ja muita toimijoita.

Projektiryhmän 4. kokouksessa 6.5.2020 käsiteltiin luonnonsuojelulain alustavia kehittämistarpeita ja -ehdotuksia lajien suojelun vahvistamiseksi. Kokouksen asiantuntija-alustuksina kuultiin ympäristöneuvos Esko Hyväristä lajien uhanalaisuusarvioinnin tuloksista, luontopaneelin puheenjohtajaa professori Janne Kotiahoa lajien suojelun vahvistamisen tarpeista, johtaja Leif Schulmania lajien suojelun tiedonhallinnan haasteista ja mahdollisuuksista sekä yksikön johtaja Aino Juslénia geneettisen monimuotoisuuden suojelun tarpeista.

Luontotyyppien suojelun vahvistaminen oli kokouksen teemana 3.6.2020. Alustuksina kuultiin ympäristöneuvos Aulikki Alasen ja erikoistutkija Tytti Kontulan alustukset luontotyyppien uhanalaisuudesta ja niiden uhkista ja suojelun kehittämistarpeista. Luontotyyppien suojelua, hoitoa ja ennallistamista on tehostettava ja uusia keinoja kehitettävä, sillä uhanalaisuusarviointien perusteella luontotyyppien tila ei ole parantunut viimeisen vuosikymmenen aikana, ja monien luontotyyppien kehityssuunta edelleen heikkenevä.

Projektiryhmän 6. kokouksen teemana oli luontotiedon hallinta. Teeman käsittelyn aluksi Saku Härkönen kuvasi luontotiedon hallinnan nykytilaa. Päällikkö Tuula Kurikka Metsähallituksesta esitteli projektiryhmälle ULJAS-tietojärjestelmäkokonaisuutta ja johtava tutkija Petteri Vihervaara kertoi biodiversiteetti-ja ekosysteemitiedosta sekä Ekosysteemiobservatorio-hankkeesta. Kokouksessa käsiteltiin alustavia ehdotuksia luontotiedon hallinnan parantamiseksi osana luonnonsuojelulain uudistusta. Projektiryhmä päätti myös asettaa alatyöryhmän valmistelemaan luontotiedon kokonaishallinnan kehittämistä.

Projektiryhmän 18.8.2020 pidetyssä kokouksessa käsiteltiin luonnonsuojelun edistämistehtäviä ja kannustavuutta. Ympäristöneuvos Päivi Gummerus-Rautiainen kertoi vapaaehtoisen luonnonsuojelun ohjelmista ja ohjelmien piirissä tehtävästä monipuolisesta yhteistyöstä. Vuonna 2008 käynnistyneen METSO-ohjelman tavoitteena on turvata suomalaista metsäluontoa, ja uudella HELMI-elinympäristöohjelmalla haetaan ratkaisuja arvokkaiden elinympäristöjen suojeluun, kunnostukseen ja hoitoon. Budjettineuvos Armi Liinamaa valtiovarainministeriöstä esitteli reunaehtoja taloudellisille kannusteille ympäristöä koskevassa lainsäädännössä. Lain uudistuksen yhteydessä tarkastellaan velvoittavan sääntelyn ohella vapaaehtoisia keinoja tukea luonnon monimuotoisuuden suojelua ja kestävää käyttöä. Lisäksi tavoitteena on kehittää taloudellisia kannustimia ja osallistumismahdollisuuksia.

Projektiryhmän 8. kokouksessa kuultiin Suomen biodiversiteettistrategian ja toimintaohjelman 2012–2020 toteutuksen ja vaikutusten arvioinnista. Johtaja Petri Ahlroth esitteli SYKEn ja Luken yhteisenä konsortiona toteutetun hankkeen toimenpide-ehdotuksia seuraavalle toimintaohjelmakaudelle 2020–2030. Projektiryhmä kävi myös laajan keskustelun teematarkastelun aikana käsitellyistä alustavista muutosehdotuksista ja arvioi niiden vaikutuksia luonnon monimuotoisuuden kannalta. Tämän jälkeen kokouksessa käytiin läpi alustava ehdotus luonnonsuojelulain rakenteeksi ja vastaanotettiin kuntien luonnonsuojelun edistämistehtäviä selvittäneen alatyöryhmän loppuraportti.

