Kasvua ja kehitystä puusta -tukiohjelma
Ympäristöministeriön Puurakentamisen ohjelman Kasvua ja kehitystä puusta -tukiohjelman avulla edistetään puun käyttöä rakentamisessa myöntämällä tukea erilaisille tutkimus- ja kehityshankkeille. Tukiohjelmassa kohdennetaan tukea valittuihin alan teemoihin sekä aktivoidaan sidosryhmiä ja kannustetaan uusia toimijoita. Tavoitteena on saavuttaa avustettavien hankkeiden myötä laaja vaikuttavuus alan kasvun vauhdittamiseksi. Rahoitusta myönnetään yhteensä enintään 5 miljoonaa euroa.
Kasvua- ja kehitystä puusta hankkeiden tiedot ja loppuraportit löytyvät Puutuoteteollisuuden ylläpitämässä hankeportaalissa.
Tukiohjelman 5. hakukierros: Puun monet mahdollisuudet
Keväällä 2021 tukiohjelma tarjosi mahdollisuuden kohdentaa kehityshankkeita kaikkiin tukiohjelman tähänastisiin teemoihin: puurakentamisen digitalisaatioon ja teknologiaan, vähähiiliseen rakentamiseen, käyttäjälähtöisiin ratkaisuihin, kiertotalouteen ja teollisiin verkostoihin.
Ohjeet ja materiaalit hanketoimijoille
- Kasvua ja kehitystä puusta -tukiohjelma
- Valtionavustus / Hakijan vakuutukset hakulomakkeeseen
- Maksatushakemus
- Viestintäohje
- Ympäristöministeriön tunnus
- Väliraporttimalli
- Loppuraporttimalli
Päättyneet hakukierrokset ja tuetut hankkeet
Ensimmäisellä hakukierroksella ympäristöministeriö myönsi tukea puurakentamisen digitalisaatiota edistäviin ratkaisuihin. Hakuaika syksyn 2018 hakukierroksella oli 1.8.2018-30.9.2018.
Digitalisaatio tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia puun arvoketjun kehittämiseen, aina metsistä jalostettuihin tuotteisiin saakka. Digitalisaation avulla on mahdollista edistää tiivistyvien kaupunkien rakentamista, kehittää terveellisen ja turvallisen julkisen rakentamisen sekä teollisen puurakentamisen ratkaisuja ja vauhdittaa alueellisten osaamiskeskittymien muodostumista.
Hakuteemat
Tietomallipohjainen (BIM) suunnittelu puurakentamisen tehostamiskeinona
Teollisessa puurakentamisessa on tarve yleisille tietomallivaatimuksille, yhteisille menetelmille sekä avoimille standardeille. Tietomallinnuksen yleiset kirjastot ja nimikkeistöt helpottavat puurakentamisen hankintoja ja vaihtoehtojen vertailua suunnitteluprosessin varhaisessa vaiheessa.
Tietomallipohjainen suunnittelu vaatii sekä määrämuotoista suunnitteluprosessia että tuoteosasuunnittelun ja valmistajan tuotannonsuunnittelun välisten rajapintojen täsmentämistä. Lisäksi puurakentamisessa on tarve mallinnustyötä nopeuttaville BIM-ohjelmistojen suunnittelukomponenteille. Tietomallien tietosisältöä on mahdollista hyödyntää tuotantoautomaation ohjauksessa rakenneosia valmistettaessa, mikä osaltaan tehostaa tuotantoa.
Suunnitteluprosesseja ja valmistuksen rajapintoja sujuvoittamalla voidaan tehostaa merkittävästi puurakentamisen arvoketjua ja muuttaa tapoja, joilla rakennusala toimii. Puurakentamisen teollinen esivalmistus tuo mukanaan runsaasti uusia sovelluksia. Myös puurakentamisen rakennejärjestelmät ovat muuttumassa, ja tietomallintamisen kehitys tapahtuu rakennushankkeiden yhteydessä. Toimialan tulisi tunnistaa hyödyllisiä suunnittelutyökaluja yhteistyössä ohjelmistoyritysten kanssa.
Kestävää laatua ja tiedon rajapinnat
Rakentamisen laadunvarmistuksen avulla voidaan löytää järkeviä tapoja rakentaa materiaali- ja energiatehokkaasti. Samalla rakennuksista tulee yhä terveellisempiä ja turvallisempia niiden käyttäjille. Sisäympäristön laadun seuranta, rakennusfysikaaliset arvioinnit, kosteuden ja haitallisten aineiden hallinta sekä kiinteistöhallinta kehittyvät uusilla sovelluksilla, älykkäillä rajapinnoilla ja seurantatyökalujen avulla.
Puurakentamisen perinne ja osaamisperusta tarjoavat arvokasta tietoa nykyrakentamisen kehitykseen. Digitaalisia työkaluja käyttämällä on mahdollista oppia puurakentamisen kulttuuriperinnöstä ja monipuolistaa puun käyttöä rakentamisessa.
Rakennuksen elinkaaren kustannuslaskennan avulla on mahdollista parantaa teollisen puurakentamisen kilpailukykyä ja tuottaa kestävää arvoa. Tiedonkeruuta on yhä kehitettävä, jotta ratkaisut jalkautuvat rakennusalan käytäntöihin ja tuotekehitykseen.
Vähähiilisen rakentamisen edistäminen digitalisaation ja tiedonlouhinnan keinoin
Rakentamisen ympäristövaikutusten arvioinnissa tarvitaan parempia laskentamenetelmiä ja tietokantoja, helppokäyttöisiä arviointityökaluja sekä käytännönläheisiä pilottihankkeita, joissa tutkitaan puun käyttöä rakentamisessa ja sen ympäristövaikutuksia rakennusten elinkaaren loppuun saakka.
Rakennetun ympäristön arvioinnissa digitalisaatio ja datan hyötykäyttö tarjoavat uusia keinoja ja alustoja löytää ratkaisuja ajankohtaisiin kysymyksiin, kuten ilmastonmuutokseen ja luonnonvarojen kestävään käyttöön. Tiedonkeruun avulla voidaan laskea esimerkiksi puutuotteiden hiilivarastot, verifioida rakennusten elinkaarilaskennan tulokset ja saada puutuotteiden ympäristöselosteita.
Materiaalitehokkaiden, uusiutuvien ja kierrätettävien puupohjaisten tuotteiden kehitys ja käytön edistäminen perustuvat materiaalivirtojen seurantaan ja laadunvarmistukseen. Tähän tarvitaan uusia alustoja ja kokeiluja, joiden avulla tutkimustieto saadaan siirrettyä rakennusalan käytäntöihin ja samalla parannettua alan ympäristötehokkuutta sekä puurakentamisen arvoketjuja ja ekosysteemejä.
Tuetut hankkeet syksyn 2018 hakukierroksella
Aalto-korkeakoulusäätiö: CircWood – rakennusmateriaalina käytettävän puun kierrättäminen kestävyyden parantamiseksi
Hankkeessa tutkitaan, miten rakennusmateriaalina käytettävää puuta voisi kierrättää ja hyödyntää kestävästi uudelleen entistä tehokkaammin.
Puun kysyntä ja sen käyttövolyymit kasvavat tulevaisuudessa esimerkiksi puurakentamisen myötä. Näin ollen puuta pitäisi käyttää aiempaa tehokkaammin. Tällä hetkellä puuta rakennusmateriaalina ei kierrätetä tarpeeksi tehokkaasti ja kestävästi. Puuta pitäisi kuitenkin pystyä hyödyntämään uudelleen ja kierrättämään myös silloin, kun rakennus puretaan.
Hankkeen tavoitteena on mallintaa, miten rakennusmateriaalina toimivaa puuta pystytään kierrättämään entistä tehokkaammin. Hankkeessa selvitetään myös, mitkä ovat puun kierrättämisen vaikutukset kestävän kehityksen kannalta.
Hanke testaa kestävyysmallia hypoteettisilla rakennuksilla, joiden suunnittelussa on otettu huomioon myös niiden purku. Lisäksi hanke testaa hypoteettisia rakennuksia ja muita käyttökohteita, jotka hyödyntävät uudelleenkierrätettyä puuta. Kestävyysmallien perusteella hanke pyrkii tunnistamaan puun kierron ja laskemaan, kuinka suuri osa puusta voitaisiin saada uudelleen käyttöön ja mitä vaikutuksia kierrätyksellä on.
Hankkeesta hyötyy alan tieteellinen yhteisö. Lisäksi suunnittelijat, arkkitehdit, rakennusyhtiöt ja muut yritykset pystyvät tutkimustulosten myötä kierrättämään puuta paremmin rakentamisessa.
Kesto: 1.1.2019‒31.5.2020
Toteuttaja: Aalto-korkeakoulusäätiö
Yhteystiedot:
Mark Hughes
+358 50 512 2615
[email protected]
Bionova Oy: Tietoa puurakennusten päästöjen ja kustannusten säästöpotentiaalista
Materiaalivalinta tehdään rakennussuunnittelun varhaisessa vaiheessa. Bionova tuottaa päätöksen tueksi automatisoitua ja helppokäyttöistä tietoa puun päästöistä ja kustannuksista rakennuksen koko elinkaaren ajalta kaikkiin päätöksentekovaiheisiin.
Merkittäviä rakennushankkeen elinkaaripäästöihin vaikuttavia ratkaisuja tehdään usein jo konseptivaiheessa, jolloin elinkaarivaikutusten arviointiin on saatavissa rajallisesti tietoa. Myöhemmissä vaiheissa suunnittelutietoja on saatavissa enemmän, mutta mallinnuskäytäntöjen hajanaisuuden vuoksi tieto ei aina sovellu hyvin päästölaskennan automatisointiin. Tämän vuoksi päätökset rakennusmateriaaleista tehdään tällä hetkellä puutteellisilla tiedoilla. Hankkeessa varmistetaan, että standardien mukaista tietoa päästöjen ja elinkaarikustannuksien vähennyspotentiaalista on helposti saatavilla päätöksenteon tueksi.
Hankkeen tavoitteena on varmistaa, että rakennusten tilaajilla ja suunnittelijoilla on saatavilla helposti ja luotettavasti tietoa puurakenneratkaisujen elinkaaren päästö- ja kustannusvaikutuksista ja säästöpotentiaalista kaikissa keskeisissä päätöksentekovaiheissa. Näin tilaajilla ja suunnittelijoilla on mahdollisuus tehdä parempia päätöksiä tietoon pohjautuen.
Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa luodaan prototyyppi ohjelmistosta. Sillä voi verrata puurakenteiden päästö- ja elinkaarikustannuksia tavanomaisiin ratkaisuihin jo hyvin varhaisessa vaiheessa esimerkiksi pelkkien laajuus- ja rakennustyyppien perusteella. Toisessa vaiheessa luodaan määrittelyt ja minimivaatimukset puurakennusten elinkaarilaskentaa tukeville tietomalleille. Hankkeessa tuotetaan tilaajille ja suunnittelijoille myös ohjeistus puurakennusten elinkaarivaikutuksista.
Erityisesti tilaajat, arkkitehdit ja suunnittelijat hyötyvät hankkeen tuottamista tiedoista.
Kesto: 1.11.2018‒30.6.2020
Toteuttaja: Bionova Oy
Kumppanit: Puutuoteteollisuus ry, Hirsitaloteollisuus ry, Stora Enso Wood Products Oy, Sisco, Ecosensor Tmi
Yhteystiedot:
Tytti Bruce-Hyrkäs
+358 50 0655 020
[email protected]
Puuinfo Oy: Digitaalinen työkalu puurakennusten hankintaan
Puuinfo Oy:n hankkeessa rakennetaan digitaalinen hankintatyökalu, joka helpottaa julkisten puurakennushankkeiden tilaajien ja rakennuttajien työtä.
Selvitysten mukaan puurakentamisen yleistymisen keskeisimpiä esteitä on se, etteivät kysyntä ja tarjonta kohtaa. Myös tilaajan puutteelliset tiedot suunnittelu- ja hankintakäytännöistä hidastavat puurakentamisen yleistymistä. Kiinnostus julkisiin puurakennushankkeisiin kariutuu usein tiedonpuutteeseen ja epävarmuuteen hankintaan liittyvissä asioissa.
Hankkeen tavoitteena on lisätä julkisia puurakennushankkeita helpottamalla tilaajien ja rakennuttajien työtä. Hankkeessa rakennettava digitaalinen hankintatyökalu poistaa suunnittelu- ja hankintakäytäntöihin liittyviä esteitä.
Hankkeen konkreettisena tuloksena syntyy puurakentamisen parhaiden käytäntöjen mukainen verkkopohjainen, vuorovaikutteinen hankintatyökalu ePuu.fi. Työkalu etenee rakentamisen prosessin vaiheiden mukaisesti.
Hankkeesta hyötyvät julkisten rakennushankkeiden tilaajat ja päättäjät, rakennuttajat ja hankinnoista vastaavat, tuotteita tarjoavat yritykset, suunnittelijat ja rakennusvalvontaviranomaiset.
Kesto: 1.1.‒31.12.2022
Toteuttaja: Puuinfo Oy
Yhteystiedot:
Anu Turunen
+358 50 336 9210
[email protected]
Metsä Wood: Open Source Wood -alustan integrointi suunnitteluohjelmistoihin
Hankkeessa Open Source Wood -alusta integroidaan suunnittelijoiden yleisimmin käyttämiin ohjelmistoihin suunnittelutyön helpottamiseksi ja puurakentamisen osaamisen kasvattamiseksi.
Tiedon ja osaamisen puute vaikuttavat suurelta osin siihen, että puun käyttö rakentamisessa kasvaa hitaasti. Puurakentamista ja puun laajempaa käyttöä voidaan edistää suoraviivaistamalla rakentamisen suunnitteluprosessia ja jakamalla puurakentamisen suunnitteluun liittyvää tietoa avoimella lähdekoodilla. Metsä Wood lanseerasi vuonna 2017 Open Source Wood -hankkeen, joka tähtää puurakentamisen osaamisen ja ratkaisujen avoimeen jakamiseen globaalisti. Suunnittelijoiden työtä halutaan helpottaa, joten Open Source Wood -alustan materiaalit tuodaan suunnitteluohjelmistoihin tarjolle.
Hankkeen tavoitteena on yhdistää suunnittelussa käytetyt yleisimmät ohjelmistot ja Open Source Woodin sisältö. Lisäksi Metsä Woodin tavoitteena on kehittää yhdenmukainen prosessi, jonka avulla eri muodoissa jaetut innovaatiot saataisiin muokattua suunnittelijoita parhaiten hyödyttävään muotoon ja yhteensopiviksi suunnitteluohjelmistojen kanssa.
Metsä Wood kartoittaa suunnittelijoiden yleisimmin käyttämät suunnitteluohjelmistot ja integroi ne Open Source Wood -alustan kanssa. Integraation myötä avoimella lähdekoodilla jaetut suunnittelumateriaalit voidaan jakaa suoraan suunnitteluohjelmistoihin. Suunnittelijoiden ratkaisuvalikoima kasvaa, kun avoimella lähdekoodilla jaettuja puuelementtejä ja moduuleita voi hyödyntää suunnittelussa. Lopputuloksena syntyy kansainvälinen jakamisalusta, jonka materiaalit ovat vapaasti hyödynnettävissä ja jatkojalostettavissa.
Kenelle hankkeesta on hyötyä?
Suunnittelijat saavat käyttönsä lisää digitaalisia työvälineitä, jotka tehostavat suunnitteluprosessia. Samalla rakentamisen laatu ja materiaalitehokkuus paranevat.
Kesto: 1.11.2018‒30.10.2019
Toteuttaja: Metsäliitto Osuuskunta / Metsä Wood
Yhteystiedot:
Tuukka Kyläkallio
+358 40 653 0466
[email protected]
OOPEAA: Life Cycle Visualizer – rakentamisen kestävien ratkaisujen visualisointityökalu
Arkkitehtitoimisto OOPEAA:n hankkeessa syntyy visualisoinnin työkalu, joka kertoo, millaisia ympäristövaikutuksia rakennushankkeen rakenteellisilla ja materiaalivalintoihin liittyvillä ratkaisuilla on.
Rakentaminen tuottaa suuren määrän hiilidioksidipäästöjä. Jotta päästöjä saadaan vähennettyä, on rakennushankkeiden ympäristövaikutukset tunnistettava rakennuksen koko elinkaaren osalta paremmin jo suunnitteluprosessin alkuvaiheessa. Nykyiset LCA-analyysin työkalut tarjoavat informaatiota, mutta ainoastaan silloin, kun rakenne- ja materiaaliratkaisuista on jo tiedossa hyvin yksityiskohtaista tietoa.
Puun käytön lisääminen rakentamisessa voi merkittävästi auttaa edistämään ilmastotavoitteiden toteutumista paitsi rakennuskantaan sitoutuvan hiilen kasvun myötä, myös rakentamisen koko elinkaaren tehokkuuden kautta.
Hankkeen tavoitteena on avata erilaisten rakenteellisten ratkaisujen ja materiaalivalintojen vaikutusta ympäristövaikutusten kannalta. Tarkoituksena on tehdä näkyväksi ja ymmärrettäväksi vaihtoehtoisten ratkaisujen ympäristövaikutukset kaikkien rakennushankkeen päätöksentekoon osallistuvien tahojen kesken. Hankkeessa luodun työkalun avulla kootaan ja visualisoidaan tietoa, joka on muutoin vaikeasti saavutettavissa ja hajallaan monessa paikassa.
