Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma perustuu vuonna 2015 voimaan tulleeseen ilmastolakiin. Suunnitelma laaditaan kerran vaalikaudessa ja se sisältää toimenpideohjelman päästökaupan ulkopuolisten sektoreiden eli ns. taakanjakosektorin päästöjen vähentämiseksi. Taakanjakosektorille lasketaan liikenteen, maatalouden, rakennusten erillislämmityksen, työkoneiden ja jätehuollon päästöt sekä F-kaasut. Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman toimeenpanoa seurataan eduskunnalle vuosittain annettavassa ilmastovuosikertomuksessa, joka perustuu ilmastolakiin. Ilmastolain mukainen suunnittelujärjestelmä toimii nykyisin rinnakkain energia- ja ilmastostrategian laatimisprosessin kanssa. Energia- ja ilmastostrategiat kattavat sekä päästökauppa-, taakanjako- että maankäyttösektorin.

Ensimmäinen keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti ilmastoviisasta arkea valmistui vuonna 2017. Se sisältää toimet, joiden avulla Suomi saavuttaa tavoitteensa vähentää päästöjä 39 prosenttia vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 2005. Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma täsmentää ja täydentää energia- ja ilmastostrategiaa, joka hyväksyttiin 2016.

Marinin hallitusohjelman (2019) mukaan keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaa ja kansallista energia- ja ilmastostrategiaa päivitetään siten, että vuoden 2035 hiilineutraaliuden edellyttämä päästövähennystaso vuodelle 2030 saavutetaan. Uusi keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma valmistellaan koordinoidusti uuden energia- ja ilmastostrategian kanssa vuosina 2020–2021. Hallitusohjelman mukaisesti myös ilmastolakia päivitetään ja uusi laki astuu voimaan 2021.

Lisätietoja

Magnus Cederlöf, ympäristöneuvos 
ympäristöministeriö, Ympäristönsuojeluosasto, Ilmasto 0295250060  


Riikka Siljander, erityisasiantuntija 
ympäristöministeriö, Ympäristönsuojeluosasto, Ilmasto 0295250036