Projektiryhmän kokouksessa 21.10.2020 käsiteltiin teematarkastelussa esiteltyjen alustavien lainmuutosehdotusten vaikutuksia. Sofi tiedeneuvontahankkeen ja ympäristöministeriön yhteistyössä koolle kutsuma monitieteinen tutkijaryhmä  esitteli tuloksia, joihin ryhmä oli päätynyt arvioidessaan luonnonsuojelulain alustavien muutosehdotusten vaikutussuuntia eri tieteenalojen näkökulmasta. Tutkijaryhmän pääviesteihin voi tutustua tästä. Lain valmisteluvaiheen tutkijayhteistyöllä tavoiteltiin näkemyksiä muutosehdotusten vaikutuksista luonnon monimuotoisuuteen, ilmastoon, talouteen ja yhteiskuntaan. Toisena asiakohtana projektiryhmä käsitteli ekologisen kompensaation kehittämistä osana luonnonsuojelulain uudistusta. Yliopistotutkija Heini Kujala alusti ekologisen kompensaation lähtökohdista ja reunaehdoista. Luonnonsuojelulainsäädännön uudistushankkeen projektiryhmä III:n sihteeri Leila Suvantola esitteli tämän jälkeen alustavat ehdotukset kompensaation toteuttamiseksi luonnonsuojelulaissa. Esityksessä käytiin läpi kompensaation määritelmä, aiheuttamisperiaate, lieventämishierarkia sekä saamelaisten kotiseutualueen erityisasema. Kompensaation soveltamisalan osalta heikennyksen hyvittämisvelvollisuutta esitettiin osaksi luontotyypin, lajin elinympäristön ja suojelualueen suojelusta poikkeamista. Ekologisen kompensaation kehittämisestä enemmän täällä. 

Projektiryhmän kokouksissa 11.11.2020 ja 9.12.2020 käsiteltiin pykäläluonnoksia. Esillä olivat uuden luonnonsuojelulain luvut 2-10. Lisäksi projektiryhmä kuuli tilannekatsaukset luonnonsuojelun tiedonhallinnan sääntelytarpeita selvittävän alatyöryhmän työstä ja kaivoslain uudistuksesta.

Tammikuun 26. päivänä pidetyssä projektiryhmän kokouksessa käsiteltiin pykäläluonnoksia lakiehdotuksen luvuista 1, 12, 14 ja 15. Lisäksi kuultiin Saku Härkösen esittelemänä Luontotiedon hallinnan alatyöryhmän loppuraportti ja ehdotukset.

Helmikuussa projektiryhmä piti koko päivän kokouksen. Kokous aloitettiin vaikutusten arviointiin keskittyvällä virtuaalisella työpajalla. Tämän jälkeen projektiryhmä käsitteli ensimmäisen osan lakiehdotuksen yksityiskohtaisista perusteluista sekä luonnonsuojelun tiedonhallintaa koskevat pykäläluonnokset. Iltapäivällä kuultiin Maanmittauslaitoksen maanmittausinsinööri Juho Nikanderin alustus luonnonsuojelun lunastusasioiden käytännöistä ja keskusteltiin lisäksi luonnonsuojelun korvauksista. Kokouksen päätteeksi projektiryhmä päätti asettaa alatyöryhmän selvittämään metsästyksen ja lajisuojelun mahdollisia sääntely- ja tiedollisia tarpeita.

Maaliskuun projektiryhmän kokouksessa 30.3.2021 käsiteltiin lakiin esitettyjen muutosehdotusten vaikutuksia. Sofi tiedeneuvontahankkeen ja ympäristöministeriön yhteistyössä koolle kutsuma monitieteinen tutkijaryhmä esitteli jo aiemmin 21.10.2020 pidetyssä kokouksessa alustavia näkemyksiä vaikutuksista, joita nyt syvennettiin. Tutkijayhteistyöllä saatiin monipuolinen ja kattava kokonaiskuva hankkeen vaikutuksista, ja se toimi pohjana lainvalmisteluhankkeen vaikutusarvioinnille ja projektiryhmien työlle. Tutkijaryhmän tulosten yhteenvetoon voi tutustua tästä. Tämän jälkeen kokouksessa käytiin läpi lakiehdotuksen lukujen 1, 6, 9, 12, 14 ja 15 pykälät perusteluineen ja käytiin niitä koskeva keskustelu. Kokouksen lopuksi esiteltiin katsaus luonnonsuojelulain ja muun lainsäädännön välisiin rajapintoihin.