Hankkeessa tehdään verkkopohjainen rakennushankkeen eri ratkaisuvaihtoehtojen ympäristövaikutusten visualisoinnin työkalu. Se tarjoaa mahdollisuuden tarkastella rakentamisen eri ratkaisujen vaikutuksia ekologisen kestävyyden ja ympäristökuormituksen kannalta jo rakennushankkeen suunnittelun alkuvaiheessa. Työkalun avulla rakennuksen suunnittelija tai tilaaja hahmottaa puurakentamisen mahdollisuudet elinkaarikestävyyden näkökulmasta.
Työkalun kehittämisvaiheessa OOPEAA tekee aktiivista yhteistyötä eri maissa toimivien arkkitehtitoimistojen sekä rakentamisen alan toimijoiden kanssa.
Hankkeesta on hyötyä kaupunkisuunnitteluun päätöksentekoon, rakennusten suunnittelijoille, tilaajille ja puuteollisuudelle.
Kesto: 15.11.2018‒30.6.2020
Toteuttaja: OOPEAA
Yhteystiedot:
Anssi Lassila
+358 41 441 1219
Stora Enso Wood Products Oy: Puurakentamisen digitaaliratkaisujen testaus
Hankkeessa testataan puurakentamisen uusia digitaalisia teknologioita ja työkaluja. Yhtenä pilottikohteena toimii esimerkiksi puinen Ekopaviljonki.
Tulevaisuudessa tavoitteena on rakentaa entistä kestävämpiä ja terveellisempiä rakennuksia. Yhtenä keinona tähän on puurakentaminen. Analogisten korkealaatuisten puutuotteiden ja puurakentamisen osaamisen ja kokemuksen lisäksi tarvitaan uusia toimintatapoja, tiedonkulun automatisointia (mm. BIM- tiedostojen materiaalimäärittelyt) ja uusien teknologioiden käyttöä suunnittelun apuna (mm. AR/VR). Lisäksi tulee kerätä erilaista dataa rakennusprosessin aikana ja koko rakennuksen elinkaaren ajan. Tämän datan analysointi ja jakaminen eri muodoissa eri arvoketjun toimijoille on tärkeää esimerkiksi laadun varmistuksessa ja tehokkuuden lisäämisessä.
Tavoitteena on lisätä kansainvälisten rakentamisen vaikuttajien, toteuttajien ja kuluttajien tietoisuutta ja osaamista puurakentamisen mahdollisuuksista ja trendeistä - erityisesti digitalisaatiosta. Tavoitteena on myös testata lisätyn ja virtuaalitodellisuuden sekä BIM-tietomallinnuksen hyötyjä puurakennusten suunnittelussa ja toteutuksessa sekä kerätä erilaista dataa tehtaalta rakennustyömaalle.
Hankkeessa testataan uusia teknologioita erilaisten demojen sekä esimerkiksi uuden puisen rakennuksen, Ekopaviljongin, avulla. Stora Enso rakentaa Itävallan Seefeldiin talviurheilun MM-kilpailuihin puisista rakennuskomponenteista, kuten CLT:stä, LVL:stä ja termopuusta, Ekopaviljongin. Siellä esitellään puurakentamisen ja sen digitalisoinnin mahdollisuuksia ja hyötyjä eri sidosryhmille ammattilaisista kuluttajiin. Tapahtuman aikana ja sen jälkeen pidetään tilaisuuksia ja työpajoja, joista kerätään palautetta demojen jatkokehitystä varten.
Tavoitteena on, että hankkeen aikana kehitetyt puurakentamisen teknologiaratkaisut ja sen ympärille kehitettävä ekosysteemi parantavat hankkeen jälkeen arvoketjun toimijoiden yhteistyötä sekä puurakentamisen elinkaaren eri vaiheiden tuottavuutta, läpimenoaikaa ja laatua.
Hankkeesta hyötyvät rakennusteollisuuden ammattilaiset, kuten arkkitehdit, insinöörit, rakennusyhtiöt, sijoittajat, suunnittelijat ja materiaalitoimittajat sekä kuluttajat.
Kesto: 1.11.2018‒30.8.2019
Toteuttaja: Stora Enso Wood Products Oy
Kumppanit: Trä Group
Yhteystiedot:
Julia Ahvenainen
+34 670 618 331
[email protected]
Suomen Puukerrostalot Oy: Avoin tilaelementtirakennejärjestelmä puukerrostaloihin
Suomen Puukerrostalot Oy kehittää kaikille avointa tilaelementtirakennejärjestelmää puukerrostaloille.
Suomessa ei ole tällä hetkellä yhteneviä standardeja puukerrostalojen rakentamiseen. Sen sijaan Ruotsissa on onnistuttu luomaan yhtenäisiä rakennekäytäntöjä puukerrostalojen toteuttamiseen, ja sen seurauksena Ruotsissa valmistui vuonna 2018 kahdeksankertainen määrä kerrostaloasuntoja Suomeen verrattuna. Yhtenäiset käytännöt myös alentavat rakentamisen kustannuksia. Suomen Puukerrostalot kehittää avointa tilaelementtirakennejärjestelmää suomalaiseen käyttöön. Hankkeessa hyödynnetään Euroopan johtavaa rakennejärjestelmän mallia.
Hankkeen tavoitteena on kehittää avoin tilaelementtirakennejärjestelmä puukerrostalorakentamiseen. Hanke kokoaa parhaita käytäntöjä tietomallien ja rajapintojen hyödyntämisestä. Tulevaisuuden tavoitteena on saada Suomeen lisää kohtuuhintaisia puukerrostaloja. Suomen Puukerrostalot Oy:n tavoitteena on rakentaa tulevaisuudessa tuhat puukerrostaloasuntoa vuodessa.
Hankkeessa kehitetään puukerrostalojen rakennejärjestelmää, jota testataan sekä aiemmin kehitetyn tietomallin (Vertex Systems) avulla että todellisissa kohteissa. Lisäksi hankkeen aikana kerätään parhaita käytäntöjä tietomallien ja rajapintojen käyttämisestä suunnittelun eri vaiheissa. Lopputuloksena syntyy opas, joka on vapaasti saatavilla. Oppaan avulla voi suunnitella kohtuuhintaisia puukerrostaloja. Myös koulutuslaitokset voivat hyödyntää opasta.
Hankkeen tuloksista hyötyvät erityisesti puukerrostalovalmistajat, puukerrostalojen rakennuttajat, suunnittelijat sekä opiskelijat.
Kesto: 1.12.2018‒30.4.2020
Toteuttaja: Suomen Puukerrostalot Oy
Kumppanit: Vertex Oy, Lindbäcks Bygg Ab, koulutustahot
Yhteystiedot:
Teppo Laurila
+358 50 517 1771
[email protected]
Sweco Rakennustekniikka Oy: Alustatalous puurakentamisen edistäjänä
Hankkeessa pilotoidaan räätälöitävien rakennuselementtien verkkokauppakonseptia, jonka testikohteena käytetään verkkokaupasta hankittavia naulalevyrakenteita.
Rakennustuotteiden kauppa seuraa yleistä kehitystä, ja entistä isompi osa tuotteiden ja palveluiden hankinnasta siirtyy verkkoon. Rakennustuotteiden verkkokaupan toimivuudesta tarvitaan lisää tietoa, jotta räätälöitäville ja useita osapuolia sisältäville palvelutuotteille voidaan rakentaa toimiva verkkokauppakonsepti. Samalla halutaan tehostaa erilaisten puurakenteiden hyödyntämistä entistä tehokkaammin.
Hankkeen tavoitteena on määritellä ja pilotoida alustatalouteen soveltuvaa kaupankäynnin prosessia ja ennakoida, millainen räätälöitävien rakennuselementtien verkkokauppa voisi olla. Testikohteena Sweco käyttää naulalevyrakenteita. Hankkeen tavoitteena on myös edistää naulalevyrakenteiden digitaalista tiedonsiirtoa, joka on edellytys alustalla toimivalle tuotekaupalle.
Hankkeessa määritellään eri osapuolten kanssa kauppapaikan hankinta- ja suunnitteluprosessi sekä digitaalisen tarjoustiedoston tietosisältö ja formaatti. Sen jälkeen hanke pilotoi tarjous- ja hankintaprosessia sekä kehittää alustatalouden periaattein toimivaa verkkokauppakonseptia.
Konkreettisena tuloksena tuotetaan määrittelyt, joiden avulla tarjoustiedosto voidaan tuottaa ja lukea. Hanke julkaisee lopputuloksena verkkokaupan konseptin ja pilotoinnista saadut kommentit.
Hankkeesta hyötyvät rakentajat, jotka ovat hankkimassa naulalevyrakenteita tai suunnittelemassa niiden käyttökohteita. Aluksi hankintaa avustava palvelu on suunnattu yrityksille. Myös naulalevyrakenteiden valmistajat hyötyvät vakiomuotoisista tarjouspyynnöistä, joihin vastaaminen on helppoa ja joita on helposti saatavilla.
Hankkeen jälkeen Swecolla on valmiudet toteuttaa online-kauppapaikka, jonka ympärille voidaan myöhemmin liittää myös muita palveluja. Yhteiskunnan tasolla hanke toimii referenssinä vastaavan toimintatavan käyttöönottoon laajemminkin. Kauppapaikan avulla markkinat tehostuvat ja kohteisiin on helpompi valita paras mahdollinen rakenneratkaisu.
Kesto: 1.1.‒31.10.2019
Toteuttaja: Sweco Rakennetekniikka Oy
Yhteystiedot:
Mauri Laasonen
+358 40 525 9400
[email protected]
Sweco Rakennetekniikka Oy: Puutalorobotti
Sweco toteuttaa puukerrostalojen suunnittelua helpottavan hankkeen, jonka avulla rakenneratkaisuja voi vertailla ja yhtenäistää.
Tällä hetkellä puukerrostalojen kilpailukyvyn haaste on puurakentamiseen erikoistuneiden suunnittelijoiden vähäinen määrä ja yhtenäisten menetelmien puute. Yhtenäiset, tietokoneavusteiset suunnittelumenetelmät voivat nopeuttaa puurakentamista ja sekä parantaa rakentamisen tehokkuutta. Swecon hankkeessa halutaan automatisoida osa ihmisten tekemästä puukerrostalojen suunnittelutyöstä.
Tavoitteena on toteuttaa käytössä oleviin suunnitteluohjelmiin ominaisuuksia, jotka ehdottavat valmiita rakenneratkaisuja puukerrostaloon. Se nopeuttaa suunnittelua, ja suunnittelun avulla voidaan luoda useita vaihtoehtoisia rakenneratkaisuja, joista valitaan paras painottamalla hintaa, päästöjä, rakenteiden keveyttä tai muita haluttuja ominaisuuksia.
Hankkeessa ohjelmoidaan rakennesuunnitteluohjelmistoihin puukerrostalon suunnittelun rutiinitehtäviä automatisoivia ominaisuuksia ja tutkitaan tekoälyn hyödyntämisen mahdollisuuksia suunnittelutyössä. Uutta mallinnuksessa on rakennuksen osia mitoittava iteratiivinen laskentamenetelmä. Se esittää puun käytön hyödyt numeerisina arvoina, jolloin eri rakennemateriaalien valinta perustuu faktoihin, eikä karkeisiin arvioihin.
Erityisesti tilaajat, arkkitehdit ja suunnittelijat hyötyvät hankkeen tuottamista tiedoista.
Kesto: 1.11.2018‒30.9.2019
Toteuttaja: Sweco Rakennetekniikka Oy
Kumppanit: Sweco Finland Oy
Yhteystiedot:
Jaakko Länsiluoto
+358 40 740 7817
j[email protected]
Tampereen kaupunki: Puurakennusten hiilensidonnan avoin tietokanta
Tampere kehittää puurakentamisen seurantaa kaupungin alueella. Kaupunki selvittää alueen puurakennusten sitoman hiilen määrän sekä arvioi eri talotyyppien hiilensitomiskykyä.
Puut varastoivat metsissä hiiltä. Hiiltä vapautuu esimerkiksi silloin, kun puu poltetaan tai se lahoaa. Jos puuta käytetään rakentamiseen, hiili pysyy edelleen sitoutuneena puuhun. Tampere selvittää puun hiilensitomiskykyä erilaisissa talotyypeissä. Samalla Tampere kerää tiedot kaikista alueen puurakenteisista asuintaloista ja sijoittaa ne kartalle. Jatkossa tehdään automaattista seurantaa, jolloin Tampereen kaupungilla on käytössään tieto siitä, kuinka paljon alueen puurakennukset sitovat hiiltä. Tampere tähtää hiilineutraaliuteen vuoteen 2030 mennessä.
Tavoitteena on selvittää puun hiilensitomiskyky asuinkäytössä olevissa puurakennuksissa Tampereella. Lisätavoitteena on kerätä tietoa puurakentamisen määrästä sekä luoda automaattinen seuranta puurakentamisen kehittymiselle.
Hankkeessa tuotetaan kolmiulotteinen karttasovellus kaupungin puurakennuksista. Sen pohjana käytetään olemassa olevaa kaupungin avointa rakennuskantadataa, johon lisätään tieto rakennuksen julkisivumateriaalista ja runkorakenteesta. Tämän tiedon avulla kaupunki voi seurata puurakentamista kaupungissa ja arvioida, kuinka paljon puurakennukset sitovat hiiltä keskimäärin nyt ja tulevaisuudessa. Myös eri talotyyppien hiilensitomiskyvystä tehdään selvitys.
Puurakentamisen seurantaa ja laskelmia hiilensitomiskyvystä voidaan hyödyntää kaikissa Suomen kunnissa. Rakentajat ja rakennuttajat voivat hyödyntää saatavia tietoja uusissa puurakentamisen hankkeissa.
Kesto: 1.12.2018‒30.4.2019
Toteuttaja: Tampereen kaupunki
Kumppanit: Granlund Consulting Oy
Yhteystiedot:
Pauli Välimäki
+358 40 801 6035
[email protected]
VTT: Digitaalinen työkalu puurakennusten kosteuden arviointiin
VTT:n hankkeessa selvitetään, miten kosteus vaikuttaa rakennusten puukomponentteihin.
Puun käytöstä rakentamisessa tarvitaan lisää tietoa, jonka avulla puurakentamista voidaan entisestään kehittää. Hankkeessa VTT tutkii, miten kosteus ja lämpö vaikuttavat rakennuksen puukomponentteihin, kuten CLT:hen.
Hankkeen tavoitteena on saada lisää tietoa kosteuden mekaanisista hygrotermisistä vaikutuksista puukomponentteihin.
VTT luo hankkeessa tietokannan, josta löytyy tietoa hygrotermisistä, eli kosteuden ja lämmön, vaikutuksista rakennuksissa käytettäviin puukomponentteihin. Tietokanta sisältää dataa myös Suomen ilmastosta sekä eri puutuotteista ja niiden ominaisuuksista.
Kosteusvaikutuksia tutkitaan jo olemassa olevien VTT:n hygrotermisten mallien avulla. Malleja käytetään laskelmiin, joilla voi ennustaa esimerkiksi puun kosteuspitoisuutta ja riskiä kosteudesta johtuvaan puun halkeiluun.
Tietokannan avulla puuteollisuuden toimijat voivat tarkastella eri puukomponenttien hygrotermisiä ominaisuuksia erilaisissa sääolosuhteissa. Myöhemmin työkalua aiotaan kehittää siten, että se sisältää dataa useista eri puutuotteista.
Hankkeesta hyötyvät puuteollisuus, rakentajat, opiskelijat, viranomaiset sekä arkkitehdit.
Kesto: 1.1.2019–1.6.2020
Toteuttaja: VTT
Kumppanit: Stora Enso, Jartek
Yhteystiedot:
Stefania Fortino
+358 40 579 3891
[email protected]
Toisella hakukierroksella ympäristöministeriö myönsi tukea puurakentamisen käyttäjälähtöisiin ratkaisuihin. Hakuaika kevään 2019 hakukierroksella oli 25.3.2019–30.4.2019.
Puurakentamisen ohjelman tavoitteena on tukea terveellisten, turvallisten ja hyvinvointia edistävien puuratkaisujen kehittämistä. Kasvua ja kehitystä puusta -tukiohjelman toisen hakukierroksen teemana olivat käyttäjälähtöiset ratkaisut. Tukiohjelma kannusti tutkimustahoja ja yrityksiä perehtymään rakentamisen prosesseihin, materiaaleihin ja muihin tilojen käyttäjiin vaikuttaviin tekijöihin sekä tuottamaan tietoa käyttäjälähtöisyyden parantamiseksi. Haku kytkeytyi myös valtioneuvoston Terveet tilat 2028 -ohjelmaan ja ympäristöministeriön Kestävä kaupunki -ohjelmaan.
Hakuteemat
Rakennuksen tai tuotteiden käyttäjään fysiologisesti ja psykologisesti vaikuttavat ratkaisut ja mekanismit
Ympäristön suunnittelua ohjaavat yleensä muut kuin käyttäjien hyvinvointiin liittyvät tavoitteet. Ympäristöjen ja tilojen pitäisi tukea käyttäjää palautumaan stressistä, parantamaan tuotteliaisuutta sekä vähentämään henkistä väsymystä. Luomalla hyvin suunniteltuja, terveellisiä ja viihtyisiä rakennuksia sekä ympäristöjä, joissa luonto on läsnä monissa eri muodoissa esimerkiksi kuten materiaaleina, voimme hyödyntää luonnon restoratiivista vaikutusta. Hyvinvointiin liittyvien kokemusten mittaaminen on vaikeaa ja esimerkiksi puun käytön vaikutuksen todentamiseksi ja tiedon lisäämiseksi tarvitaan poikkitieteellistä tutkimusta kokemusperäisen ymmärryksen tueksi. Yritysten tuotekehityksessä ja tarjoamissa ratkaisuissa tulee ottaa huomioon myös tuotteiden ja toteutusten fysiologiset ja psykologiset vaikutukset. Rakennetun ympäristön ja rakennustuotteiden tuottaman ympäristön laadun seuranta on myös tärkeää.
Rakentamisen laadulliset prosessit ja kosteusturvallisuus sekä haitallisten aineiden hallinta rakentamisessa ja käytössä
Käyttäjien hyvinvointiin ja terveellisyyteen vaikuttavat suunnittelu, rakennusmateriaalit sekä rakentamisen prosessin hallinta. Niihin vaikuttavat mm. rakennuspaikka, rakennustapa, arkkitehtuuri- ja rakenneratkaisut, LVIS-ratkaisut sekä materiaalivalinnat. Merkittävänä tekijänä on myös rakennusten oikea käyttö ja sen seuranta.
Puurakentamisen teollinen esivalmistus tuo mukanaan uusia mahdollisuuksia rakentamisen laadun parantamiseksi rakennuksen elinkaaren kaikissa vaiheissa. Kehitystyötä tarvitaan puurakentamisen ja yhdistelmärakenteiden toteuttamiseksi kustannustehokkaasti laadun kärsimättä.
Kuluttajien kasvavan ympäristötietoisuuden vaikutus kuluttajien ja yritysten käyttäytymiseen sekä ympäristömerkkien rooli
Kuluttajien kiinnostus rakentamisen ympäristövaikutuksiin lisääntyy. Ymmärrys rakentamisen materiaalikulutuksesta on noussut. Samalla rakennussektori on kehittämässä ratkaisuja ympäristötietoisille kuluttajille. Jotkut materiaalit mielletään ekologisiksi, toisia taas ei. Ympäristömerkittyjen tuotteiden määrä on kasvussa. Ekologisuus voi näkyä esimerkiksi siten, että ihmisten mahdollisuutta omatoimisuuteen rakentamisessa kehitetään.
Puumateriaaliin liittyy vahva ekologisuusmielikuva. Tietoisten kuluttajien ja ammatillisten ostajien sekä puuratkaisuja toimittavien yritysten viestinnän kehittäminen on tarpeellista esimerkiksi viherpesusyytteiden välttämiseksi. Perusteltu tieto puun vahvuuksista määritellyille kohderyhmille oikein viestittynä edellyttää lisäosaamista.
Rakennuksen käyttäjän näkökulman huomioiminen ja ihmisten elämänkaariajattelu sekä muuntojoustavuus rakennussuunnittelussa
Rakennussuunnittelu käsittää rakennuksen arkkitehti-, rakenne- ja taloteknisten järjestelmien suunnittelun. Näitä tulee kehittää rakentamisen prosesseissa käyttäjiä ja heidän eri elämäntilanteitaan paremmin huomioivaksi. Rakentamisen kautta vaikutetaan alueiden arvostukseen ja mielikuviin niistä – suunnitellusti tai suunnittelematta. Teollinen esivalmistus ja teolliset puurakennejärjestelmät mahdollistavat käyttäjälähtöisyyden ja elämänkaariajattelun huomioimisen. Puurakentaminen vaikuttaa ympäristöön ja käyttäjiin positiivisesti ja asia koetaan tärkeäksi.
Tuetut hankkeet kevät 2019 hakukierroksella
Aalto-yliopisto: Puurakentamisen lisääminen urbaaneilla alueilla – kuluttajakysynnän ja kiinteistötaloudellisen ymmärryksen kartuttaminen (UrbanCStock)
Puurakentamisen merkittävä lisääminen on yksi tärkeimmistä keinoista kasvattaa pitkäaikaisia hiilivarastoja. Puurakentamisen käytön lisääminen edellyttää kaupunkisuunnittelun lisäksi
kuluttajakysynnän ja kiinteistötalouden syvällistä ymmärtämistä. Näistä molemmista tarvitaan lisää tutkimustietoa.
Hankkeen tavoitteena on edistää merkittävän ja pitkäkestoisen hiilivarannon syntymistä rakennuskantaan lisäämällä puurakentamisen määrää etenkin urbaaneilla alueilla. Hankkeen avulla lisätään kuluttajakysynnän ja kiinteistötaloudellisten edellytysten syvällistä ymmärtämistä, jotta puurakentaminen saataisiin kasvuun.
Hankkeessa tutkitaan, onko kaupunkien puuasuinalueelle muuttaminen asukkaiden näkökulmasta ilmastoteko, ja onko kiinteistötaloudellisesti ohjattujen puualueiden rakentaminen kannattava ilmastoteko. Hankkeessa syntyy neljä päätulosta: puurakentamisen aikasidonnainen elinkaarimalli, puurakennusasukkaan hiilijalanjälkimalli, puuasuntosijoittamisen raha- ja ympäristötaloudellinen kannattavuusanalyysi sekä kiinteistömarkkinaperustainen puurakentamisen kaupunkisuunnitteluohje. Hanke toteutetaan Aalto-yliopiston kiinteistötalouden laitoksella yhteistyössä 20 suuren kaupungin sekä kiinteistö- ja rakennusalan toimijan kanssa.
Hankkeesta on hyötyä ympäristölle, rakentajille ja kuluttajille.
Kesto: 1.9.2019‒31.12.2020
Toteuttaja: Aalto-yliopisto
Kumppanit: Islannin yliopisto, kaupungit ja kunnat, kiinteistöalan yritykset
Yhteystiedot:
Juudit Ottelin
Puh. +358 50 375 2506
Sähköposti: [email protected]
Hirsitaloteollisuus ry: Hiilineutraalia rakentamista vuoteen 2020 mennessä hirsitaloteollisuudessa
Kaupunkirakentamisessa painopiste on muuttumassa koko ajan enemmän omakotirakentamisesta kerrostalorakentamiseen. Tavoitteena on palauttaa hirsirakentaminen kaupunkeihin. Hirrestä toteutetuille aluerakentamisen kohteille on jo kysyntää, mutta hirsirakenteiden toteutuksessa tarvittavia rakennuttajia, suunnittelijoita ja verkostoja on vielä vähän. My Town! (Minun kaupunkini!) -hankkeen avulla päivitetään hirsialan ohjeistusta, haetaan uusia yhteistyökumppaneita ja pyritään uudenlaiseen rakennusprosessien hallittavuuteen.
Hankkeen tavoitteena on löytää hirsirakentamiseen lisää kumppaneita ja kehittää yhdessä hiilineutraaliin aluerakentamiseen hirsirakentamisen konsepti, jonka mukaan on mahdollista tehdä terveellistä, turvallista ja kestävää asuin- ja työympäristöä kasvukeskuskaupunkeihin. Tavoitteena on, että tämän hankkeen jälkeen voidaan käynnistää konseptiin perustuva kaupallinen aluerakentamisprojekti.
Hankkeessa selvitetään rakennuttajien, suunnittelijoiden sekä rakennusliikkeiden tarpeet hirsirakentamisessa ja luodaan ohje- ja viestintämateriaalia rakennusprojektissa mukana olevien kumppaneiden tarpeisiin. Hanke tutkii myös ekologisuuden ja vähähiilisyyden merkitystä asumisvalinnoissa sekä toteuttaa asukashaastattelututkimuksen siitä, millaisessa kaupunkiympäristössä ihmiset haluavat asua ja työskennellä. Lisäksi projektissa etsitään aluerakentamisen pilottikohde, jossa tehdään kohteen hankesuunnittelu ja hiilitaseen laskenta.
Hankkeesta on hyötyä ekologista asumista arvostaville asiakkaille, hiilineutraaliuteen pyrkiville kaupungeille, rakennuttajille, rahoittajille, arkkitehdeille ja suunnittelijoille, hirsitaloteollisuudelle, hirsialan yrittäjille sekä rakennusliikkeille.
Kesto: 1.5.2019‒31.12.2020
Toteuttaja: Hirsitaloteollisuus ry
Kumppanit: -
Yhteystiedot:
Seppo Romppainen
Puh. +358 50 376 5901
Sähköposti: [email protected]
Luonnonvarakeskus: Humiwood – Sisäilman kosteusolosuhteiden vaikutus puumateriaalien päästöihin
Rakennus- ja sisustusmateriaaleista sekä -tuotteista haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC)
päästöt kertovat materiaalien sisäilmavaikutuksista. Päästömittaukset tehdään yleensä vakioiduissa olosuhteissa, joissa ilman suhteellisen kosteus on 50 prosenttia ja lämpötila +23 °C. Koska sisäilman suhteellinen kosteus vaihtelee vuodenaikojen mukaan ja puun kosteus noudattelee näitä vaihteluita, arvioidaan myös puun todellisten VOC-emissioiden poikkeavan standardimittauksen tuloksista.
Hankkeen tavoitteena on lisätä ymmärrystä puun tuottamien päästöjen ja ympäröivän ilman suhteellisen kosteuden vuorovaikutuksesta. Laajempana tavoitteena on parantaa erilaisten puuraaka-aineiden käyttömahdollisuuksia ja kilpailukykyä asuin- ja toimitilarakentamisessa. Hanke palvelee myös vientiliiketoiminnan kehittämistä; merkittävä osa suomalaisesta puutuoteviennistä koostuu sisäilman laatuun vaikuttavien sisustustuotteiden kaupasta.
Hankkeen tieteellinen uutuusarvo perustuu koeasetelmaan, jossa erilaisten puuraaka-ainetyyppien VOC-päästöjä mitataan suhteessa sisäilman kosteusolosuhteisiin. Hanke tuottaa tietoa eri ikäisten puumateriaalien päästöistä: tutkittavat näytteet ovat joko uutta tai useita ilmankosteuden vuosisyklejä läpikäynyttä puuta. Tutkimuksen tuottama tieto voi vaikuttaa hygroskooppisten, eli kosteutta ilmasta imevien, materiaalien VOC-testimenetelmien tai -standardien kehitykseen.
Hankkeessa määritetään myös, millaiset raaka-aineet soveltuvat parhaiten allergia- ja yliherkkyyskohteiden, kuten sairaaloiden, allergiakotien ja terveysasemien, rakennus- tai sisustusmateriaaleiksi.
Hankkeesta on hyötyä rakennusalan toimijoille, vientiyrityksille, tiedeyhteisölle.
Kesto: 1.9.2019‒31.12.2020
Toteuttaja: Luonnonvarakeskus
Kumppanit: Itä-Suomen yliopisto
Yhteystiedot:
Henrik Heräjärvi
Puh. +358 50 391 3037
Sähköposti: [email protected]
Luonnonvarakeskus: Wood for Good – Tieteellistä näyttöä puun hyvinvointivaikutuksille
Suomalainen puutuoteteollisuus käyttää markkinoinnissaan monenlaisia väittämiä puun hyvinvointivaikutuksista: Puuta pidetään terveyttä edistävänä ja elvyttävänä materiaalina, jolla on hyvät akustiset ominaisuudet. Yleisesti tiedetään, että puu tuoksuu hyvältä, ja puinen pinta tuntuu lämpimältä ja luonnolliselta. Puu on myös antibakteerinen materiaali. Hankkeessa näille väitteille haetaan tieteellistä näyttöä.
Hankkeen tavoitteena on kerryttää puun hyvinvointivaikutuksista tieteellisesti todennettua tutkimustietoa, joka on tuotettu koejärjestelyn avulla. Laajempana tavoitteena on tukea terveellisten, turvallisten ja hyvinvointia edistävien puuratkaisujen kehittämistä ja edistää kansainvälisesti kilpailukykyistä puualan osaamista Suomessa.
Hankkeessa toteutetaan empiiriseen koeasetelmaan perustuva tutkimus, jossa mitataan puun vaikutusta sisäympäristön laatuun, kuten kosteuteen, haihtuviin yhdisteisiin ja akustiikkaan. Sisäympäristön laatu vaikuttaa ihmisen kokemukseen tilasta. Ihmisten kokemusta ja hyvinvointia testihuoneissa määritetään psykologisilla ja fysiologisilla menetelmillä. Samalla arvioidaan puumateriaalin hyvinvointia tukevia vaikutuksia ihmiseen ja sisäympäristön laatuun.
Kokeellisen tutkimuksen ohella hankkeessa toteutetaan taloustieteellinen taustatutkimus, jossa selvitetään, millaisia vaikutuksia materiaalivalinnoista on odotettu ja miten niistä on todellisuudessa hyödytty.
Hankkeesta on hyötyä kuluttajille, asukkaille, työntekijöille, suunnittelijoille, julkisten rakennuspäätösten tekijöille, puutuoteteollisuudelle ja Suomen biotaloudelle.
Kesto: 1.9.2019‒31.12.2020
Toteuttaja: Luonnonvarakeskus
Kumppanit: Tampereen yliopiston Tuotantotalouden yksikkö ja Biolääketieteen mittaukset, toimilaitteet ja järjestelmät- yksikkö
Yhteystiedot:
Riina Muilu-Mäkelä
Puh. +358 50 391 4044
Sähköposti: [email protected]
Tampereen yliopisto: Case Vermo – suuren julkisen rakennuksen peruskorjaus puuta hyödyntäen
Vermon raviradan katsomorakennukselle ei ole tehty merkittäviä muutos- tai korjaustoimenpiteitä sitten rakennuksen valmistumisen vuonna 1977, ja nyt se alkaa olla peruskorjausiässä. Hankkeessa raviradan nykyinen betonipilari- ja palkkirunkoinen rakennus korjataan käyttämällä rakennusmateriaalina mahdollisimman paljon puuta.
Hankkeen tavoitteena on toteuttaa Vermon raviradan katsomorakennuksen korjaus ja kasvattaa siten rakennuksen käyttöastetta. Rakennusmateriaalina on tarkoitus käyttää pääsääntöisesti puuta. Vermossa järjestetään vuodessa noin 65 ravipäivää ja siellä vierailee vuosittain noin 100 000 kävijää, joten hanke toimii näkyvänä esimerkkikohteena puun käytöstä julkisen rakennuksen korjausrakentamisessa.
Korjauksen pääpaino on ensisijaisesti rakennuksen umpinaisen julkisivun muutos- ja korjaustöissä. Puun käyttö on korjaussuunnittelun ja -toteutuksen lähtökohta. Rakentamishankkeessa käytetään myös uusiutuvaa energiaa, kuten aurinkovoimaa. Lisäksi Vermon raviradan katsomorakennuksen alapuolelle tehdään nykyaikaisia ja muuntojoustavia, älykkäällä talotekniikalla varustettuja toimistotiloja.
Hankkeesta on hyötyä rakentamisalalle, rakennuttajille ja Vermon raviradan kävijöille.
Kesto: 1.6.2019‒31.5.2020
Toteuttaja: Tampereen yliopisto (TAU), Arkkitehtuurin yksikkö (ARK)
Kumppanit: Vermon Ravirata Oy, Procomo Oy, Stora Enso Oyj, Greenled Oy, Helen Oy
Yhteystiedot:
Markku Karjalainen
Rakennusopin professori, TAU / ARK
Puh. +358 40 583 2127
Sähköposti: [email protected]
Tampereen yliopisto: Puuta näkyvissä! Puurakentamisen ulkoisvaikutukset asukkaiden ja muiden toimijoiden käsityksiin alueesta
Kaupunginosissa ja asuinalueilla kehitetään suuri osa tulevista kestävän rakentamisen ratkaisuista. Rakennuskanta uusiutuu hitaasti, joten täydennysrakentamisen ja alueiden perusparantamisen merkitys korostuu. Puurakentamista ja sen erityispiirteitä halutaan hyödyntää yhä enemmän asuinalueiden ja kaupunginosien täydennysrakentamiseen. Hankkeessa tarkastellaan puurakentamisen alueellisia ulkoisvaikutuksia, eli mitä puurakentaminen merkitsee alueen asukkaille ja rakennusten käyttäjille, sekä mitä he ajattelevat sen vaikutuksesta alueeseen. Hanke selvittää myös, miten rakentajat ja suunnittelijat arvioivat aluetta, jos sitä täydennetään puurakennuksilla.
Hankkeen tavoitteena on ymmärtää puurakentamisen ja kehitettävän asuinalueen tai kaupunginosan keskinäisiä vaikutuksia. Hankkeessa tehtävä tutkimus liittää puurakentamisen uudella tavalla asuinaluetutkimukseen ja vertailee neljän eri ryhmän käsityksiä puurakentamisesta. Nämä neljä ryhmää ovat alueen asukkaat, puurakennusten käyttäjät, yhdyskuntasuunnittelijat sekä rakennuttajat.
Tutkittavia kohteita on kaksi: Helsingin Pukinmäen puukerrostaloalue sekä Espoon Haukilahden kirjasto ja päiväkoti. Kohteet vastaavat kahta toisiinsa liittyvää aluekehittämisen tilannetta, eli täydennysrakentamista ja alueen laadullista kehittämistä. Tuloksia verrataan viimeaikaiseen puurakentamisen ja asuinalueiden tutkimukseen.
Hankkeesta on hyötyä yhdyskuntasuunnittelijoille, täydennysrakentamisen kaavoittajille, asuinalueiden kehittäjille, rakennuttajille, puurakentamisen edistäjille.
Kesto: 1.9.2019‒30.11.2020
Toteuttaja: Tampereen yliopisto
Kumppanit: Helsingin kaupunki, Espoon kaupunki
Yhteystiedot:
Markku Norvasuo
Puh. +358 50 512 4593
Sähköposti: [email protected]
XAMK: Puun käyttäminen hygieenisyyttä vaativissa tiloissa
Sairaaloissa, päiväkodeissa ja vanhainkodeissa hygienia on tärkeässä roolissa. Esimerkiksi sairaaloissa materiaalien on oltava hygieenisesti turvallisia, ja ne on tutkittava huolellisesti ennen kuin niitä voidaan käyttää sisäpinnoissa. Puun kohdalla on aina oletettu, että se ei huokoisena materiaalina sovellu sairaalapintoihin. Puu on antibakteerinen, mutta ei ole tiedossa, mitä tälle ominaisuudelle tapahtuu, kun puu pinnoitetaan. Lisäksi sairaalassa käytettyjen pintojen on oltava helposti puhdistettavia, olivat ne sitten pinnoitettuja tai pinnoittamattomia. Pinnoitetun puupinnan puhdistettavuutta ei toistaiseksi ole riittävästi tutkittu.