Huhtikuun kokouksessa 20.4.2021 esiteltiin projekti III:n lopputulokset ekologisesta kompensaatiosta. Kyseessä on taloudellinen ohjauskeino, joka aiheuttaja vastaa –periaatteen mukaisesti sisällyttää luonnon monimuotoisuudelle aiheutuvien haittojen kustannukset hankkeen toteutuskustannuksiin. Heikennyksen hyvittämistä koskevan sääntelymallin esittelyyn voit tutustua tarkemmin tästä. Tämän jälkeen jatkettiin hallituksen esitysluonnoksen läpikäyntiä, etenkin yleisperusteluiden ja yksityiskohtaisten perusteluiden osalta. Kokouksen päätteeksi puheenjohtaja Riitta Rönn totesi kokouksen olleen hänen viimeinen kokouksensa projektin puheenjohtajana ja hän kertoi jäävänsä tämän jälkeen eläkkeelle. Hän kiitti projektiryhmää hyvästä yhteistyöstä.

Toukokuun kokous 11.5.2021 oli projektiryhmän viimeinen kokous ennen kesän lausuntokierrosta, mutta projektiryhmä jatkaa työtään lausuntokierroksen jälkeen. Kokouksessa käytiin läpi uudistuksen tilannekatsaus, ja esiteltiin Metsästys ja lajisuojelu –alatyöryhmän esityksiä luonnonsuojelulain muutosehdotukseksi. Lisäksi esiteltiin hallituksen esitys vaikutusarviointia ja suhdetta perustuslakiin, sekä käytiin vielä läpi hallituksen esityksen kokonaisuutta sekä liitelakeja.

Luonnonsuojelulain uudistuksen tavoitteet

  • Parantaa lajien ja luontotyyppien suojelua ja seurantaa.
  • Tarkastella luonnonsuojelulain merkitystä osana ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista.
  • Selvittää ekologisen kompensaation mahdollisuus osana luonnonsuojelulakia. Ekologista kompensaatiota kokeillaan ja kehitetään hankkeessa, joka on osa luonnonsuojelulainsäädännön uudistusta.
  • Parantaa luonnonsuojelun kannustavuutta sekä tarkastella keinoja ja rahoituslähteitä, jotka kannustavat luonnon monimuotoisuuden suojeluun ja kestävään käyttöön.
  • Selkeyttää luonnonsuojelulain ja -asetuksen suhdetta.
  • Ajantasaistaa luonnonsuojelulaki teknisesti sekä selkeyttää lakia.
  • Tarkastella luonnonsuojelulain ja muun luonnonvarojen käyttöön liittyvän lainsäädännön rajapintoja niin, että lainsäädäntö estäisi elinympäristöjen pirstoutumista nykyistä tehokkaammin.
  • Varmistaa Luontopaneelin toimintaedellytykset säätämällä siitä laissa.

Luonnonsuojelulaki

Luonnonsuojelulaki (1096/1996) on ollut voimassa vuodesta 1997 alkaen ja siihen on tehty useita tarkistuksia. Lain päätavoite on luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen. Lain tavoitteena on myös lisätä luonnontuntemusta ja yleistä luonnonharrastusta, vaalia luonnonkauneutta ja maisema-arvoja, tukea luonnonvarojen kestävää käyttöä ja edistää luonnontutkimusta.

Luonnonsuojelulailla turvataan Suomen luontoa ennen kaikkea rauhoittamalla luonnonsuojelualueita sekä suojelemalla luontotyyppejä ja eliölajeja. Lain avulla pyritään turvaamaan Suomen lajien ja luontotyyppien elinvoimaisuus, eli saavuttamaan niiden suotuisa suojelun taso.

Lisätietoja

Pasi Kallio, hallitussihteeri 
ympäristöministeriö, Luontoympäristöosasto, Luonnon monimuotoisuus 0295250251