Hankkeen tavoitteena on tuoda tutkittua tietoa keskustelun pohjaksi puun käytöstä hygieenisesti haastavissa tiloissa. Tavoitteena on lisäksi selvittää, miten puumateriaaleja voisi paremmin hyödyntää julkisessa rakentamisessa ja millainen pinnoitusmenetelmä säilyttää parhaiten puun antibakteerisuuden ja miten pinnoitettu puu on parhaiten puhdistettava.
Hankkeessa selvitetään, miten erilaiset pinnoitteet vaikuttavat puun antibakteerisuuteen, sekä onko koivun pinta antibakteerinen ja jos on, miten tehokas se on suhteessa mäntyyn ja kuuseen. Lisäksi tutkitaan, onko puupinnan puhdistaminen mahdollista siten, että sitä voitaisiin käyttää myös tiloissa, joissa pintojen puhtaus on hyvän tärkeää. Hanke selvittää myös, miten optista mittausta voitaisiin hyödyntää männyn sydänpuun antibakteerisuuden ennakoimisessa mittaamalla sydänpuusta laho- ja homesienten kasvua estävien stilbeenien määrää.
Puun antibakteeristen ominaisuuksien säilymistä pinnoitetussa puussa tutkitaan Itä-Suomen yliopistossa. Ramboll taas tutkii puisen pinnan puhdistettavuutta sekä pinnoittamattomana että eri tavoin pinnoitettuna. Selvitys optisen mittauksen mahdollisuuksista antibakteerisuuden ennustamisessa tehdään Lukella. Xamk puolestaan huolehtii materiaalien valmistamisesta ja hankkeen koordinoinnista sekä kantaa päävastuun raportoinnista.
Hankkeesta on hyötyä rakennusalalle, julkishallinnon rakennuttamisesta vastaaville tahoille, tutkimusyhteisölle sekä puu- ja pinnoiteteollisuudelle.
Kesto: 1.10.2019‒31.5.2020
Toteuttaja: Kaakkois-Suomen
ammattikorkeakoulu Oy - XAMK
Kumppanit: Itä-Suomen yliopisto, Luonnonvarakeskus, Ramboll
Yhteystiedot:
Olli Paajanen
Puh. nro. +358 40 621 0477
Sähköposti: [email protected]
Kolmannella hakukierroksella ympäristöministeriö myönsi tukea puurakentamisen kiertotalouden ratkaisuihin. Hakuaika syksyn 2019 hakukierroksella oli 19.9.2019 – 13.10.2019.
Puurakentamisen ohjelman tavoitteena on tukea terveellisten, turvallisten ja hyvinvointia edistävien puuratkaisujen kehittämistä. Kasvua ja kehitystä puusta -tukiohjelman kolmannella hakukierroksella etsittiin uusia ja innovatiivisia konsepteja kiertotalouden toteuttamiseen puurakentamisen arvoketjussa.
Kokeellisen kehittämisen rahoitushaulla tuettiin puun kierrätykseen ja uudelleenkäyttöön liittyvän osaamisen kehittämistä ja materiaalitehokkaita rakennustapoja. Rahoitushaun teemaa tuki ympäristöministeriön kesällä 2019 käynnistämä selvitys, jossa kartoitettiin puupohjaisten rakennus- ja purkujätteiden määriä ja laatuja, tarkempaa koostumusta sekä syntypaikkoja. Selvityksessä hankitun tiedon avulla pyrittiin tunnistamaan kierrätyksen kannalta potentiaalisia puupohjaisia jätejakeita sekä niiden mahdollisia käyttötarkoituksia.
Hakuteemat kolmannella hakukierroksella:
• Rakennus- ja purkujätteiden hyödyntäminen
• Kiertotalous rakennusten suunnittelussa, rakentamisessa, käytössä ja korjaamisessa
• Kiertotalous rakennustuotteissa ja -järjestelmissä
• Rakennusten tuoteselosteet ja inventoinnit
Tuetut hankkeet syksy 2019 hakukierroksella
Yrjö ja Hanna -säätiö: Kierrätyspohjaiset puutuotteet ja -rakenteet Kiertotalouskorttelissa
Helsingin Jätkäsaareen on tulossa Kiertotalouskortteli, joka suunnitellaan vuosina 2020–2021 ja rakennetaan 2022–2023. Jotta korttelista tulee puurakentamisen kiertotalouden periaatteiden mukainen, kiertotalous on huomioitava myös pohjarakentamisen, viherrakenteiden, tilojen, rakenteiden, rakennusosien ja materiaalien suunnittelussa. Suunnittelun lähtökohtana ovat suljetut kierrot, kiertotalouden palvelut ja toimintamallit sekä kiertotalouden mukaisen arjen mahdollistaminen. Suunnitteluratkaisuissa otetaan huomioon myös rakennuksen käyttö- ja ylläpitovaihe.
Hankkeen tavoitteena on selvittää, missä määrin uudelleenkäytettyä tai uudelleenkäytettävää puutavaraa tai -elementtejä voidaan käyttää Jätkäsaaren Kiertotalouskorttelissa.
Hankkeessa hyödynnetään paikallisesti saatavilla olevien alueiden käytettävissä olevia materiaaleja, joita käytetään ja sovelletaan teollisesti toteutetussa puurakenteisessa kerrostalokorttelissa. Kierrätettävät materiaalit voivat olla puu-, betoni-, tiili-, metalli- tai muu rakenteisia. Tavoitteena on löytää luontevia tapoja yhdistää puurakenteiseen kerrostaloon kierrätettäviä materiaaleja. Hankkeessa saatuja oppeja ja kokemuksia sovelletaan Kiertotalouskorttelissa.
Ensimmäisessä vaiheessa luodaan kiertotalouteen pohjautuva visio kortteli-, rakennus- ja asuntosuunnittelulle. Toisessa vaiheessa laaditaan kirjallisuustutkimus, jossa esitellään puun uudelleenkäytön parhaita käytäntöjä rakennuksissa ja rakennuselementeissä. Kolmannessa vaiheessa hankkeessa syntyy konseptisuunnitelma, jossa kuvataan, miten puutuotteita ja -elementtejä voidaan hyödyntää osana kerrostalon suunnittelua. Neljäs vaihe sisältää toteutussuunnitelman, jossa käydään läpi puurakenteisia osia ja puuelementtiosia, sisustuksellisia puurakenteisia kierrätysmateriaaleja sekä erityiskohteita, joissa puurakenteita voidaan soveltaa. Tuloksina syntyvät arviot siitä, miten rakennusten ja asuntojen puuosia voidaan kierrättää, mitkä ovat puun uudelleen käytön esteet ja miten niitä voidaan poistaa.
Hankkeesta on hyötyä rakennus- ja kiinteistöalalle, julkiselle ja yksityiselle sektorille, aluerakentamiselle ja kaupunkisuunnittelulle, rakennuttajille, rakennusurakoitsijoille, arkkitehdeille ja muille suunnittelijoille sekä asukkaille ja kaupunkilaisille.
Kesto: 1.6.2020‒30.9.2022
Toteuttaja: Yrjö ja Hanna -säätiö
Kumppanit: JVR Plus Oy ja Spolia Oy
Yhteystiedot:
Kimmo Rönkä
Puh. 050 339 7550
Sähköposti: [email protected]
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy: Case Viitasaaren Haukirinne Arboretum – Kiertotalous aluerakentamisessa
Alue- ja maisemasuunnittelussa sekä erilaisissa rakennusprosesseissa olisi mahdollista pitää puumateriaaleja pidempään käytössä kiertotalouden avulla ja etsiä paikallisen sahateollisuuden ylijäämämateriaalille uudenlaista käyttöä aluerakentamisessa. Kiertotalouden edistäminen linkittyy kaavoitukseen, rakentamisen ohjaukseen sekä eri toimijoiden väliseen yhteistyöhön.
Hankkeen tavoitteena on selvittää, miten puun kiertotaloutta voi tukea alue- ja maisemasuunnittelussa sekä rakentamisen prosesseissa. Hankkeen koealustana toimii Viitasaaren Haukirinteen alue, jossa kiertotalous ja ekologinen puurakentaminen ovat aluekehityksen keskiössä. Alueella sijaitsee lukuisia puualan yrityksiä, jotka voivat kehittää yhdessä resurssiviisaita puunkäyttöratkaisuja sekä hyödyntää kierrätyspuuta ja puutuoteyritysten sivuvirtoja.
Haukirinteen Arboretum-alueeseen kuuluu palstaviljelyalue, puurakenteinen näkötorni, reittejä sekä muita kierrätys- ja ylijäämäpuurakenteita ja pinnoitteita. Arboretum sijaitsee rinteisessä maastossa, jossa kulkuväylien ja tukimuurien rakentamiseen voidaan käyttää ylijäämäpuuta, kierrätettyä puumateriaalia, uudenlaisia kierrätys- ja sivuvirtapuutuotteita sekä hankalimmissa tukimuuri- ja rinnerakenteissa myös paikkakunnan kiviteollisuuden ylijäämäkiveä.
Hankkeessa laaditaan uusia kierrätyspuupinnoite-, rakenne- ja tuotekuvauksia sisältävä suunnitteluopas, joka kertoo kiertotalouden ja puun mahdollisuuksista aluesuunnittelun eri vaiheissa ja mittakaavoissa. Oppaan tapausesimerkkinä toimii Haukirinne Arboretum.
Työn tuloksia hyödynnetään myös suoraan koekohteena toimivan Viitasaaren Haukirinteen alueen Arboretumin ja muiden yleisten alueiden toteutuksessa. Lisäksi myöhemmin toteutuvan pientaloalueen piharatkaisuihin on käytettävissä samoja toteutusesimerkkejä. Näin varmistetaan tuloksien toteuttamiskelpoisuus sekä saadaan luotettavaa tietoa niiden monistettavuudesta ja skaalautuvuudesta.
Hankkeesta on hyötyä kuntien maankäytön ja rakentamisen ohjauksesta vastaaville viranomaisille ja päätöksentekijöille.
Kesto: 1.2.2020‒31.12.2020
Toteuttaja: FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
Kumppanit: Viitasaaren kaupunki, Witas Oy, Viitasaaren ja Pihtiputaan puu-, kierrätys- ja rakennusalan yrityksiä
Yhteystiedot:
Arja Sippola
Puh. 044 748 0315
Sähköposti: [email protected]
Jutta Laine-Ylijoki
Puh: 040 522 8580
Sähköposti: [email protected]
FM-Haus Oy: Kiertotaloushyötyjen pilotointi moduulirakentamisessa
Puusta tehtyjä moduuleja voidaan käyttää kattavasti puurakentamisessa sekä kaupunkiympäristössä, julkisessa rakentamisessa, halleissa ja muissa suurissa puurakenteissa. Moduuleista tehtävää rakennusta on helpompi muunnella, mutta kiertotaloudesta eli moduulien uudelleenkäytöstä on vielä vähän tietoa.
Hankkeen tavoitteena on selvittää modulaaristen puutuotteiden kiertotaloushyötyjä ja arvioida, mitä asioita pitää kehittää puurakentamisen, materiaalien uudelleenkäytön ja kierrätyksen lisäämiseksi.
Modulaaristen puutuotteiden kiertotaloushyödyt osoitetaan elinkaariarvioinnilla. Hankkeen pilottikohteena toimii päiväkotirakennus. Lisäksi hankkeessa arvioidaan, miten rakenteiden materiaaleja voitaisiin uudelleen käyttää ja kierrättää tehokkaammin. Erityisesti arvioidaan muovimateriaalien korvausmahdollisuuksia ensisijaisesti biopohjaisilla materiaaleilla. Hankkeessa arvioidaan myös yleisellä tasolla, miten moduulirakentamisessa estetään sisäilmaongelmia.
Muuntojoustavat tilat ja rakennuksien 100-prosenttinen kierrätettävyys tarjoavat rakentamiseen kestävän kehityksen ratkaisuja julkiselle ja yksityiselle sektorille sekä tilojen käyttäjille ja niiden tilaajille.
Kesto: 1.3.2020‒28.2.2021
Toteuttaja: FM-Haus Oy
Yhteystiedot:
Toni Sjöman
Sähköposti: [email protected]
Helsingin kaupunki: Arkkitehtuurikilpailu ‒ Lähiökerrostalon kuoriva peruskorjaus ja lisärakentaminen puulla
Kilpailulla haetaan arkkitehtonisesti korkeatasoista, teknisesti laadukasta ja elinkaaritaloudeltaan toteuttamiskelpoista peruskorjaus- ja korotussuunnitelmaa 1970-luvulla rakennetuille betonielementtikerrostaloille. Korotusosa tehdään puurakenteisena.
Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelmassa edellytetään, että kaupungin rakennushankkeiden elinkaaripäästöt minimoidaan, ja kaupungin oman asuntotuotannon peruskorjauksissa tavoitellaan suurta energiatehokkuutta. Lisäksi peruskorjauksissa tulee toteuttaa elinkaarikustannuksiltaan kannattavat energiatehostamisen toimenpiteet. Ohjelmassa edellytetään myös, että kaupunki edistää puurakentamista omissa hankkeissaan.
Hankkeen tavoitteena on parantaa asuttavuutta ja energiatehokkuutta sekä tontin lisärakentaminen korottamalla taloja kahdella puurakenteisella kerroksella. Tavoitteena on löytää toteuttamiskelpoinen vaihtoehto purkamiselle ja uudisrakentamiselle maankäytön tehostamiseksi peruskorjausikään tulleiden rakennusten tonteilla. Vanhojen lähiökerrostalojen purkaminen uudisrakentamisen tieltä ei välttämättä ole ilmaston, kestävän kehityksen, kiertotalouden ja resurssitehokkuuden kannalta järkevää.
Hankkeessa etsitään puun käytölle uusia muotoja etenkin korjausrakentamisessa. Hankkeen tavoitteena on edistää kiertotaloutta puun käytössä niin, että elinkaarensa päähän tulevan rakennuksen ikää jatketaan puuosia käyttäen. Samalla rakennuksen energiatehokkuus paranee ja maankäytön tehokkuus kasvaa. Hankkeen tarkoituksena on luoda vähäpäästöisempi, silti elinkaaritaloudellinen vaihtoehto kaupunkirakenteen tiivistämisessä käytetylle purkamiselle ja uudisrakentamiselle.
Helsingin kaupungin asuntotuotanto ja asemakaavoitus toteuttavat arkkitehtuurikilpailun vuonna 1977 valmistuneeseen Helsingin kaupungin asunnot Oy:n kerrostalokohteeseen Malmilla. Arkkitehtikilpailun osallistujat suunnittelevat kohteen perus- ja julkisivukorjauksen sekä lisärakentamisen mahdollisimman paljon puuta käyttäen. Suunnitelmien tulee olla muun muassa riittävän kustannustehokkaita ARA-rahoituksella toteutettavaksi, mikä varmistetaan kilpailuvaiheessa laskentakonsulttia käyttämällä. Suunnitelmissa tulee huomioida arkkitehtoninen laatu sekä hiilijalanjälki ja -kädenjälki. Kilpailuehdotukset esitellään Puupäivässä marraskuussa 2020. Voittaja julkistetaan talvella 2020–2021.
Hankkeesta on erityisesti hyötyä Heka Karviaistie 12 asukkaille, Heka Oy:lle, Helsingin kaupungille, vanhojen kerrostalokiinteistöjen omistajille, jotka harkitsevat lisärakentamisvaihtoehtoja, puurakentajille.
Kesto: 20.1.2020‒31.1.2021
Toteuttaja: Helsingin kaupunki
Yhteystiedot:
Rami Nurminen
Puh. 09 310 27635
Sähköposti: [email protected]
Helsingin kaupunki: Puurakenteisen pysäköintilaitoksen kehittäminen
Suomessa on vain vähän puurakenteisia pysäköintilaitoksia. Hankkeessa kehitetään puurakenteisen pysäköintilaitoksen tyyppiratkaisu, joka olisi toteutettavissa Suomeen. Pysäköintilaitos suunnitellaan tonteille Helsinkiin ja Vantaalle.
Hankkeen tavoitteena on laatia rakennuslupatasoiset pääpiirustukset kahdelle puurakenteiselle pysäköintilaitokselle, joiden laajuutta ja kerroslukua voidaan muokata tarpeen mukaan. Pysäköintilaitoksen konseptin tulee sisältää vaiheittaisen rakentamisen mahdollisuus ja myöhemmin siirtämismahdollisuus uuteen käyttöön toisaalle. Pysäköintilaitoksiin on pystyttävä rakentamaan myös viherkatot. Laskelmien tulee tuottaa realistiset kustannusarviot, joissa on eritelty puuosat ja asennus. Puurakenteisen pysäköintilaitoksen tulee olla hinnaltaan kilpailukykyinen betoni- ja teräsrakenteisiin pysäköintilaitoksiin verrattuna.
Hankkeessa kehitetyt suunnitelmat sovitetaan tonteille Helsingissä ja Vantaalla 3D-kuvina ja tietomallina. Helsingin suunnittelukohde sijaitsee Kuninkaantammessa Lammenrannan alueella ja Vantaan kohde Puu-Kivistössä. Hankkeessa laaditaan kevään 2020 aikana tarjouskilpailu pysäköintilaitoksen suunnittelusta. Suunnittelutyö saatetaan valmiiksi vuoden 2020 aikana.
Hankkeesta hyötyvät rakennusala, rakennuttajat ja asukkaat.
Kesto: 20.1.2020‒31.1.2021
Toteuttaja: Helsingin kaupunki
Kumppanit: Vantaan kaupunki, Tampereen kaupunki, Finnpark Oy ja Rakennusliike Reponen Oy
Yhteystiedot:
Mervi Abell
Puh. 09 310 26306
Sähköposti: [email protected]
Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto: RAPUPUU ‒ Rakennus- ja purkupuun kierrättäminen ja uusiotuotteiden tuoteturvallisuus
Puupohjaista rakennus- ja purkujätettä sekä kyllästettyä puuta ei uusiokäytetä materiaalina kovinkaan paljon. Hyödynnettävät materiaalit ovat hajallaan ympäri Suomea, ja niiden kuljettaminen on haastavaa pitkien välimatkojen takia. Samalla kierrätykseen liittyvät lait ja asetukset tiukkenevat. Alalle tarvitaan lisää tietoa, missä vaiheessa osa rakennuspuusta on tehokkainta kerätä uusiokäyttöön ja miten erilaisia sekalaisia puulaatuja kannattaa kerätä materiaalihyötykäyttöön talouden ja ympäristön kannalta.
Hankkeen keskeisenä tavoitteena on selvittää puupohjaisten rakennus- ja purkujätteestä sekä kyllästetystä puusta valmistettujen tuotteiden tuoteturvallisuutta. Tarkoituksena on luoda resurssiviisas ja vähähiilinen, teolliseen toimintaan soveltuva toimintatapa, jonka avulla rakennuspuuta voidaan kierrättää nykyistä enemmän ja resurssitehokkaammin. Samalla rakennuspuuta palautettaisiin entistä enemmän uuteen, korkeamman jalostusasteen käyttöön. Hanke luo mahdollisuuksia teollisuuden uudistumiseen kohti kiertotaloutta ja tukee kilpailukykyä.
Hankkeessa mukana olevat raaka-ainelähteet ovat puupohjaisia raaka-ainevirtoja uudis- ja korjausrakentamisesta, purkupuuta sekä kyllästettyjä puumateriaaleja. Hanke demonstroi rakennus- ja purkupuusta valmistettujen pilottituotteiden avulla niiden käyttökelpoisuutta erilaisissa teollisissa käyttökohteissa.
Hanke selvittää myös, missä vaiheessa rakennuspuu on tehokkainta kerätä uusiokäyttöön ja mikä potentiaali erilaisilla rakennuspuuseoksilla on – miten niiden käytettävyyttä voi parantaa ja kuinka paljon fossiilisia materiaaleja voitaisiin korvata kierrätysmateriaaleilla.
Eritysesti hankkeesta hyötyvät korjaus- ja purkurakentamiseen erikoistuneet yritykset.
Kesto: 1.2.2020‒30.6.2021
Toteuttaja: Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto (LUT)
Kumppanit: LAB-ammattikorkeakoulu, Demolite Oy, Purkupiha Oy, Kymenlaakson Jäte Oy, Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy
Yhteystiedot:
Timo Kärki
Puh. 040 770 8791
Sähköposti: [email protected]
Versowood Oy: Puupakkaus- ja muusta puujätteestä syntyvän puumurskemateriaalin hyödyntäminen puupakkaustuotannossa
Versowoodin toiminnassa syntyy puumursketta, joka menee tällä hetkellä energiapolttoaineeksi omaan lämpölaitokseen. Hankkeessa selvitetään, voiko puumursketta hyödyntää muulla tavoin. Puumurskeen hyödyntäminen edistäisi kiertotalouden periaatteita, jos puumursketta voidaan käyttää uudelleen ja korvata sillä uuden puun käyttöä.
Hankkeen tavoitteena on lisätä puumurskeen uudelleenhyödyntämistä. Hankkeessa selvitetään puumurskeen vaihtoehtoisen hyödynnystavan tekniset ja taloudelliset edellytykset. Tätä varten tarvitaan lisää osaamista ja tietoa siitä, onko uudenlainen liiketoiminta teknisesti ja taloudellisesti kannattavaa.
Riittävän raaka-ainevirran saamiseksi vastaanotettavan puujätteen määrää pitää kasvattaa nykytilanteeseen verrattuna. Hankkeessa selvitetään, mitä reunaehtoja vastaanotettavalla puulla on ja kuinka suurella vuosivolyymilla raaka-ainetta on mahdollista saada tuotantolaitokselle taloudellisesti kannattavasti.
Hankkeesta on hyötyä kansallisille kiertotalous- ja puutuotemarkkinoille.
Kesto: 1.2.2020‒30.6.2021
Toteuttaja: Versowood Oy
Yhteystiedot:
Laura Paloviita
Puh. 044 051 6405
Sähköposti: [email protected]
Neljännellä hakukierroksella ympäristöministeriö myönsi tukea teollisen puurakentamisen kehittämiseen verkostoissa. Hakuaika kevään 2020 hakukierroksella oli 15.5.2020 – 15.6.2020.
Puurakentamisen ohjelman tavoitteena on tukea terveellisten, turvallisten ja hyvinvointia edistävien puuratkaisujen kehittämistä. Puurakentamisen ohjelman painopistealueiden - kaupunkirakentaminen, julkinen rakentaminen ja suuret puurakenteet - kehittymistä edistetään erityisesti tukemalla teollista puurakentamista. Kasvua ja kehitystä puusta -tukiohjelman neljännellä hakukierroksella etsittiin monistettavia ratkaisuja rakentamisen hankkeiden ja verkosto-osaamisen parantamiseen ja siten puurakentamisen nopeaan edistämiseen.
Teollisen puurakentamisen kehittämisen rahoitushaulla tuettiin 12:sta uutta hanketta. Haku oli suunnattu konsortioille, joissa on vahva prosessin johtajuus ja kyky kehittää liikeideoita ja - toimintamalleja. Hankkeiden tuli kohdentua todelliseen rakentamisen suunnittelutarpeeseen. Ymmärrys arvon tuottamisesta verkoston kaikille keskeisille toimijoille suunnittelun, valmistuksen, rakentamisen ja rakennusten käytön eri vaiheissa tuli olla peruslähtökohtana. Näkemykset teollisen puurakentamisen mahdollisuuksista tuotantomäärissä ja kasvussa tuli olla kunnianhimoisia peilaten sen prosesseja nykyrakentamiseen.
Hankkeet edistivät alla mainittuja tavoitteita:
• teollisen puurakentamisen hankkeissa arvon luonnin ja ansainnan välisen dynamiikan kehittämistä,
• motivaatiota verkostomaisen toiminnan kehittämiseen ja toimivien alustojen käynnistämiseen,
• käytännönläheisiä innovaatioita (=markkinoilla menestyvä tuote tai palvelu) verkostoissa,
• rakennushankeratkaisun tai rakentamisen konseptityötä verkostomaisesti,
• tiedonrajapintojen selvittämistä ja ratkaisujen vakiointia toiston mahdollistamiseksi ja/tai
• johtajuutta teollisen puurakentamisen hankkeissa.
Tuetut hankkeet kevät 2020 hakukierroksella
Aalto-korkeakoulusäätiö sr. Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, arkkitehtuurin laitos (Puuarkkitehtuuri): Nopeammin – korkeammin – osaavammin: opintokokonaisuus.
Rakennusalan toimijoiden ymmärrys puurakentamisesta ei ole ajan tasalla ja siksi rakennushankkeiden eri osapuolten välistä ymmärrystä tulisi lisätä. Rakentamisessa tulisi huomioida enemmän ympäristönäkökulmia ja lisätä puun käyttöä. Tämä vaatii puurakentamiskoulutuksen kehittämistä. Lisäämällä alan eri tahojen ymmärrystä ja osaamista voidaan lisätä puun käyttöä ja toisaalta ymmärtää, mihin puu ei sovi.
Tavoitteena on korottaa arkkitehtien opetuksen tasoa ja lisätä tietoa puun käytön mahdollisuuksista ja rajoituksista. Opetuksessa keskitytään siihen, että tietoa osattaisiin soveltaa käytännössä. Tavoitteena on myös lisätä eri tahojen välistä osaamista, vuorovaikutusta ja ymmärrystä. Tällä toivotaan olevan positiivisia vaikutuksia esimerkiksi rakennushankkeiden suunnittelun laatuun arkkitehtuurin ja puurakentamisen näkökulmasta. Hankkeen pyrkimyksenä on myös luoda uusia tapoja oppia ja jakaa tietoa.
Hankkeessa kehitetään opintokokonaisuus, joka edistää arkkitehtien syventymistä puun käytön mahdollisuuksiin ja rajoituksiin. Aalto-yliopiston puurakentamisen oppimiskokonaisuus uudistetaan sellaiseksi, että se vastaa puurakentamisen muutosta. Hanke tuo kansainvälistä osaamista Suomeen ja jakaa sitä avoimesti verkossa. Opetusmateriaalia luodaan ja ylläpidetään vuosittain. Oppimista vahvistetaan puurakentamisen kannalta kiinnostavilla opintomatkoilla. Vaikuttavuutta seurataan opiskelijamäärillä sekä oppimistulosten laadulla.
Hankkeessa välitetään tietoa ja koulutetaan muidenkin oppilaitosten opettajia, jolloin vaikutukset leviävät myös muihin oppilaitoksiin. Hankkeen aineisto ja tulokset jaetaan avoimesti verkossa ja seminaareissa kotimaahan ja ulkomaille. Oppimiskokonaisuus tuottaa osaajia suunnittelutoimistojen, kaupunkien ja kuntien, rakennuttajien, rakennusteollisuuden sekä puutuoteteollisuuden käyttöön.
Kesto: 1.9.2020-31.8.2022
Toteuttaja: Aalto-korkeakoulusäätiö sr
Yhteystiedot:
Pekka Heikkinen
puh. +358 9 45001
sähköposti: [email protected]
Celt Oy: Luontomatkailumajoituksen hankinnan helpottaminen
Majoitusyritykset haluaisivat lisätä majoituskapasiteettia ja -kannattavuutta uudenlaisilla luontomatkailun majoitustuotteilla. Usein ongelmana on, että heillä ei riitä osaamista, aikaa tai pääomaa hankkeiden toteuttamiseksi. Nopealla aikataululla toteutettavien hankkeiden kustannukset voivat usein nousta jopa miljoonaluokkaan. Haasteita tuottaa myös se, että rakentamisprojektit toteutetaan yleensä luontokohteissa, joissa rakennusalan palveluita ei ole kovin hyvin saatavilla. Näihin haasteisiin etsitään ratkaisua luomalla hankekehitysmalli, johon matkailuyrittäjän on helppo tarttua.
Hankkeen tavoitteena on luoda toimintamalli, joka mahdollistaa matkailuyrittäjälle lisämajoituskapasiteetin hankkimisen mahdollisimman nopeasti ja vaivattomasti sitomatta hankkeeseen kohtuuttomasti pääomia. Pienet luontomajoitusyksiköt tuottavat yrittäjille tyypillisesti enemmän rahaa kuin perusmajoitusvaihtoehdot. Hankkeen tavoitteena on myös kasvattaa massiivipuun osuutta suomalaisessa matkailumajoituksessa.
Hankkeessa luodaan malli matkailumajoituksen hankinnan helpottamiseksi. Osana hanketta arvioidaan majoitusyksiköiden toteuttamismahdollisuudet teknisesti ja taloudellisesti, sekä tehdään kannattavuuslaskenta niiden toteuttamiselle.
Hankkeessa etsitään rahoitustapoja, joissa matkailuyrittäjän ei tarvitse itse sijoittaa tai etsiä pääomaa majoitushankkeisiin. Rahoituksellisia vaihtoehtoja ovat esimerkiksi leasing, osamaksurahoitukset sekä sijoittajat ja rahastot. Siirrettävien rakennusyksiköiden asennusten osalta kehitettäviä osa-alueita ovat yhteistyö paikallisten rakennusliikkeiden kanssa, perustustavat ja sesonkiaikataulutus.
Hankkeesta hyötyvät ensisijaisesti matkailuyrittäjät. Hankkeessa myös edistetään suomalaisen massiivipuurakentamisen käyttöä majoitusrakennuksissa. Hankkeessa mukana olevat kumppanit hyötyvät majoitusalan rakennustuotekehityksestä sekä uusista luontomatkailumajoitusprojekteista, joita hankkeen on tarkoitus tuottaa.
Kesto: 11/2020-12/2021
Toteuttaja: Celt Oy
Yhteystiedot:
0445197653
[email protected]
Timo Isotalus
Jake Rakennus Bygg Oy: Woden Network Bothnia
Pohjanmaalla on tällä hetkellä liian vähän aktiivisia, puurakentamisen laajasti osaavia rakennusalan toimijoita. Puukerrostalomarkkinat ovat alueella pienet – jotta puurakentamisen suosio saataisiin kasvuun, osaamisketjua olisi syytä vahvistaa. Monet alan toimijat ajattelevat, että puukerrostalohankkeet tarkoittavat isompia kustannuksia ja suurempia riskejä. Tästä syystä iso osa potentiaalisista puukerrostalohankkeista toteutetaan perinteisellä tavalla. Tarve tuoda puurakentamisosaamista alan arvo- ja toimitusketjuihin on alueella suuri.
Hankkeen tavoitteena on saada Pohjanmaan alueen rakennusteollisuuden puurakentamisosaamista kohennettua. Mustasaaren kunnan keskustaan rakennetaan puurakenteisia kerrostaloja. Tavoitteena on vaikuttaa alueen asukkaiden asenteisiin puurakentamista kohtaan, kasvattaa puurakentamisen suosiota monistettavan puukerrostalomallin avulla sekä samalla vähentää puurakentamisen riskejä ja kustannuksia. Monet paikalliset toimijat työskentelevät myös Pohjanmaan ulkopuolella, jonka vuoksi hankkeella on mahdollista vaikuttaa rakennusalaan koko Suomessa.
Mustasaaren kunnan keskustaan, Sepänkylään, laadittiin uusi kaava, jonka mukaan keskustaa tullaan tiivistämään 22 uudella kerrostalolla. Ensimmäisen puukerrostalon rakentamisen myötä luodaan monistettava puukerrostalokonsepti, jota hyödynnetään muissa kohteissa samalla alueella. Konsepti kehitetään yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa, jotta toteutus on ketterästi monistettavissa muihin hankkeisiin. Yksi Mustasaaren kunnan tavoitteista on edistää puukerrostalojen rakentamista. Hanke olisi paitsi luonnollinen tapa täyttää tämä tavoite, myös edistää puurakentamisen osaamista Pohjanmaalla.
Hankkeen aikana pyritään myös selvittämään eri materiaalivaihtoehtojen kannattavuutta. Selvityksen myötä tutkitaan, onko puurakenteiden lisäksi järkevää käyttää esimerkiksi betonia tai terästä tietyissä rakenteissa. Lisäksi hankkeessa verrataan puuelementtien ja volyymielementtien kannattavuutta kustannusten ja laadun osalta.
Hanke kasvattaa muun muassa rakennusliikkeiden, rakennuttajien, arkkitehtien ja rakennuttajakonsulttien tietämystä puurakentamisesta. Koska hanke toteutettaisiin paikallisten toimijoiden kanssa, toisi tämä Pohjanmaalle työpaikkoja ja uutta rakennusalan osaamista.
Kesto: 1.9.2020–30.6.2022
Toteuttaja: Jake Rakennus Bygg Oy
Yhteystiedot:
Johan Asplund
+358 50 366 9170
[email protected]
Kauhajoen kaupunki: CLT PRO
Sekä julkisella että yksityisellä sektorilla on runsaasti rakennustarpeita, mutta rakennushankkeilla on saatavilla heikosti rahoitusta erilaisista syistä. Siirrettävillä moduulirakenteilla tavoitellaan toimintamallia, jolle olisi mahdollista järjestää rahoitusta perinteistä rakentamista monipuolisemmin.
Kehittämishankkeen tavoitteena on luoda rakennusalalle uusi rahoituksellinen toimintamalli, jossa siirrettävistä CLT-moduuleista valmistettavan julkisen rakennuksen omistajana toimisi jokin ulkopuolinen taho. Rakennuksen käyttäjä toimisi tällöin tiloissa vuokralla. Hankkeen tavoitteena on myös tarjota joustoa siihen, jos rakennusten käyttötarpeet muuttuvat tai kun vuokrasopimukset päättyvät. Tällöin omistaja voi fyysisesti siirtää koko rakennuksen tai sen osan uuteen kohteeseen.
Kehittämishankkeessa kehitetään monikerroksinen CLT-moduulirakenteinen hoito- ja hoivayksikkö, joka on siirrettävä. Moduulien monikäyttöisyyttä ja siirrettävyyttä kehittämällä pyritään vähentämään toistuvaa suunnittelutarvetta, pidentämään moduulien ja rakennusten käyttöikää, parantamaan valmistuksen kannattavuutta ja monipuolistamaan rakentamisen rahoitusmahdollisuuksia. Kehittämishankkeen tuotoksena syntyy rahoituksellinen toimintamalli, jota verkoston yritykset tulevat hyödyntämään kaupallisesti.
Kehittämishankkeesta hyötyvät yritykset ovat pääosin teollisen puurakentamisen yrityksiä. Hankkeen vaikutuksesta muodostuu uusi ja valtakunnallisesti merkittävä teollisen puurakentamisen verkosto.
Kesto: 31.8.2022
Toteuttaja: Kauhajoen kaupunki
Yhteystiedot:
Projektipäällikkö Martti Kangasniemi
0503140460
[email protected]
Carita Latikka
0405959412
[email protected]
Kiinteistö-Silta Oy: Suurelementtejä hyödyntävän ullakko- ja lisäkerrosrakentamisen konseptointi
Ullakko- ja lisäkerrosrakentamisen hankkeet ovat usein kalliita ja hitaita, mikäli ne toteutetaan perinteisenä paikallaanrakentamisena ilman, että suurelementtejä hyödynnetään. Rakennushankkeet on yleensä hajautettu useisiin alihankintaketjuihin ja hankekumppanuudet ovat lyhytaikaisia, minkä vuoksi innovatiivista ja pitkän tähtäimen hankekehittämistä on haastava toteuttaa.
Kun lisäkerros- ja ullakkorakentamisessa hyödynnetään puurakenteisia suurelementtejä ja kehitetään sen ympärille selkeä verkostotoimintamalli, voidaan vaikuttaa rakentamisprosessien kustannustehokkuuteen sekä laadun- ja kosteudenhallintaan. Läpinäkyvän hankesuunnittelun ja -johtamisen sekä aktiivisen viestinnän avulla lisärakennusprojekteihin voidaan luoda enemmän avoimuutta, selkeyttä ja ennakoitavuutta.
Kehittämishankkeen tavoitteena on tehdä lisäkerros- ja ullakkorakentamisen konsepti, joka hyödyntää puurakenteisia ja tehdasvalmistettuja suurelementtejä. Lisäksi tavoitteena on kehittää tietomallinnuspohjaisen projektinjohdon edellytyksiä sekä tietomallinnuksen hyödyntämistä verkostohankkeiden johtamisessa ja viestinnässä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi luodaan tehokas verkostoyhteistyömalli.
Hankkeella tavoitellaan täydennysrakentamisen lisääntymistä, mikä tehostaa infrastruktuurin käyttöä, parantaa vanhojen kiinteistöjen yläpohjien energiatehokkuutta sekä auttaa vanhan rakennuskannan taloyhtiöitä rahoittamaan tulevia kunnostuksia. Hankkeella pyritään lisäämään teollista puunkäyttöä kaupunkirakentamisessa.
Lisärakennushankkeen arvoverkostolle ja vanhojen kerrostalokiinteistöjen taloyhtiöille luodaan selkeät prosessi-, yhteistyö-, vastuunjako-, sopimusrakenne- ja hankeviestinnän mallit lisäkerros- ja ullakkorakentamishankkeisiin liittyen.
Täydennysrakentamisen hankkeissa hyödynnetään mittatilausvalmistettuja puurakenteisia, tehdasvalmisteisia suurelementtejä. Tämä tehostaa rakentamisprosessia sekä edistää laadun, kosteuden ja kustannusten hallintaa sekä lyhentää työmaa-aikaa ja täten asukkaille aiheutuvaa häiriötä. Kun lisärakentamiseen tarkoitetut puurakenteiset suurelementit valmistetaan tehtaalla, elementtejä on helppo monistaa verkoston kanssa useisiin rakennushankkeisiin.
Hankkeesta on hyötyä rakennusalan toimijoille, taloyhtiöille, isännöitsijöille sekä kiinteistöjen asukkaille niin lyhyellä kuin pitkälläkin tähtäimellä. Monistettavan lisärakentamisen toimintakonseptin luominen ja yhteistyön jatkuvuus edistävät verkostossa olevien kumppaneiden puurakentamisen osaamista ja siten yleisempää rakennusalan kehitystä.
Kesto: 1.9.2020 - 31.12.2021
Toteuttaja: Kiinteistö-Silta Oy
Kumppanit: Rautkylä Konsultointi Oy ja muut myöhemmin nimettävät kumppanit
Yhteystiedot:
Tiina Järvinen
Puh. 050 3934013
Sähköposti: [email protected]
Kuhmon kaupunki: Kuhmon puinen sote-asema – Kestävää sote-rakentamista Kainuusta
Puurakentaminen on lisääntynyt viime vuosien aikana. Silti rakennusalalla joskus ajatellaan, että puurakentaminen olisi kustannuksiltaan tehotonta ja projektit monimutkaisia toteuttaa. Hankkeessa pyritään saamaan puu entistä useammin rakennusmateriaalivaihtoehdoksi julkisissa hankkeissa.
Ympäristöministeriön puurakentamisen ohjelmassa teetettiin selvitys, jonka tavoitteena on visioida nykyaikaisen hyvinvointi- tai sote-aseman ominaisuuksia sekä selvittää puun laajamittainen hyödyntäminen terveys- ja pelastustoimen rakennusten materiaalina. Esiselvitys on tehty käyttäen esimerkkinä Kuhmon kaupungin hyvinvointi-/sote-aseman rakentamista.
Hankkeen tavoitteena on rakentaa Kuhmon kaupungille paras mahdollinen puinen, käyttäjäystävällinen sote-asema. Hankkeessa optimoidaan kustannukset ilman, että tingitään laadusta ja aikataulusta. Kehittämishankkeen päätavoite on luoda julkiselle puurakentamiselle uusi ja innovatiivinen hankintamalli, jota voi vaivattomasti monistaa. Tätä varten hankkeessa kerätään runsaasti tietoa ja viestitään laajasti hankkeen aikana syntyvästä hankintamallista. Tavoitteena on rakentaa mekanismi rakennushankkeen kilpailutukseen ja johtamiseen.
Kuhmon kaupunki haluaa rakentaa puisen sote-aseman, jossa voidaan hyödyntää myös hybridirakentamista (materiaaleina betoni ja puu), sekä Kainuulaisten yritysten osaamista. Tavoitteena on kehittää hankintamalli, joka poikkeaa perinteisestä rakennushankkeesta ja rakentaa lokaali malli ja verkosto.
Tässä projektissa luodaan myös monistettava johtamis- ja päätöksentekomalli, joka huomioi eri osapuolten intressit tulevaisuuden hankintoja tehdessä. Kun suunnittelu toteutetaan alusta saakka yhdessä, virheiden määrä pienenee. Tällöin lopputulos on laadukkaampi samalla kustannuksella. Kyseinen toimintamalli tullaan suunnittelemaan siten, että se on monistettavissa muihin kuntiin.
Rakentamisen projekteihin näkökulmia ovat tuomassa asukkaat, asiakkaat, käyttäjät, päättäjät ja rakennusalan asiantuntijat. Nämä toimijat myös hyötyvät hankkeesta eniten. Puisen sote-aseman rakentamisen myötä hyötyjiä olisivat myös julkisen alan tulevat rakennushankkeet, sekä kaikki aseman käyttäjät.
Kesto: 1.9.2020-31.8.2022
Toteuttaja: Kuhmon kaupunki
Yhteystiedot:
Tytti Määttä, p. 044 7255220, [email protected]
Visa Veijola, p. 040 7597449, [email protected]
Nawoc Oy: CLT-rakenteisen kerrostalon prosessitehokkuus
Kehittämishanke ratkaisee tilaelementtirakentamisen tyypillisiä ongelmia. Tämän ratkaisun myötä rakennuttamisaika lyhenee sekä kosteusriski pienenee, jolloin puurakentamisesta tulee kestävämpää ja tehokkaampaa. Puurakentamisen ajatellaan olevan kallista ja hidasta, ja näitä asenteita hankkeen myötä halutaan muuttaa.
Päätavoite on toteuttaa selkeä ohjeistus puukerrostalohankkeiden tilaelementtien rakentamiseen. Ohjeistavaa konseptia voisi hyödyntää useissa elementtirakentamisen hankkeissa myös tulevaisuudessa.
Hankkeessa kehitetään tilaelementtirakentamisen konsepti, joka antaa ohjeet taloudellisempiin ja laadukkaampiin puurakentamisen ratkaisuihin. Hyviä puurakentamisen käytäntöjä tiivistävä konsepti luodaan yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa.
Konseptin avulla raaka-aineiden käyttö tehostuu ja työmaalla tehtävä työ nopeutuu. Hankkeen aikana toteutetaan rakennus, jossa ohjeistavaa konseptia tullaan hyödyntämään.
Hanke hyödyttää tilaelementtirakentamisen ammattilaisia, ja sitä kautta koko rakennusalaa. Rakentamisen alan verkoston puurakentamisen suunnitteluosaaminen tulee hankkeen myötä kasvamaan.
Kesto: 9/2020-1/2022
Toteuttaja: Nawoc Oy
Yhteystiedot:
040-6742657
[email protected]
Tuomas Salila
Puutuoteteollisuus ry: Kolmiloikka
Hanke etsii ratkaisuja puurakentamisen tuottavuuden kasvattamiseen. Hankkeen avulla pyritään siihen, että puurakentaminen voisi olla kilpailukykyisempi ja suositumpi valinta.
Hankkeen tavoitteena on keskittyä teollisen puurakentamisen tehostamiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen. Kun puurakentamisesta saadaan nopeampi ja kilpailukykyisempi valinta, myös sen suosio tulee kasvamaan. Hankkeen kokonaistavoite on parantaa puurakentamisen tuottavuutta 20 prosentin verran.
Hankkeessa kartoitetaan puurakentamisen toteutusprosessin vaiheet ja tutkitaan, kuinka rakennusprosesseista voisi saada tuottavampia. Prosessi kartoitetaan investointipäätöksestä aina kohteen loppukäyttöön saakka.
Kartoituksessa käydään läpi tilaajan kulut, sekä suunnittelun, tuotannon ja työmaatoimintojen tehostamisen mahdollisuudet. Näiden avulla pyritään parantamaan tuotantokapasiteetin nostoa ja sitä myötä puurakentamisen kilpailukykyä. Prosessista etsitään myös esimerkiksi rakentamista hidastavat ongelmakohdat ja pyritään löytämään niihin sopivat ratkaisut.
Lisäksi hankkeessa toteutetaan JVR Rakenne Oy:n rakennushanke, joka toimii konkreettisena tutkimuskohteena tuottavuuden parantamisessa. Hankkeen myötä toteutetaan Kuokkalan Kalon -rakennusprojekti, jolloin Jyväskylään nousee 5 puukerrostalon kokonaisuus.
Uuden toimintamallin ansiosta puurakenteisten kohteiden tilaajat, asiakkaat ja kaikki toimitusketjun osapuolet hyötyvät hankkeesta. Myös puumateriaalien suosiota pyritään kasvattamaan hankkeen myötä.
Kesto: 2 vuotta
Toteuttaja: Puutuoteteollisuus ry
Kumppanit: JVR Rakenne Oy, Yrjö ja Hanna -säätiö, Tampereen yliopisto, Jyväskylän kaupunki, Timber Bros, Muutostuuli Oy
Yhteystiedot:
0408294026
[email protected]
Tomi Toratti
Puutuoteteollisuus ry: Sammon taonta
Hanke etsii ratkaisuja puurakentamisen tuottavuuden kasvattamiseen. Hankkeen avulla pyritään siihen, että puurakentaminen voisi olla kilpailukykyisempi ja suositumpi valinta.
Hankkeen tavoitteena on keskittyä teollisen puurakentamisen tehostamiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen. Kun puurakentamisesta saadaan nopeampi ja kilpailukykyisempi valinta, myös sen suosio tulee kasvamaan. Hankkeen kokonaistavoite on parantaa puurakentamisen tuottavuutta 20 prosentin verran.
Hankkeessa kartoitetaan puurakentamisen toteutusprosessin vaiheet ja tutkitaan, kuinka rakennusprosesseista voisi saada tuottavampia. Prosessi kartoitetaan investointipäätöksestä aina kohteen loppukäyttöön saakka.
Kartoituksessa käydään läpi tilaajan kulut, sekä suunnittelun, tuotannon ja työmaatoimintojen tehostamisen mahdollisuudet. Näiden avulla pyritään parantamaan tuotantokapasiteetin nostoa ja sitä myötä puurakentamisen kilpailukykyä. Prosessista etsitään myös esimerkiksi rakentamista hidastavat ongelmakohdat ja pyritään löytämään niihin sopivat ratkaisut.
Lisäksi hankkeessa toteutetaan TOAS:n ja Elementti Sammon rakennushanke, joka toimii konkreettisena tutkimuskohteena tuottavuuden parantamisessa. Hankkeen myötä toteutetaan Hippos -rakennusprojekti, jolloin Tampereelle nousee laaja puukerrostalojen kokonaisuus.
Uuden toimintamallin ansiosta puurakenteisten kohteiden tilaajat, asiakkaat ja kaikki toteutusketjun arkkitehdit hyötyvät hankkeesta. Myös puumateriaalien suosiota pyritään kasvattamaan hankkeen myötä.
Kesto: 2 vuotta
Toteuttaja: Puutuoteteollisuus ry
Kumppanit: Elementti Sampo Oy, TOAS, Tampereen yliopisto, Timber Bros, Muutostuuli Oy
Yhteystiedot:
Tomi Toratti
0408294026
[email protected]
Siklatilat Oy: VerkostoMaine
Verkostomaisten toimintamallien kehittyminen on ollut hidasta sekä puutuote- että rakennusteollisuudessa. Niiden on kuitenkin todettu olevan tärkeitä biotalouden kiertotalousratkaisujen vahvistamisessa sekä kestävän kaupunkirakentamisen kehittymisessä. Ratkaisu pyritään löytämään siihen, kuinka verkostomaisen toimintamallin avulla voidaan vahvistaa puurakennushankkeiden käytäntöjen toimivuutta.
VerkostoMaine -hankkeen päätavoite on luoda verkostomaisen puukerrostalorakentamisen konsepti, jota käyttämällä voidaan vahvistaa liiketaloudellisen arvon luomiseen liittyviä käytänteitä ja välttää esimerkiksi kestävyysnäkökulmiin liittyviä maineriskejä. Rakennusteollisuudessa verkostomaisten toimintamallien hyödyntäminen voi vahvistaa yritysten kilpailukykyä.
Hankkeessa tuotetaan uutta käytännönläheistä tietoa siitä, kuinka verkostomaisilla toimintamalleilla voidaan ottaa käyttöön uusia materiaali- ja teknologiaratkaisuja, jotka vahvistavat kotimaisen puukerrostalotuotannon kilpailukykyä. Tietoa tuotetaan myös esimerkiksi siitä, millaisia kykyjä eri avaintoimijoilta vaaditaan, jotta innovatiivisten ja kilpailukykyisten puukerrostalorakentamisen käytänteiden toistettavuus olisi mahdollista.
Hankkeen kehitystyö perustuu Siklan Tulevaisuuden puukerrostalo -projektiin, jossa rakennetaan kolme omistuspuukerrostaloa Helsingin Oulunkylään Helsingin kaupungin Kehittyvä kerrostalo -ohjelmassa.
Hankkeen tuloksista hyötyvät teollisen puurakentamisen verkostoissa toimivat yritykset ja niiden sidosryhmät.
Kesto: 1.9.2020-31.8.2023
Toteuttaja: Siklatilat Oy
Kumppanit: Luke
Yhteystiedot:
Joni Pyrhönen
[email protected], p. 0417314319
Tampereen korkeakoulusäätiö sr: Puurakentaminen kestävän kiinteistökehittämisen keinona (PUKKI)
Puurakentamisen keskeisiä haasteita ovat esimerkiksi yhteisten työskentelynormien puuttuminen, rakennusmääräysten vaikeaselkoisuus ja asiakkaiden heikko tietämys puurakentamisesta. Puukerrostaloja on jo tutkittu paljon teknisestä näkökulmasta, mutta kestävän liiketoiminnallisen arvonluonnin ja verkostojohtamisen näkökulmasta tutkimusta on vähemmän. Tällä tutkimushankkeella pyritään paikkaamaan tätä tunnistettua tutkimusaukkoa.
Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa puukerrostalojen rakentamiseen liittyvistä arvonluonnin ilmiöistä sekä rakennusalan verkostojen johtamisesta. Näkökulmana tutkimuksessa on kestävä kiinteistökehittäminen erilaisissa asuntotuotannon muodoissa. Tutkimuksella tavoitellaan sitä, että puurakentamisen toimintamallit olisivat yhdenmukaisempia, ja sitä myötä yhteistyö toimijoiden välillä olisi pitkäkestoisempaa.
Hankkeen tarkoituksena on edistää monistettavien johtamismallien yleistymistä puukerrostalorakentamisessa. Tämä saadaan aikaan siten, että tuotetaan uutta tietoa osapuolten välisestä yhteistyöstä ja niistä tekijöistä, jotka vaikuttavat yhteistyön pitkäaikaisuuteen.
Hankkeessa toteutetaan tutkimus, jonka tarkoituksena on selvittää, kuinka monistettavien johtamismallien suosiota voitaisiin kasvattaa puurakennushankkeissa. Tutkimustiedon avulla tullaan kehittämään verkostojohtamisen käytäntöjä. Tutkimus koostuu viidestä työpaketista, joissa sen tutkimuskysymyksiin vastataan eri näkökulmista.
Tutkimuksen taustalla on ARA:n käynnistämä Tampereen yliopistolla järjestetty puurakentamisen suunnittelukilpailu, jonka voittanut ehdotus tullaan toteuttamaan Vuoreksen puukerrostalokorttelissa. Kehityshanke kytketään tiiviisti myös kahteen Tampereen yliopiston kurssiin.
Hankkeessa kehitettävät verkostojohtamisen käytännöt tulevat ehkäisemään perinteisen rakentamisen pirstaloituneisuudesta aiheutuvia ongelmia. Tämän takia hankkeesta on hyötyä rakennushankkeiden moninaisille osapuolille. Tutkimustieto hyödyttää myös alan tutkimuskenttää ja tulevaisuuden puurakentamishankkeita.
Kesto: 1.9.2020-31.8.2020
Toteuttaja: Tampereen korkeakoulusäätiö sr
Yhteystiedot:
0294 5211
[email protected]
Jukka Puhto
[email protected]
Viidennellä hakukierroksella myönnettiin tukea 17 hankkeelle. Hakukierroksella oli mahdollisuus kohdentaa kehityshankkeita kaikkiin tukiohjelman tähänastisiin teemoihin.
Hakuaika kevään 2021 hakukierroksella oli 1.2.2021-1.3.2021. Tavoitteena oli löytää monistettavia ratkaisuja, jotka vievät suomalaista puurakentamista nopeasti eteenpäin. Hankkeissa kehitetään käytännöllisiä ratkaisuja, joilla pyritään vastaamaan myös tulevaisuuden tarpeisiin.
Hakuteemat viidennellä hakukierroksella:
• Puurakentamisen digitalisaatio ja teknologia: Hankkeen keskeisenä kehittämiskohteena voi olla tietomallipohjainen suunnittelu ja tiedonrajapinnat. Teemaan voi liittyä myös puurakentamisen rakennesuunnittelu, uudet teolliset tuotteet ja suuret rakenteet, hybridirakentaminen, rakentamisen tekniset muutokset ja kustannusoptimaaliset ratkaisut.
• Vähähiilinen rakentaminen: Hankkeen keskeisenä kehittämiskohteena voi olla puurakentamisen ympäristövaikutusten arvioinnin laskentamenetelmät ja tietokannat, arviointityökalut sekä pilottihankkeet, joissa tutkitaan puurakentamisen ympäristövaikutuksia rakennusten elinkaaren loppuun saakka. Teemaan voi liittyä myös puupohjaisten tuotteiden materiaalivirtojen seuranta, biopohjaiset rakennusmateriaalit sekä niiden tutkimus.
• Puurakentamisen käyttäjälähtöiset ratkaisut: Hankkeen keskeisenä kehittämiskohteena voi olla rakennusten tai tuotteiden käyttäjään fysiologisesti ja psykologisesti vaikuttavat ratkaisut ja mekanismit, rakennusfysikaaliset prosessit, kosteusturvallisuus sekä haitallisten aineiden hallinta rakentamisessa ja käytössä. Teemaan voi liittyä myös kuluttajien ympäristötietoisuus, ympäristömerkit, rakennuksen käyttäjän näkökulman huomioiminen, elämänkaariajattelu ja rakennusten muuntojoustavuus.
• Puurakentamisen kiertotalouden ratkaisut: Hankkeen keskeisenä kehittämiskohteena voi olla rakennus- ja purkujätteiden hyödyntäminen, kiertotalous rakennusten suunnittelussa, rakentamisessa, käytössä ja korjaamisessa sekä rakennustuotteissa ja –järjestelmissä.
• Teollisen puurakentamisen kehittäminen verkostoissa: Tässä teemassa hakijana tulee olla konsortio ja rakentamista ohjaavien viranomaisten tulee osallistua hankkeeseen soveltuvin osin. Teeman keskiössä on ymmärrys arvon tuottamisesta verkoston kaikille keskeisille toimijoille suunnittelun, valmistuksen, rakentamisen ja rakennusten käytön eri vaiheissa. Hankkeen keskeisenä kehittämiskohteena voi olla arvon luonnin ja ansainnan välisen dynamiikan kehittäminen, verkostomaisen toiminnan ja alustojen käynnistäminen, käytännönläheiset innovaatiot (tuotteet tai palvelut) verkostoissa, verkostomainen konseptityö tai ratkaisujen vakiointi toiston mahdollistamiseksi ja johtajuus teollisissa hankkeissa.
Tuetut hankkeet kevät 2021 hakukierroksella:
CLT Emergency Hospital – tuotteistaminen
Globaali Covid-19-pandemia on aiheuttanut suurta vahinkoa erityisesti runsasväestöisillä alueilla. Vaikka sairastuneiden riittävä eristäminen sekä erityisosastojen lisääminen ovat tehokkaita tapoja estämään tartuntojen leviäminen ja oireiden pahentuminen, ne eivät ole hoitopaikkojen puutteesta kärsivillä alueilla mahdollisia vaihtoehtoja.
Tavoitteena on tuotteistaa massiivipuusta valmistettu ja yksinkertaisiin, modulaarisiin sekä skaalautuviin tilaelementteihin perustuva CLT Emergency Hospital -konsepti kansainväliseen vientivalmiuteen. Konseptin pilotoinnilla pyritään sekä vastaamaan nykyisen Covid-19-pandemian haasteisiin että varautumaan potentiaalisiin tulevaisuuden kulkutautien uhkaan.
Hankkeessa kehitetään monikerroslevyisten moduulien muodostaman eristyssairaalan konseptia, joka on mahdollista koota lyhyessä ajassa esimerkiksi olemassa olevien sairaaloiden parkkipaikoille. Moduulien rakennuskomponentit on suunniteltu mitoitukseltaan siten, että ne mahtuvat tehokkaasti standardikokoiseen merikonttiin. Lisäksi elementtien keveys mahdollistaa myös ilmakuljetuksen.
Konseptin laajamittaisella käyttöönotolla olisi merkittäviä hyötyjä erityisesti sellaisilla runsasväestöisillä alueilla, joissa nykyisen kaltaiset laajamittaiset terveyskriisit ovat yhdessä tiiviin asukastiheyden kanssa aiheuttaneet vakavia haasteita sekä terveydenhoitojärjestelmälle että potilaiden tehokkaalle eristämiselle muusta väestöstä.
Kesto: 1.4.2021 – 1.9.2022
Toteuttajat: Casagrande Laboratory Center of Urban Research Oy, Timberpoint Oy, Timberbros Oy, Granlund Oy
Yhteystiedot:
0503089166
[email protected]
Marco Casagrande
Kosteusturvalliset ja ympäristöystävälliset savetetut kutterinlastueristeiset puurakenteet – ECOSAFE 2
Ilmastonmuutoksen myötä vähähiilisen puurakentamisen merkitys on kasvanut. Puun kosteusherkkyys ja nykyiset energiatehokkuusvaatimukset aiheuttavat kuitenkin haasteita rakentamiselle. Puurakenteiden kosteusturvallisuutta onkin pyrittävä parantamaan sellaisilla vaihtoehdoilla, jotka eivät teollisesti tuotettuna vähentäisi puurakennuksen kokonaisetuja ympäristölle.
Savella kuorrutetusta eli savetetusta kutterilastusta pyritään tutkimustyön avulla muodostamaan teollisuuteen luonnonmukainen rakennustuote sekä Suomen markkinoille että vientiin. Tavoitteena on, että materiaalia voitaisiin käyttää lämmöneristeenä myös puukerrostaloissa ja julkisissa rakennuksissa.
Savetettua kutterinlastua on tutkittu yhtenä lämmöneristevaihtoehtona Tampereen yliopistolla käynnissä olevassa ECOSAFE-hankkeessa. Tässä tutkimushankkeessa savetetun kutterinlastun ominaisuuksia on tarkoitus tutkia edelleen laaja-alaisesti ja kokonaisvaltaisesti rakennusfysiikan, palotekniikan, akustiikan ja mikrobiologian osalta.
Kosteusturvallisempien lämmöneristeratkaisujen kehittäminen tarjoaa merkittäviä hyötyjä suomalaiselle puurakennusteollisuudelle. Sahateollisuuden ylijäämätuotteena syntyvän kutterilastun hyödyntäminen myös vähentäisi puun materiaalihävikkiä.
Kesto: 1.4.2021 – 30.9.2022
Toteuttajat: Tampereen yliopisto
Yhteystiedot:
040 8490296
[email protected]
Juha Vinha
Elonkirjotalo - Luonnon monimuotoisuutta edistävä puukerrostalo
Kestävän kehityksen ja Suomen ilmastotavoitteiden huomioiminen eivät toteudu pelkästään rakennustapoja muuttamalla. Rakennuksien asukkaat ovat keskeisessä roolissa luonnon monimuotoisuuden toteuttamisessa ja sen ylläpidossa. Ympäristöstä huolehtiminen vaatii hankkeita, jotka vähähiilisten rakennustapojen huomioimisen lisäksi pyrkivät osallistamaan ja sitouttamaan asukkaat ekologiseen elämäntapaan.
Hankkeella pyritään tuottamaan puurakentamiseen liittyvää taloudellista, teknistä ja arkkitehtonista tietoa ja ymmärrystä, joka mahdollistaa luonnon monimuotoisuutta edistävän Elonkirjotalo-konseptin kehittymisen kaupunkiympäristöön toteutettavaksi pilottirakennukseksi.
Hanke selvittää luonnon monimuotoisuuden ja ekologisen kompensaation teknisiä ja tilallisia ratkaisuja puukerrostalossa. Lisätietoa haetaan luonnonmukaisesta puurakentamisesta, ruuankasvatuksesta kaupunkikerrostaloympäristössä sekä asukkaiden näkemyksistä ekologisen elämäntavan onnistumiseksi. Hanke tukee vuodesta 2019 alkaen kehitetyn puurakenteisen Elonkirjotalo-pilotin suunnittelua ja toteuttamista.
Ekologisten rakennus- ja asumistapojen edistäminen hyödyttää paitsi kaupunkisuunnittelijoita, rakennuttajia ja asukkaita, se myös pitkällä tähtäimellä edistää yhteiskunnallista siirtymistä kohti hiilineutraalimpaa elämäntapaa.
Kesto: 1.4.2021 – 30.9.2022
Toteuttajat: Y-säätiö, Planetary Architecture, Little Garden, Demos Helsinki
Yhteystiedot:
0406617185
[email protected]
Inari Virkkala
Lue lisää:
- Hankeportaali
- Y-Säätiön Elonkirjotalo-hankkeen kotisivu
- Y-Säätiön Elonkirjotalo -hankkeen väliraportti, julkaistu 9/2021
- Y-Säätiö: Travel report Biodiversity Building Excursion, Sweden-Denmark 19.-22.10.2021
Fixtep® porrasratkaisu
Luontoon tulevien rakennelmien kohdalla tulee kiinnittää erityistä huomiota sekä rakennusympäristön kuormittamisen minimoimiseen että käyttöturvallisuuden varmistamiseen. Suunnitteluvaiheen tehostamiseksi tulisi hyödyntää yhä enemmän olemassa olevaa dataa ja digitaalisia mahdollisuuksia.
Hankkeessa pyritään tuottamaan digitaalinen maastopohjamalli, jota voidaan hyödyntää puuporrasrakentamisen 3D-suunnittelussa.
Mallia kehitetään maanpintaa ja sillä olevia kohteita kuvaavan laserkeilausaineiston pohjalta. Hankkeessa hyödynnetään sekä Maanmittauslaitoksen koko Suomen kattavaa että hankkeessa paikallisesti tuotettua dataa.
Maastopohjamallin hyödyntäminen tehostaa puuporrasrakennelmien suunnittelua lisäten sekä käyttäjäturvallisuutta että kustannustehokkuutta, joten siitä on hyötyä sekä rakennuttajille että käyttäjille.
Kesto: 1.4.2021 – 30.8.2022
Toteuttaja: Fixtep Oy
Yhteystiedot:
+358400493253
[email protected]
Kari Loponen
GADOLIN - puutaloalueiden uusi aika
Rakentamisen ja asumisen päästöjen vähentämisellä on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen vaikutusten torjumisessa ja Suomen ilmastotavoitteiden täyttämisessä. Hankkeella pyritään pienentämään rakennusten hiilijalanjälkeä koko elinkaaren ajan sekä hyödyntämään digitalisaation luomia mahdollisuuksia puurakentamiselle.
Hankkeella tavoitellaan hiilineutraalia puutalovaltaisen asuinaluerakentamisen mallia, jossa asuminen ei tuota ilmastopäästöjä rakennuksen elinkaaren aikana. Mallilla parannetaan sekä asumisterveyttä että asumisen mukavuutta kustannustehokkaasti ja asukaslähtöisesti.
Hankkeessa selvitetään materiaalivalintojen, energiaratkaisujen, älyteknologian ja uusien hallintamuotojen yhdistämisen vaikutuksia mm. rakentamisen ja asumisen kustannuksiin, ilmastoon, asukkaiden terveyteen sekä asumisen laatuun rakennuksen elinkaaren aikana. Käytännössä hankkeessa muodostetaan arviointimenetelmää, jonka avulla voidaan luoda tietokanta erilaisten alueiden ympäristövaikutusten vertailua varten. Lisäksi hankkeessa kehitetään kokeiluluontoisesti asumisen laatua ja rakennusterveyttä edistävä kestävän asumisen asuinalue, jossa puurakentaminen yhdistetään älyteknologiaan. Saadut tulokset pilotoidaan hankkeen jälkeen Mynämäelle perustettavassa Gadolin Älykylässä.
Hankkeella on merkittäviä hyötyjä rakennuttajille, asukkaille ja ilmastolle. Hankkeen avulla suomalaiselle rakennusteollisuudelle luodaan mahdollisuudet merkittävien rakennuspäästöjen vähentämiseen ja uudenlaisten innovaatioiden viemiseen kansainvälisille markkinoille.
Kesto: 1.4.2021 – 30.9.2022
Toteuttajat: ASV Arctic Smart Village Oy, Vastuu Group Oy, Holda Group Oy, Platform Of Trust Oy, nollaE Oy, Arkkitehtitoimisto K J-A Oy, SustainaBuild Oy, VuokraNet Oy
Yhteystiedot:
0409528907
[email protected]
Petri Kittilä
16-kerroksisen puukerrostalon arkkitehtuurikilpailu Oulussa Hartaanselänrannan 2025 Asuntomessualueelle
Puukerrostalojen rakentamisessa on nähty Suomessa suuria kasvumahdollisuuksia. Oulun kaupunki on sitoutunut hiilineutraalisuustavoitteiden saavuttamiseen vuoteen 2040 mennessä. Puurakentamisen strategiselle ohjaukselle on kuitenkin suuri tarve. Tämän vuoksi tarvitaan lippulaivahankkeita, jotka edistävät ohjauksen kehitystä paikallisella ja kansallisella tasolla.
Hankkeen tavoitteena on laatua ja innovatiivisuutta korostava korkean puutalorakentamisen asuntomessukohde, joka tuottaa uutta tietoa, osaamista ja yhteistyötä. Lisäksi hankkeella pyritään edistämään sekä julkista että korkeaa puurakentamista niin paikallisesti kuin laajemminkin Suomessa.
Hankkeessa hyödynnetään ja kehitetään teollisen puurakentamisen suomalaista huippuosaamista laajan asiantuntijaverkoston yhteistyönä. Rahoituksella järjestetään puurakenteisen kerrostalon hankekilpailu Ouluun Hartaanselänrannalle, jonka jälkeen aloitetaan lopullisen rakennuksen suunnittelu. Hankekilpailun ja rakentamisen yhteydessä puurakentamisen rakentamisjärjestelmiä kehitetään erityisesti vähähiilisyyden ja tehokkuuden näkökulmista. Kohde valmistuu Oulun Asuntomessuille 2025.
Hankkeella on huomattavia hyötyjä ekologisen puurakennuksen edistämiselle. Järjestettävän kilpailun avulla suomalainen teollinen puukerrostalorakentaminen voi saavuttaa laajaa näkyvyyttä. Hankkeella on sen tuottamien innovaatioiden ohella myös suuri potentiaali kehittää suomalaista suunnitteluosaamista tulevaisuuden vientituotteena.
Kesto: 1.4.2021 – 30.9.2022
Toteuttaja: Oulun kaupunki, yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut (YYP), Suomen arkkitehtiliitto (SAFA)
Yhteystiedot:
+358406575776
[email protected]
Ritva Kuusisto
Hyytiälä ”Living Lab - Kestävä ja hyvinvointia tukeva puurakentaminen” –tutkimusympäristön suunnittelu ja toteutus 2021−2022
Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen vaatii rakennus- ja asumistapojen uudistamista kestävämpään suuntaan. Tämä muutostarve tarvitsee kuitenkin tuekseen laajaa rakentamiseen ja asumisen hyvinvointiin keskittyvää tutkimusta, joka hyödyntää sekä kansallista että kansainvälistä tieteellistä osaamista.
Tavoitteena on majoitus- ja opetustiloja sisältävä rakennus, joka toimisi kansainvälisenä malliesimerkkinä puun käytöstä ekologisena ja kestävänä rakennusratkaisuna. Uudisrakennusta kehitetään puurakentamisen tutkimusalustaksi ja malliksi muille tuleville hankkeille. Tavoitteena on luoda kestävälle puurakentamiselle ja käyttäjäkokemuksille uudenlainen, avoin sekä monitieteinen tutkimusympäristö.
Hyytiälän metsäasemalle rakennetaan kestävän kehityksen mukainen puurakenteinen uudisrakennuskokonaisuus. Hankkeen vaiheet sisältävät tutkimusympäristön muodostamiseen tähtäävän perussuunnittelun, teknisen toteutussuunnittelun ja uudisrakennuksen toteuttamisen. Living Lab suunnitellaan osaksi eri yliopistojen puurakentamisen tutkimusalustojen kansainvälistä verkostoa. Rahoitus suunnataan pääosin asiantuntijatyöhön, jonka tulokset ovat julkisia. Hankkeelle nimetään ohjausryhmä ja asiantuntijaryhmät sekä luodaan erillinen viestintäsuunnitelma.
Hankkeesta hyötyy erityisesti vähähiiliseen rakentamiseen ja asumisen hyvinvointiin keskittyvä tutkimussektori. Osallisuus kansainvälisessä verkostossa ja tulosten avoin saatavuus laajentavat hyödyntämismahdollisuuksia merkittävästi. Tulevaisuuden potentiaaliset hyödyt liittyvät mm. puurakentamisen näkyvyyteen ja vientiin, kestävien innovaatioiden suunnitteluun sekä puurakentamisalan koulutuksen kehittämiseen.
Kesto: 1.4.2021 – 30.9.2022
Toteuttaja: Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellinen tiedekunta
Yhteystiedot:
0405179042
[email protected]
Laura Alakukku
Julkisten ja suurten rakennusten hirsituote
Hirsirakentaminen on kehittynyt ja modernisoitunut 2000-luvulla painumattoman hirren kehittämisen ja yleistymisen myötä. Viime vuosina on ryhdytty rakentamaan myös hirsirakenteisia julkisia rakennuksia. Nykyinen hirsituote on kuitenkin lähtökohdiltaan suunniteltu pienemmän mittakaavan rakennuksiin.
Hankkeen tavoitteena on kehittää ominaisuuksiltaan tehokkaampi hirsituote, jonka avulla voidaan rakentaa suurempia julkisia ja monikerroksisia rakennuksia ja hyödyntää näissä ilmastoystävällistä hirsirakentamista. Hankkeessa kehitetään hirsituotteen teknisiä ominaisuuksia.
Hirsirakennukset sitovat koko pitkän käyttöaikansa tehokkaasti hiilidioksidia, joten niiden suosiminen julkisessa rakentamisessa edistää suomalaista yhteiskuntaa ilmastotavoitteiden täyttämisessä. Hirsirakennuksen hyödyntämismahdollisuuksien kehittäminen luo myös paikallisesti työpaikkoja, osaamista vientimarkkinoille ja uusia mahdollisuuksia rakennuttajille.
Kesto: 1.4.2021 – 30.9.2022
Toteuttajat: Honkarakenne Oyj, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Eurofins Expert Services Oy, Helimäki Akustikot/Sitowise Oy
Yhteystiedot:
0406765565
[email protected]
Eino Hekali
Kaupunkihuvilamainen monistettava puinen pienkerrostalokonsepti
Kaupunkien kasvun myötä asumisolojen varmistaminen on nojannut yhä enemmän isoihin kerrostaloihin. Kaupunkihuvilamaisille pienkerrostaloille on kuitenkin paljon kysyntää varsinkin Helsingissä, missä omakotitalo- ja kerrostaloalueiden rinnalle halutaan välimallin rakentamista.
Hankkeessa pyritään kehittämään monistettava puuvalmisteinen pienkerrostalokonsepti. Konseptia kehitetään Helsingin kaupungin kaavoituksen kanssa sovituista reunaehdoista lähtöisin. Tavoitteena on 2–4-kerroksinen pienkerrostalo, joka olisi mahdollista sekä monistaa helposti että rakentaa puusta ekologisesti ja kustannustehokkaasti.
Pienkerrostalorakennuttamisen kehittäminen lisää rakennuttajien ja kaupunkien kaavoittajien käytössä olevia vaihtoehtoja sekä kohtuuhintaisia asuntoja. Kaupunkihuvilamaiset ratkaisut puolestaan kehittävät asuinalueiden identiteettiä ja lisäävät viihtyisyyttä. Lisäksi puun suosiminen ekologisena rakennusmateriaalina vähentää ympäristön kuormitusta.
Kesto: 1.4.2021 – 2.7.2022
Toteuttajat: Weston Group Oy
Yhteystiedot:
0407108693
[email protected]
Niko Jyränoja
Elinkaariarviointityökalu LASKE
Suomessa ollaan siirtymässä rakennusten hiilijalanjälkien lainsäädännölliseen ohjaukseen, minkä myötä ympäristövaikutuksia ja luonnonvarojen kulutusta mittaavasta elinkaariarvioinnista tulee pakollista. Kaikilla suunnittelijoilla ei kuitenkaan ole tähän vaadittavaa osaamista, joten he tarvitsevat avukseen yksinkertaisia ja luotettavia työkaluja.
Kehityshanke liittyy elinkaariarviointityökalujen kehittämiseen. Tavoitteena on luoda helppokäyttöisiä digitaalisia työkaluja, jotka antavat selkeää dataa rakennusten ympäristövaikutuksista ja auttavat suunnittelijoita saavuttamaan kestävämpiä ratkaisuja.
Päätavoitteena on kehittää selaimessa toimiva LASKE-työkalu, joka havainnollistaa rakennuksen elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset reaaliaikaisesti tietomallin pohjalta. Työkalu luodaan HELST Oy:n aiemmin tekemän prototyypin pohjalta. Tämän lisäksi luodaan yksinkertainen työkalu eri materiaalien ja rakennetyyppien ympäristövaikutusten vertaamiseen.
Hankkeella on huomattavia hyötyjä rakennusten suunnittelijoille. Helppokäyttöisyytensä ansiosta työkalut mahdollistavat rakennusten ympäristövaikutusten arvioinnin ilman aiempaa perehtymistä elinkaariarviointiin, lisäten samalla suunnittelijoiden osaamista ja ymmärrystä.
Kesto: 1.4.2021 – 30.9.2022
Toteuttaja: LASKE / HELST Oy
Yhteystiedot:
0400861347
[email protected]
Ninni Westerholm
ProjectGENERIC
Aiemman kokemusperäisen tiedon puute voi hankaloittaa puurakennushankkeeseen ryhtymistä. Yhdeksi ongelmaksi on tunnistettu kustannusarvion muodostaminen kiinnitysosien sekä kiinnikkeiden osalta suunnitteluvaiheessa. Tähän pyritään etsimään ratkaisua tietomallintamista kehittämällä prosessien tehostamiseksi.
Hankkeen päätavoitteena on luoda määrälaskentaa, toimituksia sekä puurakentamisen prosesseja edistävä kokonaisuus. Tietomallin käytön tehostamisella ja toimintojen automatisoinnilla luodaan lisää tietoa, jolla voidaan alentaa rakentamisen kustannuksia ja päästöjä sekä parantaa toimitusvarmuutta.
Projektissa luodaan rakennuksen tietomallin objektikirjasto CLT-/massiivipuukerrostalon suunnitteluun tarvittavista rakennustarvikkeista sekä menetelmä automaattiseen määrälaskentaan tietomallista.
Hanke tukee uusien teknologioiden käyttöönottoa ja edistää puurakentamisen prosessien tehokkuuden parantamista. Tämä tuottaa lisäarvoa rakennushankkeen jokaiselle osapuolelle sekä alentaa ympäristöpäästöjä.
Kesto: 2.8.2021 – 29.7.2022
Toteuttajat: ProdLib Oy, Insinööritoimisto KJ Oy, Luksu (kevytyritys)
Yhteystiedot:
+358 40 563 5141
[email protected]
Jesse Luukkonen
Puu tulee kaupunkiin. Kaupunkien kokemukset puukerrostalojen kaavoituksesta ja asemakaavojen toteutuspoluista
Puurakentamisen lisääminen edellyttää kaavoituksen parhaiden käytäntöjen selvittämistä ja laajamittaista omaksumista. Niitä koskeva tietämys on toistaiseksi hajallaan, koska puurakentamisen kaavoituksen lähtökohdat vaihtelevat kaupungeittain. Syitä ovat mm. keskustan suhde reuna-alueisiin, olemassa oleva asuntokanta, haja-asutusalueen koko kuntaliitosten jälkeen ja asuntojen kysyntä. Myös kaupunkien kaavoitusjärjestelmät ja toimintamallit ovat yksilöllisiä.
Hankkeessa kootaan yhteen osallistuvien kaupunkien itsenäisen kaavoitustyön kautta kertyneitä kokemuksia, käytäntöjä ja ratkaisuideoita, jotka ovat edistäneet kaavoitushankkeiden toteutumista. Tähän pyritään keräämällä vertailutietoa ja kokemuksia kaupunkien puurakennusten kaavoituksesta ja hankkeiden toteutuspoluista kaupunkien yksilöllisyys huomioiden.
Hanke toteutetaan tarkastelemalla kaavaesimerkkejä kaupungeista, joissa on kaavoitettu ja edistetty puurakentamista. Tutkimusmateriaalina käytetään kaavoituksen, rakennusvalvonnan ja toteuttajatahojen haastatteluja sekä kaavamateriaalia niin toteutuneista kuin toteuttamatta jääneistäkin hankkeista. Hankkeen tulokset kootaan avoimeksi, selkeästi jäsennetyksi opasjulkaisuksi sekä yksityiskohtaisemmaksi raportiksi.
Puukerrostalojen kaavoitusta edistävä hanke hyödyttää erityisesti kaupunkeja ja kuntia, joille asumisolojen järjestäminen on yksi keskeisistä tehtävistä. Aiheesta tehdyllä tutkimuksella on myös potentiaalia alan koulutuksen kehittämiseen ja kestävämpien rakennusratkaisujen yleistymiseen.
Kesto: 1.4.2021 – 30.9.2022
Toteuttajat: Tampereen yliopiston arkkitehtuurin yksikkö ja hankkeeseen osallistuvat kaupungit, jotka ovat Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Lahti, Porvoo, Rauma, Seinäjoki, Tampere, Turku ja Vantaa.
Yhteystiedot:
0505124593
[email protected]
Markku Norvasuo
Lue lisää:
Puurakentamisen suunnittelun automaatio
Puu on uusiutuva ja hiiltä sitova rakennusaine, mutta sen osuus rakentamisessa on vielä vähäistä. Puun hyödyntäminen ekologisissa ja kestävissä rakennusratkaisuissa edellyttää sellaisten digitaalisten apuvälineiden kehitystä, jotka tarjoavat suunnittelijoille tukea puurakennuksen kaikissa vaiheissa.
Hankkeen tavoitteena on kehittää suunnittelijoille vapaaseen käyttöön digitaalisia ratkaisuja puurakenteiden hanke- ja rakennesuunnittelun tueksi.
Hankkeen aikana kehitetään työkaluja, toimintamalleja sekä tuotekirjastoja puurakentamisen suunnittelun avuksi ja ekologisten rakentamistapojen edistämiseksi. Kehitetyt ratkaisut sisällytetään avoimelle ja yhteisölliselle alustalle, missä ne ovat suunnittelijoiden vapaassa käytössä. Hanketta pilotoidaan yhdessä Metsä Wood Oy:n kanssa.
Hankkeella on merkittäviä hyötyjä puurakennusalan ammattilaisille ja opiskelijoille, jotka saavat suunnittelutyöhön uudenlaisia työkaluja. Kehitettyjen ratkaisujen avoin saatavuus mahdollistaa puurakennukseen liittyvän osaamisen lisäämisen ja kestävien rakennustapojen edistämisen.
Kesto: 1.4.2021 – 31.5.2022
Toteuttaja: ProdLib
Yhteystiedot:
0505914822
[email protected]
Janne Virtanen
Puuta näkyvissä, muuntojoustava massiivipuukerrostalo painovoimaisella ilmanvaihdolla
Lisääntyvä kaupungistuminen ja kaupunkien tiivistyminen asettavat haasteita sekä ilmastolle että ihmisten hyvinvoinnille. Rakentamisessa tarvitaan malleja, jotka vähentävät kaupunkien kuormitusta ympäristölle ja samalla parantavat kerrostaloasumisen mukavuutta. Lisäksi rakennuksen elinkaaren sekä asukkaiden elämäntilanteiden huomioiva aito muunneltavuus sekä asuntojen yhdistettävyydessä että asuntojen sisällä tuo lisäarvoa.
Hankkeen pyrkimyksenä on luoda malli vähähiilisestä CLT-suurelementtikerrostalosta, jota on tarkoitus hyödyntää uudenlaisena ekologisena vaihtoehtona sekä suomalaisilla että kansainvälisillä markkinoilla.
Kehityshankkeessa suunnitellaan vähähiilinen CLT-suurelementtikerrostalokonsepti muuntojoustavana ja painovoimaisella ilmanvaihdolla. Uudenlaisten rakennetyppien ja rakennejärjestelmän suunnittelemiseksi tehdään tutkimusta painumasta, värähtelystä ja akustiikasta. Lisäksi suunnitellaan tietomallipohja, jonka avulla rakennejärjestelmä on hyödynnettävissä myös tulevissa projekteissa. Kehityshankkeen ratkaisut on tarkoitus pilotoida Helsingin kaupungin Kehittyvä kerrostalo -ohjelmaan hyväksytyssä kerrostaloprojektissa.
Puurakennusratkaisujen kehittäminen hyödyttää erityisesti kotimaista puurakennusalaa, jonka osaamiselle on myös kansainvälistä kysyntää. Kerrostaloasumisen kehittäminen hyödyttää erityisesti kasvavien kaupunkien asukkaiden hyvinvointia.
Kesto: 1.6.2021 – 31.12.2022
Toteuttajat: Korepuu Oy, Puurakentajat Invest Oy
Yhteystiedot:
Mikko Leino, 040 551 4055, [email protected]
Teemu Hovi, 040 662 0844, [email protected]
RT-ohjekortti teollisen puurakentamishankkeen prosessista
Puun käytön lisääminen edistää ilmaston ja ympäristön huomioivien rakennushankkeiden toteuttamisen. Puun laajamittainen hyödyntäminen rakennusalalla edellyttää kuitenkin puurakentamiseen liittyvän tiedon ja parhaiden käytäntöjen helppoa saatavuutta.
RT-kortisto on Rakennustieto Oy:n ylläpitämä rakennusalan tietopalvelu ja laatujärjestelmä kestävään rakentamiseen. Hankkeessa palvelun tietojärjestelmää pyritään laajentamaan puurakentamiseen liittyvällä RT-ohjekortilla.
Hankkeessa työstetään selvitystyön avulla puurakentamiseen liittyvää tietoa niin, että se mahdollistaa puurakennushankkeita hyödyttävän tietopaketin muodostamisen ja jakelun alan käyttöön.
Puurakennushankkeiden suunnittelu- ja rakennustyötä edistävien tietopalveluiden kehittäminen tarjoaa suuria hyötyjä koko puurakennusalalle sekä puurakennushankkeiden toimeksiantajille.
Kesto: 1.5.2021 – 15.9.2022
Toteuttaja: Rakennustieto Oy
Yhteystiedot:
Kimmo Kaukanen
040 922 4832
[email protected]
Tehtäväluettelot: selvitys ja sisältösuunnitelma teollisen puurakentamisen tehtäväluettelokokonaisuudesta
Puun laajamittainen hyödyntäminen rakennusmateriaalina kuuluu keskeisesti niihin tapoihin, joilla rakennusteollisuutta pyritään kehittämään kestävämmälle pohjalle.
Hankkeen tavoitteena on kehittää teollista puurakentamista edistävä digitaalinen tehtäväluettelokokonaisuus alan toimijoiden käyttöön. Teollisen puurakentamisen edistäminen tarvitsee suunnittelu- ja rakennustyötä helpottavien tietopalveluiden ja työkalujen kehittämistä.
Hankkeessa suoritetaan selvitys- ja suunnittelutyötä, jonka tarkoituksena on edistää sellaisten tehtäväluetteloiden muodostamista, jotka auttavat puurakennushankkeeseen ryhtyviä osapuolia hahmottamaan helposti toimeksiannon vaatimat tehtävät ja työvaiheet. Hankkeen tulosten perusteella laadittavat tehtäväluettelot julkaistaan myöhemmin Rakennustiedon tietopalvelukortistossa sekä rakennus- ja kiinteistöalan lomakepalvelu Sopimuslomake Netissä.
Tehtävälistojen muodostaminen helpottaa ja nopeuttaa hankkeiden suunnittelutyötä, mistä hyötyvät sekä projektitasolla puurakennushankkeiden kaikki osapuolet että laajemmin koko puurakennusala.
Kesto: 1.5.2021 – 1.9.2022
Toteuttaja: Rakennustieto Oy
Yhteystiedot:
Kimmo Kaukanen
040 922 4832
[email protected]
Moduulirakenteinen, viherkattoinen jätekatos
Viherkatoilla on monia hyötyjä. Ne mm. vähentävät katoilta valuvien hulevesien määrää, pidentävät kattojen käyttöikää, pienentävät asumisen hiilijalanjälkeä sekä lisäävät luonnon monimuotoisuutta ja yleistä viihtyvyyttä. Viherkattojen käytön lisäämisessä Suomen tiivistyvissä kaupungeissa onkin paljon kehitettävää.
Hankkeen tavoitteena on kehittää monipuolisesti eri ympäristöihin soveltuva viherkattoinen jätekatos, joka osaltaan edistäisi ympäristöystävällisten viherkattoratkaisujen yleistymistä.
Hankkeessa suunnitellaan kaupunkiympäristöön soveltuva KETO-puinen ja viherkattoinen jätekatos, joka joustavan moduulirakenteensa ansiosta olisi helposti sovitettavissa erilaisiin tarpeisiin ja ympäristöihin. Näin katos saataisiin sopimaan myös eri aikakausien rakennuskantaan sekä kulttuurihistoriallisiin ympäristöihin. Katos rakennetaan kotimaisesta puusta ja pintakäsittelyssä käytetään myrkyttömiä ja pitkäikäisiä maaleja.
Viherkattoisten jätekatosten ansiosta kaupunkien lähiviheralueiden pinta-alaa saadaan lisättyä ja näin luodaan hyödyllisten ympäristövaikutusten ohella myös esteettisiä ja terveydellisiä hyötyjä asukkaille.
Kesto: 1.4.2021 – 31.12.2021
Toteuttajat: Arkkitehtitoimisto Elina Ipatti Oy, Maamusta Oy
Yhteystiedot:
0442704772
[email protected]
Elina Ipatti